Dietrich Buxtehude (n.1637–1707) – keskibarokin säveltäjä ja urkuri
Dietrich Buxtehude — merkittävä keskibarokin säveltäjä ja urkuri: ikimuistoisia urkuteoksia, kuoromusiikkia ja suuri vaikutus nuoreen J.S. Bachiin.
Dietrich Buxtehude (tai Dieterich tanskalaisen kirjoitusasun mukaan) (syntynyt noin 1637; kuoli 9. toumok, 1707) oli saksalainen (tai tanskalainen) säveltäjä ja urkuri. Hän on yksi keskibarokin ajan merkittävimmistä säveltäjistä. Hänet tunnetaan parhaiten urkuteoksistaan, joita kuullaan hyvin usein konserteissa ja jumalanpalveluksissa. Hän kirjoitti myös paljon erinomaista kuoromusiikkia ja musiikkia soittimille, muun muassa viola da gamba -soittimelle, jota hän itse soitti. Hänellä oli hyvin merkittävä vaikutus Johann Sebastian Bachiin. Kun Bach oli hyvin nuori mies, hän käveli yli 200 mailia kuullakseen Buxtehuden soittavan urkuja.
Elämä ja urakehitys
Dietrich Buxtehude syntyi noin vuonna 1637 Tanskan vallan alla olleessa rannikonkaupungissa (nykyisin alue kuuluu Ruotsiin tai Tanskaan riippuen lähteestä). Vuonna 1668 hän siirtyi Lübeckiin ja toimi siellä Marienkirchen (St. Marienkirche) urkurina ja konserttimestarina aina kuolemaansa asti vuonna 1707. Asema Marienkirchessä oli keskeinen hänen urallaan: hän sävelsi ja johti kirkon suuria musiikkitilaisuuksia ja vastasi urkujensoitosta sekä kirkkomusiikin tuotannosta.
Buxtehude peri paikan edeltäjältään Franz Tunderilta, ja aikakauden käytännön mukaan urkurin tehtävän vastaanottamiseen liittyi usein perhesidonnaisia järjestelyjä; näin hänestä tuli kirkon johtava musiikillinen henkilö ja konserttien järjestäjä.
Sävellystyö ja tyyli
Buxtehuden tuotanto kattaa laajan repertuaarin kirkollista ja soolomusiikkia. Hänen urkuteoksensa ovat erityisen tunnettuja: niissä yhdistyvät vapaammat, improvisatoriset toccata- ja praeludium-muodot ja tiukemmat fugaelementit. Hän käytti rohkeasti harmoniaa, melodista ilmaisuvoimaa ja vaihteli muotoja, mikä teki hänen tyylistään tunnistettavan ja vaikutusvaltaisen.
Kuoromusiikissa Buxtehude sävelsi lukuisia kantaatteja, suuria kuoroteoksia ja oratorioita, joista monet esitettiin osana Lübeckin kuuluisia iltakonsertteja. Hän sävelsi myös kamarimusiikkia ja teoksia soolo- sekä basso- ja viola da gamba -yhdistelmille; viola da gamba oli yksi hänen omista soittimista.
Abendmusikit ja konserttiperinne
Buxtehude kehitti ja laajensi niin kutsuttuja "Abendmusik"-tilaisuuksia Marienkirchessä: ne olivat iltakonsertteja, joissa esitettiin kirkollista musiikkia suurelle yleisölle ja jotka vetivät paikalle matkailijoita ja musiikin ystäviä kauempaakin. Näissä esityksissä kuultiin usein suurimuotoisia kuorokokonaisuuksia, orkesterisovituksia ja näyttäviä solo-osuuksia; ne olivat sekä hengellistä että sosiaalista toimintaa yhdistäviä tapahtumia.
