Ranskan vuoden 1830 vallankumous, joka tunnetaan myös heinäkuun vallankumouksena, oli Ranskan Kaarle X:n syrjäyttäminen vallasta. Vallankumous syttyi vastalauseena Kaarle X:n antamille heinäkuun määräyksille (les Ordonnances de Saint-Cloud) 26. heinäkuuta 1830, joilla pyrittiin sulkemaan parlamentin ovi, rajoittamaan lehdistön vapautta ja kaventamaan äänioikeutta. Kolmen päivän kapina 27.–29. heinäkuuta — Trois Glorieuses eli "kolme kunniakasta päivää" — johti kuninkaallisen vallan romahtamiseen ja Kaarle X:n pakenemiseen maanpaossa.

Heinäkuun monarkian synty

Vallan kaaduttua Kaarle X:n serkku, Orléansin herttua Louis-Philippe, kutsuttiin Ranskan valtaistuimelle ja hänestä muodostui niin kutsutun heinäkuun monarkian johtaja. Vallanvaihto merkitsi yhtä aikaa dynastian vaihtoa: valta siirtyi Bourbonien talosta Orléansin haaraan. Muutos oli eräänlainen siirtymä monarkiasta toiseen, sillä uusi hallitus säilytti muodollisesti monarkian mutta asetti painopisteen porvarilliseen, perustuslailliseen hallintoon.

Syyt ja osallistujat

Vallankumousissa osallistuivat laaja joukko yhteiskuntaryhmiä: liberaalit parlamentaarikot, porvaristo, opiskelijat ja työläiset. Lyhyen aikavälin laukaisevana tekijänä olivat heinäkuun määräykset ja suoranaiset väkivaltaisuudet Pariisissa, mutta taustalla vaikuttivat myös taloudelliset vaikeudet, lehdistönvapauden kaventuminen ja poliittinen vastakkainasettelu legitimistien (Bourbonin kannattajat) ja orleanistien välillä.

Seuraukset

Heinäkuun vallankumous johti uuteen perustuslailliseen järjestelyyn: vanhaa vuoden 1814 peruskirjaa muokattiin ja korostettiin kansan ja porvariston roolia hallinnossa, mutta äänioikeus jäi edelleen rajoitetuksi omaisuusperusteiseksi (census-suffrage). Vallankumous vahvisti keskiluokan poliittista asemaa ja käynnisti kauden, joka tunnetaan nimellä heinäkuun monarkia (1830–1848).

  • Poliittinen jako: Bourbonien kannattajia kutsuttiin legitimisteiksi. Louis-Philippen ja hänen tukijoiden suuntausta kutsuttiin orleanisteiksi.
  • Hallinto: Louis-Philippe korosti porvarillista hallintotapaa ja otti usein nimenomaisen tittelin "Ranskalaisten kuninkaaksi" (roi des Français), mikä erotti hänen asemaansa perinteisestä absolutistisesta kuninkaudesta.
  • Pitkän aikavälin vaikutus: Vaikka heinäkuun monarkia toi talouskasvua ja vakauden monille porvarillisiin etuihin, se ei ratkaissut laajempia sosiaalisia ja poliittisia jännitteitä. Nämä jännitteet purkautuivat lopulta Ranskan vuoden 1848 vallankumoukseen, jolloin Louis-Philippe syrjäytettiin ja Ranska siirtyi toiseen tasavaltaan.

Heinäkuun vallankumous 1830 on tärkeä virstanpylväs Ranskan 1800-luvun historiassa: se murti Bourbonien paluun absolutismiin, vahvisti porvarillista valtaa ja osoitti, että kuninkaallisen auktoriteetin ylläpitäminen vaati laajempaa poliittista legitimiteettiä ja kansansuosiota.