Umpieritysjärjestelmä

Hormonijärjestelmään kuuluvat ne elimistön elimet, jotka tuottavat hormoneja. Se auttaa säätelemään aineenvaihduntaa, kasvua ja kehitystä, kudosten toimintaa ja vaikuttaa myös mielialaan. Hormonaalisten rauhasten häiriöitä käsittelevä lääketieteen ala on endokrinologia.

Fysiologiassa hormonijärjestelmä on rauhasten järjestelmä, joista kukin erittää hormonityyppiä suoraan verenkiertoon elimistön säätelyä varten.

Endokriininen järjestelmä eroaa eksokriinisestä järjestelmästä, joka erittää kemikaalejaan kanavien avulla. Endokriininen järjestelmä on hermoston kaltainen informaatiosignaalijärjestelmä, mutta sen vaikutukset ja mekanismi ovat erilaiset.

Hormonaalisen järjestelmän vaikutukset alkavat hitaasti ja ovat pitkäaikaisia. Hermosto lähettää tietoa nopeasti, ja vasteet ovat yleensä lyhytaikaisia. Hormonit ovat monimutkaisia kemikaaleja, joita vapautuu hormonikudoksesta verenkiertoon, josta ne kulkeutuvat kohdekudoksiin ja laukaisevat vasteen.

Hormonaalisten rauhasten ominaispiirteitä ovat yleensä se, että niissä ei ole kanavia, niillä on hyvä verenkierto, ja yleensä niiden solujen sisällä on vakuoleja tai rakeita, jotka varastoivat hormonejaan.

Tärkeimmät hormonitoimintaa harjoittavat rauhaset. (Miespuoliset vasemmalla, naispuoliset oikealla.) 1. Käpyrauhanen 2. Aivolisäke 3. Kilpirauhanen 4. Kateenkorva 5. Lisämunuainen 6. Haima 7. Munasarja 8. Kivekset

Hormonaaliset rauhaset ja niiden erittämät hormonit

Keskushermosto

Hypotalamus tuottaa

Tyrotropiinia vapauttava hormoni (TRH) Parvocellulaariset hermosekretoriset neuronit.
Gonadotropiinia vapauttava hormoni (GnRH) Preoptisen alueen neuroendokiinisolut
Kasvuhormonia vapauttava hormoni (GHRH) Kaarevan ytimen neuroendokriiniset neuronit.
Kortikotropiinia vapauttava hormoni (CRH) Parvocellulaariset hermosolu-eritteiset neuronit
Vasopressiini Parvocellulaariset neurosekretoriset neuronit
Somatostatiini (SS; myös GHIH, kasvuhormonia estävä hormoni) Periventrikulaarisen ytimen neuroendokriiniset solut.
Prolaktiinia estävä hormoni tai PIH tai Dopamiini (DA) Kaarevan ytimen dopamiinineuronit.
Prolaktiinia vapauttava hormoni

Käpyruumis tuottaa

Melatoniini (pääasiassa) Käpysolut

Aivolisäke (hypofyysi) tuottaa

Aivolisäkkeen etulohko (adenohypofyysi)

Kasvuhormoni (GH) Somatotroopit
Prolaktiini (PRL) Laktotroopit
Adrenokortikotrooppinen hormoni (ACTH, kortikotropiini) Kortikotroopit
Lipotropiini Kortikotroopit
Kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH, tyrotropiini) Kilpirauhashormonit
Follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) Gonadotroopit
Luteinisoiva hormoni (LH) Gonadotroopit

Aivolisäkkeen takalohko (neurohypofyysi)

Oksitosiini Magnosellulaariset hermosolut
Vasopressiini (AVP; myös ADH, antidiureettinen hormoni) Magnosellulaariset hermosolut.

Aivolisäkkeen välilohko (pars intermedia)

Melanosyyttejä stimuloiva hormoni (MSH) Melanotrofinen aine

Kilpirauhanen

Kilpirauhanen tuottaa

Trijodityroniini (T3), kilpirauhashormonin voimakas muoto Kilpirauhasen epiteelisolukko
Tyroksiini (T4), joka tunnetaan myös nimellä tetrajodityroniini: se on kilpirauhashormonin vähemmän aktiivinen muoto (pääasiassa) Kilpirauhasen epiteelisolut.
Kalsitoniini Parafollikulaariset solut

Lisäkilpirauhanen

Lisäkilpirauhashormoni PTH nostaa veren kalsiumpitoisuutta.

