Kaarle X (1757–1836) — Ranskan kuningas 1824–1830 ja viimeinen Bourbon

Kaarle X (1757–1836) — Ranskan viimeinen Bourbonin kuningas 1824–1830, entinen emigranttijohtaja Charles Philippe, keskeinen hahmo Ranskan vallankumouksen jälkivaikutuksissa.

Tekijä: Leandro Alegsa

Kaarle X (1757-1836), Ranskan ja Navarran kuningas (1824-30). Hän oli Ludvig XV:n pojanpoika ja kuningasten Ludvig XVI ja Ludvig XVIII nuorempi veli. Kaarle tunnettiin nimellä Charles Philippe, comte d'Artois, kunnes hänestä tuli kuningas. Ranskan vallankumouksen aikana hän oli yksi emigranttien johtajista. Kaarle X oli viimeinen Bourbonien vanhempi kuningas, joka hallitsi Ranskaa.

 

Varhainen elämä ja perhe

Syntynyt 9. lokakuuta 1757, Kaarle oli Bourbonien suvun jäsen ja kasvoi Ludvig XV:n jälkeläisenä. Hän meni naimisiin Marie-Thérèse de Savoyn kanssa ja pariskunnalla oli lapsia, joista tunnetuimpia olivat Louis-Antoine, Angoulêmen herttua, ja Charles-Ferdinand, Berryn herttua. Berryn herttuan murha vuonna 1820 oli käännekohta Kaarlen poliittiselle linjalle ja lisäsi hänen taipumustaan konservatiiviseen, kuninkaallista valtaa korostavaan politiikkaan.

Emigranttina ja vastarinta vallankumoukselle

Vallankumouksen vuosina Kaarle pakeni ulkomaille ja liittyi emigranttien (pakolaisten) riveihin. Hän toimi yhteenliittymänä vastarintaliikkeissä ja oli mukana järjestämässä kuninkaallismielisten operaatioita ja liittoutumista muiden Euroopan monarkioiden kanssa pyrkien palauttamaan Bourbonit Ranskan valtaan.

Paluu ja kuningaskaus

Napoleonin valtakauden jälkeen Bourbonit palautettiin valtaan vuosina 1814–1815, ja Kaarle toimi aktiivisesti kuningasperheen tukijana. Kun kuningas Ludvig XVIII kuoli syyskuussa 1824, Kaarle nousi valtaistuimelle ja hallitsi virallisesti vuodesta 1824 lähtien.

Hallinto ja poliittinen linja

Kaarlen valtakausi oli voimakkaasti konservatiivinen. Hänen tavoitteensa oli palauttaa monarkian ja kirkon perinteinen asema sekä korvata vallankumouksen aikana menetettyjä omaisuuksia émigranteille. Hallinnon keskeisiä piirteitä olivat:

  • Ultrakonservatiivinen eli ultra-suuntainen politiikka, joka pyrki vahvistamaan kuninkaallista valtaa.
  • Kirkon vaikutusvallan palauttaminen ja uskonnollisten etuoikeuksien korostaminen.
  • Suuntaus palauttaa ja korvata aateliston ja emigranttien menetettyä omaisuutta.
  • Sensuurin ja tiukempien lehdistönvalvontatoimien lisääminen, mikä lisäsi oppositiota liberaaleilta ja keskiluokalta.

Keskeinen kriisi: heinäkuun 1830 tapahtumat

Kesällä 1830 Kaarle yritti kääntää kehitystä entistä voimakkaammaksi antamalla niin kutsutut Saint-Cloud'n määräykset (les Ordonnances), joilla rajoitettiin lehdistönvapautta, hajotettiin valittu eduskunta ja muutettiin vaalilainsäädäntöä hallitsevampaan suuntaan. Nämä toimet aiheuttivat laajan mielenosoitus- ja kapinaliikkeen, joka huipentui Kolmen kuninkaattoman päivän (Les Trois Glorieuses) vallankumoukseen 27.–29. heinäkuuta 1830.

Vallankumouksen seurauksena Kaarle menetti tukensa ja joutui luopumaan kruunusta. Hän allekirjoitti luopumiskirjan 2. elokuuta 1830, periyttäen perimysoikeuden teoriassa lapsenlapselleen, Henri, Chambordin kreiville, mutta käytännössä valta siirtyi ennemmin Orleansin sukuun ja Louis-Philippelle, joka nousi kansan tuen turvin kuninkaaksi.

Elämä maanpakoon ja kuolema

Luovutuksen jälkeen Kaarle lähti maanpakoon. Hän vietti loppuelämänsä poissa Ranskasta ja kuoli 6. marraskuuta 1836 Gorizontalassa (tuolloin Itävallan alueella). Hänen poikkeuksellinen ja kiistanalainen valtakautensa jätti jälkeensä hajottavan perinnön: konservatiivinen politiikka oli ajanut monet ranskalaiset etsimään maltillisempaa, porvarillista hallintoa, mikä loi edellytykset Orleansin kuningaskunnalle ja myöhemmille poliittisille liikkeille.

Perintö

Kaarle X muistetaan viimeisenä vanhempana Bourbonin kuninkaana, jonka voimakkaan reaktionaarinen linja ja yritys palauttaa historiallisia etuoikeuksia johtivat lopulta hänen syrjäyttämiseensä. Hänen valtakautensa osoitti, kuinka vaikeaa oli sovittaa perinteinen monarkia ja kirkollinen valta nopeasti muuttuvassa, yhä poliittisesti aktiivisemmassa yhteiskunnassa.