Vaikutus ja perintö
Buxtehuden vaikutus näkyy erityisesti pohjoissaksalaisen urkukoulukunnan kehityksessä ja myöhemmin barokin musiikin suuremmassa murroksessa. Hänen teoksensa ja esitystapansa vaikuttivat moniin myöhempiin säveltäjiin, kenties tunnetuimpana esimerkkinä nuori Johann Sebastian Bach, joka teki pitkän matkan (yli 200 mailia, kuten alkuperäisessä tekstissä mainitaan) kuullakseen Buxtehuden urkusovituksia ja konserttitoimintaa. Bach jäi paikkakunnalle useiksi viikoiksi – kertomusten mukaan hänen vierailunsa vaikutti hänen omaan kehitykseensä orkesterin ja kirkkomusiikin alalla.
Buxtehuden teokset on luokiteltu BuxWV-järjestelmään, ja monet hänen kirkkokantaateistaan ja urkuteoksistaan ovat vakiintuneet ohjelmistoon. Häntä pidetään linkkinä 1600-luvun pohjoissaksalaisen urkutradition ja 1700-luvun suuren barokin sävelkielen välillä.
Merkittäviä piirteitä ja kuunteluvinkit
- Urkuteokset: praeludiumit, toccatat, fugat ja choral preludiot, joissa improvisatorinen ja kontrapunktinen ote yhdistyvät.
- Kuoromusiikki: suuret kantaatit ja oratoriomaiset teokset, usein osa Abendmusik-perinnettä.
- Kamarimusiikki: teoksia mm. viola da gamballe ja basso continuo -yhdistelmille.
Buxtehuden musiikki kuuluu yhä konserttisaleihin ja kirkkoihin, ja hänet tunnustetaan yhdeksi merkittävimmistä keskibarokin säveltäjistä ja urkurikuvauksista. Hänen teostensa selkeys, ilmaisullinen rikkaus ja mestarillinen urkutekniikka tekevät niistä vaikuttavia myös nykysilmin.
Dietrich Buxtehude
Life
Varhaisvuodet Tanskassa
Buxtehuden varhaisimmista vuosista tiedetään hyvin vähän. Emme voi olla varmoja siitä, missä hän syntyi. Hänen perheensä oli kotoisin Pohjois-Saksassa sijaitsevasta Buxtehuden kaupungista, mutta oli muuttanut Oldesloen kaupunkiin, joka on nykyään Saksassa, mutta kuului tuolloin Tanskaan. Hänen isänsä toimi urkurina Oldesloessa, mutta Dietrichin syntymän aikoihin perhe muutti Helsingborgiin, jonka nimi on nykyään Hälsingborg ja joka sijaitsee Ruotsissa, mutta tuohon aikaan myös Helsingborg kuului Tanskaan.
Osoitteessa 1641 perhe muutti Helsingøriin, joka sijaitsi aivan meren toisella puolella Tanskassa. Dietrich Buxtehude kävi todennäköisesti koulua Helsingørissä ja oppi musiikkia isältään. Kun hän oli 20-vuotias, hän sai ensimmäisen työpaikkansa Helsingborgissa Marienkirchessä, jossa hänen isänsä oli toiminut urkurina joitakin vuosia aiemmin. Ruotsi ja Tanska kävivät tuolloin sotaa ja taistelivat siitä, kummassa maassa Helsingborgin tulisi olla. Tämän on täytynyt tehdä asiat melko vaikeiksi nuorelle Buxtehudelle. Marienkircheen tuli saksankielisiä ihmisiä.
Lyypekin vuodet
Osoitteessa 1668 Buxtehude sai urkurin viran Lyypekin Marienkirchessä Saksassa. Tämä oli erittäin tärkeä tehtävä yhdessä Saksan suurimmista kirkoista. Häntä edeltävänä urkurina oli toiminut Franz Tunder. Hänellä oli tytär, Anna Margarethe, ja Buxtehude meni hänen kanssaan naimisiin. Hänen tehtävänään ei ollut vain soittaa urkuja, vaan myös virittää ne ja hoitaa paljon kirkon hallintoa. Hän sävelsi monia kantaatteja jumalanpalveluksiin ja järjesti vuosittain viisi iltamusiikkiesitystä. Näitä konsertteja kutsuttiin nimellä "Abendmusik" ("iltamusiikki"), ja ne pidettiin klo 16.00 iltajumalanpalveluksen jälkeen. Valitettavasti emme tiedä, mitä musiikkia näissä konserteissa esitettiin.
