Vuosi 1661: tapahtumat, kalenteritiedot ja historiallinen yhteenveto

Tutustu vuoteen 1661: keskeiset tapahtumat, kalenteritiedot ja tiivis historiallinen yhteenveto — selkeä, asiantunteva katsaus.

Vuosi 1661 oli gregoriaanisen kalenterin mukaan lauantaina alkava vuosi ja juliaanisen kalenterin mukaan tiistaina alkava vuosi.

Kalenteritiedot

Vuosi 1661 oli tavallinen 365 päivän vuosi sekä gregoriaanisessa että juliaanisessa järjestelmässä. 1600-luvulla useat katoliset maat olivat siirtyneet gregoriaaniseen kalenteriin (vuonna 1582 aloitettu muutos), kun taas monissa Pohjois-Euroopan maissa käytössä oli yhä juliaaninen kalenteri. Vuoden 1661 kohdalla ero gregoriaanisen ja juliaanisen päivämäärän välillä oli kymmenen päivää: juliaaninen päivä oli kymmenen päivää "jäljessä" gregoriaanista. Suomessa, joka kuului tuolloin Ruotsin valtakuntaan, virallisesti käytettiin juliaanista kalenteria (Ruotsi otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön vasta myöhemmin, virallisesti 1753).

Merkittävät tapahtumat vuonna 1661

• Ranskassa kardinaali Jules Mazarin kuoli 9. maaliskuuta 1661. Mazarinin kuoleman jälkeen kuningas Ludvig XIV ryhtyi vähitellen johtamaan hallintoa yhä itsevaltaisemmin, mikä käynnisti hänen pitkittyneen herrakauden vahvistumisen.
• Englannissa kuningas Kaarle II kruunattiin Westminster Abbeyn katedraalissa 23. toukokuuta 1661. Restoration-aika (restauraatio) 1660-luvulla jatkui, ja seurasi monia poliittisia ja uskonnollisia järjestelyjä valtakunnan aseman vakiinnuttamiseksi.
• Postuumi rangaistus: Oliver Cromwellin, John Iretonin ja muiden republikaanijohtajien ruumiit kaivettiin ylös ja julkisesti nöyryytettiin sekä teloitettiin postuumisti tammikuun aikana 1661, mikä oli osa restauraation kostotoimia.
• Euroopan valtakeskuksissa tapahtui voimien uudelleenjärjestäytymistä: suurvaltojen suhteet ja sisäpoliittiset valtasuhteet muuttuivat 1650–1660-luvuilla käytyjen sotien ja niiden päättymisten johdosta, ja vuosi 1661 oli monin paikoin konsolidoinnin aikaa.

Tilanne Suomessa ja Ruotsissa

Suomi kuului vuonna 1661 Ruotsin valtakuntaan. Kuningas Kaarle XI oli muodollisesti kruunattu vuonna 1660 lapsena, ja maassa toimi regentsihallitus. 1661 oli rauhallisempaa aikaa verrattuna edeltäviin vuosikymmeniin, jolloin sota-ajat (mm. 1600-luvun puolivälin sodat) olivat rasittaneet aluetta. Vuosi käytettiin monin paikoin jälleenrakentamiseen, verotus- ja hallinnollisten asioiden järjestelyyn sekä talouden vakauttamiseen.

Kulttuuri ja tiede - konteksti

1600-luvun alku ja keskivaiheet olivat Euroopassa tieteellisen vallankumouksen ja kulttuuristen uudistusten aikaa. Tieteelliset seurat ja akateeminen toiminta elpyivät eri maissa restauroinnista ja sotiin paluun jälkeen. Vaikka monet keskeiset tiedevedot ja julkaisuhankkeet ajoittuvat hieman myöhempiin vuosiin, 1661 oli osa tätä laajempaa kehityskulkua.

Historiallinen merkitys

Vuosi 1661 ei ollut välttämättä yksittäisten suurten sodan ratkaisujen vuosi, mutta se merkitsi monissa maissa poliittisten muutosten vakiintumista ja hallintojen vahvistumista. Erityisesti Ranskan sisäpoliittinen muutos Mazarinin kuoleman jälkeen ja Englannin ristiriitainen restauraatioprosessi vaikuttivat Euroopan dynamiikkaan jatkossa. Suomessa ja muualla Pohjolassa vuosi oli osa rauhanomaista konsolidointia sodan jälkeisessä ajassa.