Varhainen elämä

Charles-Philippe syntyi vuonna 1757 Dauphin Louis Ferdinandin ja hänen vaimonsa Dauphine Marie Josèphen nuorimpana poikana Versaillesin palatsissa. Isoisänsä, hallitseva kuningas Ludvig XV, nimitti Kaarlen jo syntyessään Artois'n kreiviksi. Suvun nuorimpana miehenä Kaarle näytti epätodennäköiseltä, että hänestä koskaan tulisi kuningas.

Kaarlen isä kuoli vuonna 1765, jolloin Kaarlen vanhin elossa oleva veli Louis-Auguste (myöhempi Ludvig XVI) tuli seuraamaan isäänsä Dauphinina, joka oli ranskalainen vastine kruununprinssille tai kruununperilliselle. Kaarlen äiti Marie Josèphe ei koskaan toipunut miehensä menetyksestä, ja hän kuoli maaliskuussa 1767 tuberkuloosiin. Kaarle jäi yhdeksänvuotiaana orvoksi.

Koko 1770-luvun ajan Kaarle käytti rahaa tuhlailevasti. Hän keräsi valtavat velat (yhteensä 21 miljoonaa livreä), jotka Ludvig XVI maksoi hänen puolestaan 1780-luvun alussa. Myös heidän veljelleen Provencen komissaarille kertyi samansuuruisia velkoja, jotka Ludvig XVI myös maksoi pois.

Hänen poliittinen heräämisensä alkoi monarkian ensimmäisestä suuresta kriisistä vuonna 1786, jonka jälkeen hän johti taantumuksellista ryhmää Ludvig XVI:n hovissa. Artois'n kreivi kannatti aristokratian taloudellisten etuoikeuksien poistamista, mutta vastusti kirkon ja aateliston nauttimien sosiaalisten etuoikeuksien vähentämistä.

 

Ranskan vallankumouksen aikana ja sen jälkeen

Kun Ranskan vallankumoussodat syttyivät vuonna 1792, Kaarle pakeni Isoon-Britanniaan. Ison-Britannian ja Irlannin Yrjö III otti Artois'n kreivin lämpimästi vastaan ja antoi hänelle runsaat avustukset. Hän asui Edinburghissa ja Lontoossa rakastajattarensa Louise de Polastronin kanssa. Ludvig XVIII:n noustua Ranskan valtaistuimelle (1814) Kaarle palasi Ranskaan, jossa hän johti taantumuksen ultrakuninkaallista puoluetta.

 

Ranskan kuningas

Coronation of Charles X

Kaarlen ensimmäinen teko Ranskan kuninkaana oli kuninkaallisen korkeuden myöntäminen Bourbonien talon kadettihaaraan kuuluville serkuilleen, Orléaneille. Koska Orléansin herttua oli äänestänyt veljensä Ludvig XVI:n kuoleman puolesta, Ludvig XVIII oli inhonnut Orléansin sukua suuresti. Kaarle aikoi kuitenkin luoda sillä yhtenäisen Bourbonin talon. hänen hallituskautensa aikana harjoittamansa suosiminen roomalaiskatolista kirkkoa ja aristokratiaa kohtaan herätti suurta vastustusta, mikä johti heinäkuun vallankumoukseen vuonna 1830.

 

Heinäkuun vallankumous

Kaarle X uskoi vahvasti absolutismiin ja hylkäsi edeltäjänsä ja veljensä Ludvig XVIII:n laatiman Ranskan vapauksien peruskirjan. Heinäkuussa 1830 hän keskeytti lainsäätäjien toiminnan, rajoitti äänioikeutta ja rajoitti lehdistöä. Liberaalit ja radikaalit reagoivat voimakkaasti absoluuttiseen kuninkaaseen. Pariisissa vihaiset kansalaiset pystyttivät barrikadeja kapeiden katujen poikki. Toiset ampuivat sotilaita ja heittelivät kiviä ja kattotiiliä. Vallankumouksellinen trikolori liehui Notre Damen katedraalin torneissa. Kaarle joutui luopumaan vallasta. Hän lähti jälleen maanpakoon Britanniaan. Hänen seuraajakseen tuli hänen serkkunsa Louis-Philippe, Ranskan vallankumousta tukeneen Orléansin herttuan poika.

 

Kuolema

Kaarle sai koleran saapuessaan Italian Goriziaan. Hän kuoli 6. marraskuuta 1836. Kaupunkilaiset verhoilivat ikkunansa mustaan surunvalitteluksi. Kaarle haudattiin Fransiskaanien Kostanjevican luostarin Marian ilmestymiskirkkoon (nykyään Nova Goricassa, Sloveniassa).

 

Avioliitto ja sukupolvenvaihdos

Kaarle X avioitui 16. marraskuuta 1773 Savoijin prinsessa Maria Teresan, Sardinian Victor Amadeus III:n ja Espanjan Maria Antonian tyttären kanssa. Pariskunnalla oli neljä lasta:

  1. Louis Antoine, Angoulêmen herttua (6. elokuuta 1775 - 3. kesäkuuta 1844) Louis Antoine d'Artois
  2. Sophie d'Artois (5. elokuuta 1776 - 5. joulukuuta 1783) Sophie d'Artois (5. elokuuta 1776 - 5. joulukuuta 1783) Sophie d'Artois
  3. Charles Ferdinand d'Artois, Berryn herttua (24. tammikuuta 1778 - 13. helmikuuta 1820) Charles Ferdinand d'Artois
  4. Marie Thérèse d'Artois (1783)
 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3