Carl Philipp Emanuel Bach – merkittävä saksalainen säveltäjä ja cembalonsoittaja
Carl Philipp Emanuel Bach — merkittävä 1700‑luvun saksalainen säveltäjä ja cembalonsoittaja; vaikutti Mozartiin, Haydniin ja Beethoveniin, kirjoitti klassikkokirjan kosketinsoitosta.
Carl Philipp Emanuel Bach (8. maaliskuuta 1714 - 14. joulukuuta 1788) oli saksalainen muusikko ja säveltäjä. Hän oli Johann Sebastian Bachin ja Maria Barbara Bachin viidestä pojasta toinen. Hänen sanottiin olevan yksi aikansa suurimmista cembalonsoittajista. Hän kirjoitti kirjan Essee kosketinsoitinten soittamisen oikeasta taidosta (1755), jota Mozart, Haydn ja Beethoven käyttivät.
Elämä ja ura
Carl Philipp Emanuel Bach syntyi Weimarissa vuonna 1714 ja kuoli Hampurissa vuonna 1788. Hän sai varhaisen musiikillisen koulutuksensa isältään Johann Sebastian Bachilta, mutta kehitti pian oman, tunnistettavan tyylinsä. Nuorena hän työskenteli eri hovien ja kirkkojen palveluksessa, ja aikuisena hän toimi pitkään Preussin hovissa Friedrich II:n (Friedrich Suuren) palveluksessa Berliinissä. Vuonna 1768 hän siirtyi Hampuriin, missä hän toimi kaupungin musiikin johtajana ja vastasi muun muassa kirkkomusiikista ja oratorioiden esityksistä.
Sävellystyö ja tyylilliset piirteet
Bachin tuotanto on laaja ja monipuolinen: siihen kuuluvat kosketinsoitinsonaatit ja -konsertot, sinfoniat, kamarimusiikki, sello- ja viulusonaatit, oratoriot, kantaatit sekä kirkkomusiikkia. Hänen sävellyksissään näkyy niin barokin perinne kuin uuden ajan suuntauksetkin; erityisesti häntä pidetään tärkeänä edeltäjänä klassiselle tyylikaudelle.
Tyylillisesti C. P. E. Bach liitetään usein niin kutsuttuun empfindsamer Stil -liikkeeseen (suomeksi »herkkä, tunneilmaisuun pyrkivä tyyli»). Tälle tyylille on ominaista voimakkaat ilmaisunvaihtelut, dynaamisten kontrastien käyttö, yllättävät harmoniset käänteet ja runsas ornamentointi kosketinsoittimille. Hän myös laajensi kosketintekniikkaa ja ilmaisumahdollisuuksia, mikä vaikutti myöhempiin klassisiin mestareihin.
Tärkeimpiä teoksia ja julkaisuja
- Kosketinsoitin- ja cembaloteokset: lukuisat sonaatit, konsertot ja Preussin kuninkaalle omistetut sarjat.
- Sinfoniat ja instrumentaalimusiikki: teoksia orkesterille, joissa tunteellinen ilmaisukyky yhdistyy muodolliseen kekseliäisyyteen.
- Kirkkomusiikki ja oratoriot: useita oratorioita ja kantaatteja Hampurin kirkolliseen käyttöön (esimerkiksi Die Israeliten in der Wüste on tunnettu teos hänen tuotannostaan).
- Teoreetinen teos: Versuch über die wahre Art das Clavier zu spielen (Ensimmäinen osa 1753, sittemmin laajennettu), suomeksi usein mainittu nimellä Essee kosketinsoitinten soittamisen oikeasta taidosta. Tämä opas sisältää käytännön neuvoja kosketinsoiton tekniikasta, ilmaisusta ja ornamentoinnista ja on ollut arvostettu lähde historiallisessa soittotavassa; sitä tutkivat ja arvostivat monet myöhemmät säveltäjät ja muusikot, kuten Mozart, Haydn ja Beethoven.
Merkitys ja perintö
Carl Philipp Emanuel Bachilla on keskeinen asema barokin ja klassisen kauden välissä: hänen työnsä toimi siltana ja vaikutti muotoihin, ilmaisukeinoihin ja kosketintekniikkaan, joita myöhemmin kehitettiin täysimääräisesti klassisella kaudella. 1800-luvulla hänen musiikkinsa jäi osin unohduksiin, mutta 1900-luvun lopulta alkaen hän on kokenut merkittävän uudelleenlöydön. Nykyään hänen teoksiaan esitetään ja äänitetään laajasti, ja erityisesti hänen kosketinsoitinmusiikkinsa on tärkeä osa historiallisen esitystavan ohjelmistoa.