Lihakset

Raidallinen lihas tuottaa

Trombopoietiini Myosyytit

Ruuansulatuselimistö

Vatsa tuottaa

Gastriini (pääasiassa) G-solut
Greliini P/D1-solut
Neuropeptidi Y (NPY)
Secretin S-solut
Somatostatiini D-solut
Histamiini ECL-solut
Endoteliini X-solut

Pohjukaissuoli tuottaa

Kolekystokiniini I -solut

Maksa tuottaa

Insuliinin kaltainen kasvutekijä (IGF) (pääasiassa) Hepatosyytit
Angiotensiinogeeni Hepatosyytit
Trombopoietiini Hepatosyytit

Haima tuottaa

Insuliini (pääasiassa) β Saarekesolut
Glukagoni (myös pääasiassa) α saarekesolut
Somatostatiini δ Saarekesolut
Haiman polypeptidi PP-solut

Munuaiset

Munuainen tuottaa

Reniini (ensisijaisesti) Juxtaglomerulaariset solut
Erytropoietiini (EPO) Extraglomerulaariset mesangiaalisolut
Kalsitrioli (D3-vitamiinin aktiivinen muoto).
Trombopoietiini

Lisämunuaiset

Lisämunuaiset

Lisämunuaiskuori tuottaa

Glukokortikoidit (pääasiassa kortisoli) Zona fasciculata ja Zona reticularis -solut.
Mineralokortikoidit (pääasiassa aldosteroni) Zona glomerulosa -solut Zona glomerulosa -solut
Androgeenit (mukaan lukien DHEA ja testosteroni) Zona fasciculata ja Zona reticularis -solut.

Lisämunuaisen ydin tuottaa

Adrenaliini (adrenaliini) (ensisijaisesti) Kromaffiinisolut
Noradrenaliini (noradrenaliini) Kromaffiinisolut
Dopamiini Kromaffiinisolut
Enkefaliini Kromaffiinisolut

Lisääntymisjärjestelmä

Mies

Kivekset

Androgeenit (pääasiassa testosteroni) Leydigin solut
Estradioli Sertolin solut
Inhibiini Sertolin solut

Nainen

Oestroussykli

Munasarjatiehyt / keltarauhanen (Corpus luteum)

Progesteroni Granulosa-solut, Theca-solut
Androstenedioni Theca-solut
Estrogeenit (pääasiassa estradioli) Granulosa-solut
Inhibiini Granulosa-solut

Istukka (kun nainen on raskaana).

Progesteroni (ensisijaisesti)
Estrogeenit (pääasiassa estrioli) (myös pääasiassa)
Ihmisen koriongonadotropiini (HCG) Syncytiotrofoblasti
Ihmisen istukan laktogeeni (HPL) Syncytiotrofoblasti
Inhibiini Sikiön trofoblastit

Kohdun (kun nainen on raskaana)

Prolaktiini (PRL) Dekiduaalisolut
Relaksiini Dekiduaalisolut

Kalsiumin säätely

Lisäkilpirauhanen tuottaa

Lisäkilpirauhashormoni (PTH) Lisäkilpirauhasen pääsolu

Iho tuottaa

D3-vitamiini (kalsiferoli)

Sekalaiset

Sydän tuottaa

Eteisnatriureettinen peptidi (ANP) Sydänlihassolut
Aivojen natriureettinen peptidi (BNP) Sydänlihassolut
Adenosiini Sydänlihassolut

Rasvakudos

Leptiini (ensisijaisesti) Adiposyytit
Estrogeenit (pääasiassa estroni) Adiposyytit

Luuydin tuottaa

Trombopoietiini

Ihmisen pään ja kaulan sisäeritysrauhaset ja niiden hormonit.

Aiheeseen liittyvät sivut

Hormonit
Hermosto

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on hormonitoiminta?

V: Hormonijärjestelmä on kehossa olevien rauhasten järjestelmä, joka tuottaa hormoneja, joita vapautuu verenkiertoon säätelemään erilaisia toimintoja, kuten aineenvaihduntaa, kasvua ja kehitystä, kudosten toimintaa ja mielialaa.

K: Mikä lääketieteen ala käsittelee sisäeritysrauhasten häiriöitä?

V: Endokrinologia on lääketieteen ala, joka käsittelee hormonitoiminnan häiriöitä.

K: Miten hormonijärjestelmä eroaa eksokriinisestä järjestelmästä?

V: Endokriininen järjestelmä erittää kemikaalejaan suoraan verenkiertoon, kun taas eksokriininen järjestelmä erittää kemikaalejaan kanavien avulla.

K: Miten hermoston ja hormonitoiminnan reaktiot eroavat toisistaan?

V: Hermoston reaktiot ovat nopeita mutta lyhytkestoisia, kun taas hormonitoiminnan reaktiot alkavat hitaasti, mutta niiden reaktio on pitkäaikainen.

K: Mitä tapahtuu, kun hormoneja vapautuu verenkiertoon?

V: Kun hormoneja vapautuu verenkiertoon, ne kulkeutuvat kohdekudoksiin ja laukaisevat vasteen.

K: Mitä yhteisiä piirteitä useimmilla hormonitoimintaa harjoittavilla rauhasilla on?

V: Useimmissa hormonirauhasissa ei ole kanavia, niillä on hyvä verenkierto, ja yleensä niiden solujen sisällä on vakuoleja tai rakeita, joihin hormonit varastoidaan.