Ranskan heinäkuun vallankumous 1830: Bourbonien kukistus ja heinäkuun monarkia

Ranskan heinäkuun vallankumous 1830: Bourbonien kukistus ja heinäkuun monarkian synty — vallanvaihto, Orléansin nousu ja merkittävä poliittinen murros Ranskan historiassa.

Ranskan vuoden 1830 vallankumous, joka tunnetaan myös heinäkuun vallankumouksena, oli Ranskan Kaarle X:n syrjäyttäminen vallasta. Vallankumous syttyi vastalauseena Kaarle X:n antamille heinäkuun määräyksille (les Ordonnances de Saint-Cloud) 26. heinäkuuta 1830, joilla pyrittiin sulkemaan parlamentin ovi, rajoittamaan lehdistön vapautta ja kaventamaan äänioikeutta. Kolmen päivän kapina 27.–29. heinäkuuta — Trois Glorieuses eli "kolme kunniakasta päivää" — johti kuninkaallisen vallan romahtamiseen ja Kaarle X:n pakenemiseen maanpaossa.

Heinäkuun monarkian synty

Vallan kaaduttua Kaarle X:n serkku, Orléansin herttua Louis-Philippe, kutsuttiin Ranskan valtaistuimelle ja hänestä muodostui niin kutsutun heinäkuun monarkian johtaja. Vallanvaihto merkitsi yhtä aikaa dynastian vaihtoa: valta siirtyi Bourbonien talosta Orléansin haaraan. Muutos oli eräänlainen siirtymä monarkiasta toiseen, sillä uusi hallitus säilytti muodollisesti monarkian mutta asetti painopisteen porvarilliseen, perustuslailliseen hallintoon.

Syyt ja osallistujat

Vallankumousissa osallistuivat laaja joukko yhteiskuntaryhmiä: liberaalit parlamentaarikot, porvaristo, opiskelijat ja työläiset. Lyhyen aikavälin laukaisevana tekijänä olivat heinäkuun määräykset ja suoranaiset väkivaltaisuudet Pariisissa, mutta taustalla vaikuttivat myös taloudelliset vaikeudet, lehdistönvapauden kaventuminen ja poliittinen vastakkainasettelu legitimistien (Bourbonin kannattajat) ja orleanistien välillä.

Seuraukset

Heinäkuun vallankumous johti uuteen perustuslailliseen järjestelyyn: vanhaa vuoden 1814 peruskirjaa muokattiin ja korostettiin kansan ja porvariston roolia hallinnossa, mutta äänioikeus jäi edelleen rajoitetuksi omaisuusperusteiseksi (census-suffrage). Vallankumous vahvisti keskiluokan poliittista asemaa ja käynnisti kauden, joka tunnetaan nimellä heinäkuun monarkia (1830–1848).

• Poliittinen jako: Bourbonien kannattajia kutsuttiin legitimisteiksi. Louis-Philippen ja hänen tukijoiden suuntausta kutsuttiin orleanisteiksi.
• Hallinto: Louis-Philippe korosti porvarillista hallintotapaa ja otti usein nimenomaisen tittelin "Ranskalaisten kuninkaaksi" (roi des Français), mikä erotti hänen asemaansa perinteisestä absolutistisesta kuninkaudesta.
• Pitkän aikavälin vaikutus: Vaikka heinäkuun monarkia toi talouskasvua ja vakauden monille porvarillisiin etuihin, se ei ratkaissut laajempia sosiaalisia ja poliittisia jännitteitä. Nämä jännitteet purkautuivat lopulta Ranskan vuoden 1848 vallankumoukseen, jolloin Louis-Philippe syrjäytettiin ja Ranska siirtyi toiseen tasavaltaan.

Heinäkuun vallankumous 1830 on tärkeä virstanpylväs Ranskan 1800-luvun historiassa: se murti Bourbonien paluun absolutismiin, vahvisti porvarillista valtaa ja osoitti, että kuninkaallisen auktoriteetin ylläpitäminen vaati laajempaa poliittista legitimiteettiä ja kansansuosiota.

Tausta

Syyskuun 16. päivänä 1824 Kaarle X nousi Ranskan valtaistuimelle. Hän oli Ludvig XVIII:n nuorempi veli. Kun Napoléon Bonaparte kukistettiin, hänestä oli tullut Ranskan kuningas. Sekä Ludvig että Kaarle hallitsivat syntyperänsä vuoksi, eivät siksi, että suuri joukko ihmisiä olisi halunnut heidän hallitsevan. Tämä oli ensimmäinen kahdesta asiasta, jotka aloittivat Les Trois Glorieusesin, heinäkuun vallankumouksen "kolme loistavaa päivää".

