Dietrich Buxtehude

Life

Varhaisvuodet Tanskassa

Buxtehuden varhaisimmista vuosista tiedetään hyvin vähän. Emme voi olla varmoja siitä, missä hän syntyi. Hänen perheensä oli kotoisin Pohjois-Saksassa sijaitsevasta Buxtehuden kaupungista, mutta oli muuttanut Oldesloen kaupunkiin, joka on nykyään Saksassa, mutta kuului tuolloin Tanskaan. Hänen isänsä toimi urkurina Oldesloessa, mutta Dietrichin syntymän aikoihin perhe muutti Helsingborgiin, jonka nimi on nykyään Hälsingborg ja joka sijaitsee Ruotsissa, mutta tuohon aikaan myös Helsingborg kuului Tanskaan.

Osoitteessa 1641 perhe muutti Helsingøriin, joka sijaitsi aivan meren toisella puolella Tanskassa. Dietrich Buxtehude kävi todennäköisesti koulua Helsingørissä ja oppi musiikkia isältään. Kun hän oli 20-vuotias, hän sai ensimmäisen työpaikkansa Helsingborgissa Marienkirchessä, jossa hänen isänsä oli toiminut urkurina joitakin vuosia aiemmin. Ruotsi ja Tanska kävivät tuolloin sotaa ja taistelivat siitä, kummassa maassa Helsingborgin tulisi olla. Tämän on täytynyt tehdä asiat melko vaikeiksi nuorelle Buxtehudelle. Marienkircheen tuli saksankielisiä ihmisiä.

Lyypekin vuodet

Osoitteessa 1668 Buxtehude sai urkurin viran Lyypekin Marienkirchessä Saksassa. Tämä oli erittäin tärkeä tehtävä yhdessä Saksan suurimmista kirkoista. Häntä edeltävänä urkurina oli toiminut Franz Tunder. Hänellä oli tytär, Anna Margarethe, ja Buxtehude meni hänen kanssaan naimisiin. Hänen tehtävänään ei ollut vain soittaa urkuja, vaan myös virittää ne ja hoitaa paljon kirkon hallintoa. Hän sävelsi monia kantaatteja jumalanpalveluksiin ja järjesti vuosittain viisi iltamusiikkiesitystä. Näitä konsertteja kutsuttiin nimellä "Abendmusik" ("iltamusiikki"), ja ne pidettiin klo 16.00 iltajumalanpalveluksen jälkeen. Valitettavasti emme tiedä, mitä musiikkia näissä konserteissa esitettiin.

Buxtehude pysyi tässä työssä koko loppuelämänsä ajan. Hän ei koskaan matkustanut kovin kauas. Nicolaus Bruhns oli yksi hänen oppilaistaan, ja Pachelbel kirjoitti hänelle musiikkikappaleen nimeltä Hexachordum Apollonis. Vuonna 1706, kun Johann Sebastian Bach oli 21-vuotias, hän sai luvan neljän viikon lomalle, jotta hän voisi mennä Lyypekkiin kuulemaan Buxtehuden soittoa. Hän jäi Lyypekkiin neljäksi kuukaudeksi, ja niinpä hän joutui vaikeuksiin palatessaan työhönsä Arnstadtiin.

Vuonna 1707 Buxtehude halusi jäädä eläkkeelle. Kenen tahansa, joka ottaisi hänen paikkansa, olisi mentävä naimisiin Buxtehuden tyttären Annan kanssa. Bach ja Mattheson olivat kiinnostuneita tehtävästä, mutta päättivät olla ottamatta sitä vastaan. Luultavasti he eivät halunneet naida Anna Buxtehudea. Buxtehude kuoli, ja mies, joka oli ollut hänen avustajansa, sai työn ja meni pian sen jälkeen naimisiin Annan kanssa.

Hänen musiikkinsa

Buxtehuden soittamat urut olivat hyvin suuria soittimia, joissa oli kirkkaat äänet (kirkkaat sekoitukset, kielet ja "Zimbalstern", joka oli tähti, joka pyöri ympäri ja antoi helisevän äänen). Hänen musiikkinsa on hyvin suurta ja vaikuttavaa. Monissa hänen urkukappaleissaan on useita osia, joista jokainen on eri nopeudella. Ne kuulostavat usein vapaalta improvisaatiolta. Jotkut osiot ovat fuugoja. Vokaaliteoksia on säilynyt ainakin 128 kappaletta, ne ovat lähes kaikki kirkkomusiikkia. Hän kirjoitti instrumentaaliteoksia, kamarimusiikkia ja kappaleita cembalolle.