Buxtehude pysyi tässä työssä koko loppuelämänsä ajan. Hän ei koskaan matkustanut kovin kauas. Nicolaus Bruhns oli yksi hänen oppilaistaan, ja Pachelbel kirjoitti hänelle musiikkikappaleen nimeltä Hexachordum Apollonis. Vuonna 1706, kun Johann Sebastian Bach oli 21-vuotias, hän sai luvan neljän viikon lomalle, jotta hän voisi mennä Lyypekkiin kuulemaan Buxtehuden soittoa. Hän jäi Lyypekkiin neljäksi kuukaudeksi, ja niinpä hän joutui vaikeuksiin palatessaan työhönsä Arnstadtiin.
Vuonna 1707 Buxtehude halusi jäädä eläkkeelle. Kenen tahansa, joka ottaisi hänen paikkansa, olisi mentävä naimisiin Buxtehuden tyttären Annan kanssa. Bach ja Mattheson olivat kiinnostuneita tehtävästä, mutta päättivät olla ottamatta sitä vastaan. Luultavasti he eivät halunneet naida Anna Buxtehudea. Buxtehude kuoli, ja mies, joka oli ollut hänen avustajansa, sai työn ja meni pian sen jälkeen naimisiin Annan kanssa.
Hänen musiikkinsa
Buxtehuden soittamat urut olivat hyvin suuria soittimia, joissa oli kirkkaat äänet (kirkkaat sekoitukset, kielet ja "Zimbalstern", joka oli tähti, joka pyöri ympäri ja antoi helisevän äänen). Hänen musiikkinsa on hyvin suurta ja vaikuttavaa. Monissa hänen urkukappaleissaan on useita osia, joista jokainen on eri nopeudella. Ne kuulostavat usein vapaalta improvisaatiolta. Jotkut osiot ovat fuugoja. Vokaaliteoksia on säilynyt ainakin 128 kappaletta, ne ovat lähes kaikki kirkkomusiikkia. Hän kirjoitti instrumentaaliteoksia, kamarimusiikkia ja kappaleita cembalolle.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Dietrich Buxtehude?
A: Dietrich Buxtehude oli saksalainen (tai tanskalainen) säveltäjä ja urkuri, joka syntyi noin vuonna 1637 ja kuoli 9. toukokuuta 1707.
Q: Minkä ajanjakson merkittävimpiä säveltäjiä Dietrich Buxtehude oli?
V: Dietrich Buxtehude oli yksi barokin keskimmäisen kauden tärkeimmistä säveltäjistä.
K: Mistä Dietrich Buxtehude tunnetaan?
V: Dietrich Buxtehude tunnetaan parhaiten urkuteoksistaan, joita kuullaan usein konserteissa ja jumalanpalveluksissa.
K: Millaista muuta musiikkia Dietrich Buxtehude sävelsi?
V: Dietrich Buxtehude kirjoitti myös paljon erinomaista kuoromusiikkia ja musiikkia soittimille, muun muassa viola da gamba, jota hän soitti.
K: Miksi Dietrich Buxtehude on tärkeä henkilö musiikin historiassa?
V: Dietrich Buxtehudella oli hyvin merkittävä vaikutus Johann Sebastian Bachiin, joka käveli nuorena miehenä yli 200 kilometriä kuullakseen Buxtehuden soittavan urkuja.
K: Mitä eroa on Dietrichin ja Dieterichin välillä, kun puhutaan Buxtehuden nimestä?
V: Nimillä "Dietrich" ja "Dieterich" ei ole eroa. "Dieterich" on yksinkertaisesti "Dietrichin" tanskalainen kirjoitusasu.
K: Mitä soitinta Dietrich Buxtehude soitti?
V: Yksi Dietrich Buxtehuden soittamista soittimista oli viola da gamba.
Etsiä