Merkittäviä syntyneitä ja kuolleita (valikoima)

• 9. maaliskuuta 1661 — kardinaali Jules Mazarin (kuollut), Ranskan vaikutusvaltainen valtiojohtaja.
• Tammikuun 1661 — postuumi teloitus (ruumiiden nöyryyttäminen) koskien Oliver Cromwellia ja muita Englannin tasavaltakauden johtajia.
• 23. toukokuuta 1661 — Kaarle II kruunattiin Englannin kuninkaaksi (kruunajaiset).

Yhteenvetona vuosi 1661 edustaa 1600-luvun keskivaiheen siirtymävaihetta, jolloin sodan ja poliittisten konfliktien jälkeen monet valtiot hakeutuivat vakauteen, hallintorakenteita vahvistettiin ja suuret dynastiset sekä hallinnolliset muutokset vaikuttivat tuleville vuosikymmenille.

Syntyneet

• 30. tammikuuta - Charles Rollin, ranskalainen historioitsija (k. 1741)
• 25. maaliskuuta - Paul de Rapin, ranskalainen historioitsija (k. 1725)
• 16. huhtikuuta - Charles Montagu, Halifaxin 1. jaarli, englantilainen runoilija ja valtiomies (k. 1715)
• 25. toukokuuta - Claude de Buffier, ranskalainen filosofi ja historioitsija (k. 1737)
• 6. kesäkuuta - Giacomo Antonio Perti, italialainen säveltäjä (k. 1756)
• 9. kesäkuuta - Venäjän tsaari Fjodor III (k. 1682)
• 20. heinäkuuta - Pierre Le Moyne, ranskalainen Louisianan siirtokunnan perustaja (k. 1706)
• 2. syyskuuta - Georg Boehm, saksalainen urkuri (k. 1733)
• 11. lokakuuta - Melchior de Polignac, ranskalainen diplomaatti (k. 1742)
• 1. marraskuuta - Florent Carton Dancourt, ranskalainen draamakirjailija ja näyttelijä (k. 1725)
• 4. marraskuuta - Karl Philip, vaalipiiri (k. 1742)
• 6. marraskuuta - Espanjan kuningas Kaarle II (k. 1700)
• 15. marraskuuta - Christoph Graffenried, sveitsiläinen uudisasukas Amerikassa (k. 1743)
• 28. marraskuuta - Edward Hyde, Clarendonin kolmas jaarli, New Yorkin ja New Jerseyn kuvernööri (k. 1723)
• 5. joulukuuta - Robert Harley, Oxfordin ja Mortimerin 1. jaarli, englantilainen valtiomies (k. 1724)
• 18. joulukuuta - Christopher Polhem, ruotsalainen tiedemies ja keksijä (k. 1751)

 
Feodor III Venäjän 1661-1682  

Kuolemantapaukset

• 19. tammikuuta - Thomas Venner, viides monarkisti
• 2. helmikuuta - Lucas Holstenius, saksalainen humanisti (s. 1596)
• 5. helmikuuta - Shunzhi Kiinan keisari (s. 1638)
• 1. maaliskuuta - Richard Zouch, englantilainen juristi (s. 1590)
• 9. maaliskuuta - Kardinaali Mazarin, ranskalainen kardinaali ja valtiomies (s. 1602)
• 4. huhtikuuta - Alexander Leslie, 1. Levenin jaarli, skotlantilainen sotilas (s. 1580)
• 7. huhtikuuta - William Brereton, englantilainen sotilas ja poliitikko (s. 1604)
• 27. toukokuuta - Archibald Campbell, 1. Argyllin markiisi, skotlantilainen toisinajattelija (s. 1607)
• 7. elokuuta - Jin Shengtan, kiinalainen toimittaja, kirjailija ja kriitikko (s. 1608)
• 16. elokuuta - Thomas Fuller, englantilainen kirkonmies ja historioitsija (s. 1608)
• 29. elokuuta - Louis Couperin, ranskalainen säveltäjä ja urkuri (s. 1626)
• 11. syyskuuta - Jan Fyt, flaamilainen taidemaalari (s. 1611)
• 4. lokakuuta - Jacqueline Pascal, ranskalainen ihmelapsi ja Blaise Pascalin sisar (s. 1625)
• 28. lokakuuta - Agustin Moreto y Cavana, espanjalainen näytelmäkirjailija (s. 1618)
• 19. marraskuuta - Brian Walton, englantilainen pappi ja tutkija (s. 1600)
• 29. joulukuuta - Antoine Gerard de Saint-Amant, ranskalainen runoilija (s. 1594)

 
Shunzhi keisari 1638-1661  

Hae kirjaimella