Lisätietoja ja tunnuslukuja
Hänen sävellyksensä on luokiteltu esimerkiksi Wotquennen (Wq) ja Helm- (H) järjestelmissä, joita musiikintutkijat ja esittäjät käyttävät viitatessaan teoksiin. C. P. E. Bachin kirjallinen perintö, erityisesti hänen opetukselliset kirjoituksensa, on arvokas lähde barokin loppuvaiheen ja varhaisen klassismin esiintymiskäytännön ymmärtämiseen.
Yhteenvetona: Carl Philipp Emanuel Bach oli vaikuttava cembalonsoittaja, opettaja ja säveltäjä, joka yhdisti barokin perinteitä ja uuden ajan tunteellisuutta. Hänen käytännön neuvonsa ja ilmaisulliset ratkaisunsa ovat yhä arvokkaita muusikoille ja tutkijoille.
Varhainen elämä
Bach syntyi Weimarissa 8. maaliskuuta 1714. Hänen kummisetänsä oli säveltäjä Georg Philipp Telemann, johon Bach piti yhteyttä koko elämänsä ajan. Hänen isänsä opetti häntä jo varhain soittamaan musiikkia. Hänen isänsä muutti perheen Leipzigiin vuonna 1723, jossa hän sai kanttorin viran Thomasschulesta. Koulun päätyttyä Bach meni Leipzigin yliopistoon ja kouluttautui juristiksi.
Berliini
Vuonna 1740 hän muutti Berliiniin, jossa hänestä tuli Fredrik Suuren cembalonsoittaja. Fredrik soitti huilua, ja Bachin tehtävänä oli huolehtia kosketinsoitinten säestyksestä. Näin hänelle jäi runsaasti aikaa säveltää musiikkia. Bach avioitui Johanna Maria Dannemannin kanssa vuonna 1744. He saivat useita lapsia, mutta vain kolme heistä eli aikuisiksi. Hänen pojastaan, myös Johann Sebastian Bachista, tuli taidemaalari Roomassa, mutta hän kuoli 30-vuotiaana. Elämä Berliinissä kävi Bachille vaikeaksi seitsenvuotisen sodan aikana. Fredrik oli usein poissa, joten hovissa oli vähän musiikkitoimintaa. Hän sai palkkaa paperirahalla, joka ei säilyttänyt arvoaan, joten hänen oli oltava varovainen menojensa kanssa. Hänen soittotyyliään arvosteltiin myös, sillä siitä oli tulossa "affektoitu", liian moderni Friedrichin hovin konservatiiviseen makuun.
Hampuri
Telemannin kuoltua vuoden 1767 lopulla Bach pääsi hänen tilalleen Hampurin viiden kirkon kirkkomusiikin johtajaksi. Hänen tehtäviinsä kuului musiikin opettaminen ja noin 200 musiikkiesityksen järjestäminen vuodessa. Tässä tehtävässä Bach saattoi kirjoittaa kirkkomusiikkia, johon kuului muun muassa 21 passiosovitusta, 70 kantaattia, motettia ja liturgiaa. Hän järjesti myös konsertteja ja muita esityksiä ympäri vuoden. Bach sairastui kesällä 1788 ja kuoli rintatautiin 14. joulukuuta. Hänet haudattiin Pyhän Mikaelin kirkkoon Hampurissa. Hänen hautansa unohdettiin, ja se löydettiin uudelleen vasta vuonna 1925.
Frederick II soittaa huilua, Bach soittaa koskettimia.
