Carl Philipp Emanuel Bach | Saksalainen muusikko ja säveltäjä

Varhainen elämä

Bach syntyi Weimarissa 8. maaliskuuta 1714. Hänen kummisetänsä oli säveltäjä Georg Philipp Telemann, johon Bach piti yhteyttä koko elämänsä ajan. Hänen isänsä opetti häntä jo varhain soittamaan musiikkia. Hänen isänsä muutti perheen Leipzigiin vuonna 1723, jossa hän sai kanttorin viran Thomasschulesta. Koulun päätyttyä Bach meni Leipzigin yliopistoon ja kouluttautui juristiksi.

Berliini

Vuonna 1740 hän muutti Berliiniin, jossa hänestä tuli Fredrik Suuren cembalonsoittaja. Fredrik soitti huilua, ja Bachin tehtävänä oli huolehtia kosketinsoitinten säestyksestä. Näin hänelle jäi runsaasti aikaa säveltää musiikkia. Bach avioitui Johanna Maria Dannemannin kanssa vuonna 1744. He saivat useita lapsia, mutta vain kolme heistä eli aikuisiksi. Hänen pojastaan, myös Johann Sebastian Bachista, tuli taidemaalari Roomassa, mutta hän kuoli 30-vuotiaana. Elämä Berliinissä kävi Bachille vaikeaksi seitsenvuotisen sodan aikana. Fredrik oli usein poissa, joten hovissa oli vähän musiikkitoimintaa. Hän sai palkkaa paperirahalla, joka ei säilyttänyt arvoaan, joten hänen oli oltava varovainen menojensa kanssa. Hänen soittotyyliään arvosteltiin myös, sillä siitä oli tulossa "affektoitu", liian moderni Friedrichin hovin konservatiiviseen makuun.

Hampuri

Telemannin kuoltua vuoden 1767 lopulla Bach pääsi hänen tilalleen Hampurin viiden kirkon kirkkomusiikin johtajaksi. Hänen tehtäviinsä kuului musiikin opettaminen ja noin 200 musiikkiesityksen järjestäminen vuodessa. Tässä tehtävässä Bach saattoi kirjoittaa kirkkomusiikkia, johon kuului muun muassa 21 passiosovitusta, 70 kantaattia, motettia ja liturgiaa. Hän järjesti myös konsertteja ja muita esityksiä ympäri vuoden. Bach sairastui kesällä 1788 ja kuoli rintatautiin 14. joulukuuta. Hänet haudattiin Pyhän Mikaelin kirkkoon Hampurissa. Hänen hautansa unohdettiin, ja se löydettiin uudelleen vasta vuonna 1925.

 
Frederick II soittaa huilua, Bach soittaa koskettimia.  

Säveltäjä

Bach kirjoitti Berliinissä ollessaan lähes 200 kosketinsoitinteosta, pääasiassa sonaatteja. Hän pystyi kehittämään ympäri Eurooppaa verkoston, joka pystyi myymään painettuja kopioita hänen teoksistaan, mikä toi huomattavia tuloja. Kuningas ei kuitenkaan pitänyt häntä säveltäjänä, vaikka Bach omisti joitakin sävellyksiään hänelle. Bach kirjoitti vuonna 1773, että monet hänen sävellyksistään oli kirjoitettu yksinkertaisesti liiketoimintana rahan ansaitsemiseksi. Bach auttoi myös tekemään isänsä musiikkia tunnetummaksi. hän järjesti hänen musiikkinsa painatuksen ja myynnin. Bach suojeli isänsä alkuperäisiä käsikirjoituksia, ja tämän ansiosta osa niistä, kuten Johannes-passio ja Matteus-passio, on säilynyt. Muut Johann Sebastianin käsikirjoitukset annettiin Wilhelm Friedemann Bachille, joka myi ne, ja ne ovat nyt kadonneet.

C. P. E. Bach kirjoitti myös muita sävellyksiä itselleen kehittääkseen musiikillisia ajatuksiaan ja teorioitaan. Lähdettyään Berliinistä ja muutettuaan Hampuriin vuonna 1768 hän alkoi säveltää tunteikkaampaa musiikkia, jota hän kuvasi "Empfindsameriksi", joka tarkoittaa "sentimentaalista". Tämä oli musiikillisen tyylin suurten muutosten aikaa, hänen isänsä barokkityylistä Mozartin ja Haydnin klassisiin teoksiin. Hänen musiikissaan on elementtejä molemmista, eikä se helposti mahdu sittemmin luotuihin kategorioihin. Tämän vuoksi hänen musiikkiaan ei nykyaikana soiteta yhtä paljon. Hänen isänsä musiikki on tullut paljon tunnetummaksi, mutta C. P. E. Bachin musiikki vaikutti enemmän hänen jälkeensä tulleisiin säveltäjiin.

Mitä tulee C.P.E.Bachin säveltämiseen ja esittämiseen käyttämiin soittimiin, suurin osa niistä (klavikordi ja fortepiano) oli Gottfried Silbermannin valmistamia, joka oli tuohon aikaan tunnettu kosketinsoitinten rakentaja. 2000-luvulla ihmisillä on mahdollisuus kuulla Bachin käyttämiä soittimia, koska jotkut nykyaikaiset pianonrakentajat ovat valmistaneet niitä uudelleen.

 
Bachin musiikki, Gellertin lauluja, painettu 1771  

Kirjoittaja

Bach kirjoitti kirjansa Essee kosketinsoitinten soittamisen oikeasta taidosta vuonna 1755 ollessaan Berliinissä. Tämä kirja on tärkeä kahdesta syystä. Se oli ensimmäinen kirja, jossa opetettiin soittajia käyttämään peukaloitaan, mikä on nykyään vakiokäytäntö. Toiseksi se oli ensimmäinen, jossa puhuttiin tunteista tärkeänä osana soittajan taitoja; yhtä tärkeänä kuin tekninen taito. Se on yhä nykyäänkin käytössä viitekirjana siitä, miten ornamentiikkaa soitetaan oikein ja miten improvisoidaan myöhäisbarokin tyyliin. Bach kirjoitti omaelämäkertansa vuonna 1773. Siitä käy ilmi, että siinä missä hänen isänsä vaikutti lähinnä uskonnon kautta, Bachiin vaikuttivat taiteen ja filosofian ajatukset. Hänellä oli 400 maalauksen kokoelma ihmisistä, joiden ajatuksia ja töitä hän ihaili.