Kun Napoleon luopui vallasta vuonna 1814, Eurooppa ja ennen kaikkea Ranska olivat suuressa sekasorrossa. Wienin kongressi kokoontui piirtämään maanosan poliittisen kartan uudelleen. Kongressiin osallistui suuri joukko Euroopan maita. Päätöstä hallitsi kuitenkin neljä tärkeintä valtaa. Nämä vallat olivat Yhdistynyt kuningaskunta, Itävalta, Venäjä ja Preussi, jota edusti kuningas Fredrik Vilhelm III. Toinen hyvin tärkeä henkilö kongressissa oli Charles Maurice de Talleyrand. Hän oli Napoleonin alainen ranskalainen diplomaatti. Ranskaa pidettiin vihollisvaltiona.

Talleyrand ehdotti, että Eurooppa palaisi ensimmäiseen, "lailliseen" hallitukseensa. Hän tarkoitti Napoleonia edeltävää hallitusta. Kongressin jäsenet hyväksyivät tämän suunnitelman suurelta osin. Ranska palasi vuoden 1789 rajoihinsa, ja Bourbonien talo palasi valtaistuimelle. Kongressin mielestä Ranskan ja Euroopan poliittinen tilanne oli nyt palannut normaaliksi. Uusi kuningas Ludvig XVIII kuitenkin koki, että kansallismielisyyden ja demokratian aatteet olivat edelleen hänen maassaan. Niinpä he tekivät ja allekirjoittivat Charte constitutionnelle française, Ranskan perustuslain. Se tunnetaan myös nimellä La Charte. Tämä oli toinen asia, joka aloitti heinäkuun vallankumouksen.

Orléansin herttua

Kolme loistavaa päivää

maanantai, 26. heinäkuuta 1830

Ihmiset saivat nopeasti tietää Saint-Cloudin "ordonnances"-määräyksistä Le Moniteur -lehdestä. Työntekijät saivat vihaisesti potkut, ja liiketoiminta lopetettiin. Työttömyys, joka oli kasvanut alkukesästä, lisääntyi. "Suurella määrällä... työläisiä ei siis ollut muuta tekemistä kuin protestoida."

Journal des débatsin, Le Moniteur Universelin (Le Moniteur) ja Le Constitutionnelin kaltaisten sanomalehtien painaminen oli jo lopetettu. Tämä johtui uudesta laista. Lähes 50 toimittajaa 12 kaupunkilehdestä kokoontui liberaalin Le National -lehden toimitiloissa. Siellä he allekirjoittivat vastalauseen ja lupasivat, että heidän sanomalehtensä jatkaisivat ilmestymistään.

Samana iltana poliisi tuli lehdistön luo ja vei pois lainvastaiset sanomalehdet. Vihainen, työtön väkijoukko huusi kiivaasti: "A bas les Bourbons!". "Vive la Charte!" Armand Carrel, tasavaltalainen toimittaja, kirjoitti Le National -lehdessä:

"Ranska... palaa takaisin vallankumoukseen hallituksen itsensä toimesta... laillinen järjestelmä on nyt keskeytynyt, voimankäytön järjestelmä on alkanut... tilanteessa, johon olemme nyt joutuneet, tottelevaisuus on lakannut olemasta velvollisuus...". On Ranskan asia arvioida, kuinka pitkälle sen oman vastarinnan pitäisi ulottua."

Aivan kuin unimaailmassa elävä Pariisin poliisipäällikkö kirjoitti illalla: " ...täydellisin rauha vallitsee edelleen pääkaupungin kaikissa osissa". Mitään ... huomiota herättävää tapahtumaa ei ole kirjattu minulle tulleisiin raportteihin.""

Léon Cogniet'n maalaus "Heinäkuun kohtauksia 1830". Maalaus kertoo vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksesta.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Millä nimellä Ranskan vuoden 1830 vallankumous myös tunnettiin?

K: Mitä heinäkuun vallankumouksen aikana tapahtui?

Kysymys: Kenestä tuli kuningas sen jälkeen, kun Kaarle X syrjäytettiin vallasta heinäkuun vallankumouksen aikana?

Kysymys: Minkä muutoksen heinäkuun vallankumous merkitsi?

K: Keneltä valta vaihtui heinäkuun vallankumouksen jälkeen?

K: Millä nimellä Bourbonin kannattajia kutsuttiin heinäkuun vallankumouksen jälkeen?

Kysymys: Kuka oli Ranskan kuningas heinäkuun vallankumouksen jälkeen vuoden 1848 Ranskan vallankumoukseen asti?

Hae kirjaimella