Säveltäjä
Bach kirjoitti Berliinissä ollessaan lähes 200 kosketinsoitinteosta, pääasiassa sonaatteja. Hän pystyi kehittämään ympäri Eurooppaa verkoston, joka pystyi myymään painettuja kopioita hänen teoksistaan, mikä toi huomattavia tuloja. Kuningas ei kuitenkaan pitänyt häntä säveltäjänä, vaikka Bach omisti joitakin sävellyksiään hänelle. Bach kirjoitti vuonna 1773, että monet hänen sävellyksistään oli kirjoitettu yksinkertaisesti liiketoimintana rahan ansaitsemiseksi. Bach auttoi myös tekemään isänsä musiikkia tunnetummaksi. hän järjesti hänen musiikkinsa painatuksen ja myynnin. Bach suojeli isänsä alkuperäisiä käsikirjoituksia, ja tämän ansiosta osa niistä, kuten Johannes-passio ja Matteus-passio, on säilynyt. Muut Johann Sebastianin käsikirjoitukset annettiin Wilhelm Friedemann Bachille, joka myi ne, ja ne ovat nyt kadonneet.
C. P. E. Bach kirjoitti myös muita sävellyksiä itselleen kehittääkseen musiikillisia ajatuksiaan ja teorioitaan. Lähdettyään Berliinistä ja muutettuaan Hampuriin vuonna 1768 hän alkoi säveltää tunteikkaampaa musiikkia, jota hän kuvasi "Empfindsameriksi", joka tarkoittaa "sentimentaalista". Tämä oli musiikillisen tyylin suurten muutosten aikaa, hänen isänsä barokkityylistä Mozartin ja Haydnin klassisiin teoksiin. Hänen musiikissaan on elementtejä molemmista, eikä se helposti mahdu sittemmin luotuihin kategorioihin. Tämän vuoksi hänen musiikkiaan ei nykyaikana soiteta yhtä paljon. Hänen isänsä musiikki on tullut paljon tunnetummaksi, mutta C. P. E. Bachin musiikki vaikutti enemmän hänen jälkeensä tulleisiin säveltäjiin.
Mitä tulee C.P.E.Bachin säveltämiseen ja esittämiseen käyttämiin soittimiin, suurin osa niistä (klavikordi ja fortepiano) oli Gottfried Silbermannin valmistamia, joka oli tuohon aikaan tunnettu kosketinsoitinten rakentaja. 2000-luvulla ihmisillä on mahdollisuus kuulla Bachin käyttämiä soittimia, koska jotkut nykyaikaiset pianonrakentajat ovat valmistaneet niitä uudelleen.
Bachin musiikki, Gellertin lauluja, painettu 1771
Kirjoittaja
Bach kirjoitti kirjansa Essee kosketinsoitinten soittamisen oikeasta taidosta vuonna 1755 ollessaan Berliinissä. Tämä kirja on tärkeä kahdesta syystä. Se oli ensimmäinen kirja, jossa opetettiin soittajia käyttämään peukaloitaan, mikä on nykyään vakiokäytäntö. Toiseksi se oli ensimmäinen, jossa puhuttiin tunteista tärkeänä osana soittajan taitoja; yhtä tärkeänä kuin tekninen taito. Se on yhä nykyäänkin käytössä viitekirjana siitä, miten ornamentiikkaa soitetaan oikein ja miten improvisoidaan myöhäisbarokin tyyliin. Bach kirjoitti omaelämäkertansa vuonna 1773. Siitä käy ilmi, että siinä missä hänen isänsä vaikutti lähinnä uskonnon kautta, Bachiin vaikuttivat taiteen ja filosofian ajatukset. Hänellä oli 400 maalauksen kokoelma ihmisistä, joiden ajatuksia ja töitä hän ihaili.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Carl Philipp Emanuel Bach?
V: Carl Philipp Emanuel Bach oli saksalainen muusikko ja säveltäjä. Hän oli Johann Sebastian Bachin ja Maria Barbara Bachin viidestä pojasta toinen.
K: Milloin hän eli?
V: Hän eli 8. maaliskuuta 1714-14. joulukuuta 1788.
K: Mistä hänet tunnetaan?
V: Hänet tunnetaan siitä, että hän oli yksi aikansa suurimmista cembalonsoittajista, sekä siitä, että hän kirjoitti kirjan nimeltä Essay on the True Art of Playing Keyboard Instruments (1755), jota Mozart, Haydn ja Beethoven käyttivät.
K: Ketkä olivat hänen vanhempansa?
V: Hänen vanhempansa olivat Johann Sebastian Bach ja Maria Barbara Bach.
K: Kuinka monta sisarusta hänellä oli?
V: Hänellä oli neljä sisarusta; kolme veljeä ja yksi sisar.
K: Millaista soitinta hän soitti?
V: Hän soitti cembaloa.
Etsiä