Musta käsi eli Crna Ruka, virallisesti Ujedinjenje ili Smrt ("Yhdistyminen tai kuolema") oli serbian nationalistien (panserbialaisten) salainen ryhmä. Se perustettiin vuonna 1911 Serbiassa.
Heidän tavoitteenaan oli luoda maa muista maista, joissa asui serbejä, kuten Bosnia ja Hertsegovinasta, joka oli ollut osa Itävalta-Unkaria vuodesta 1908.
Perustaminen ja jäsenistö
Musta käsi syntyi 1911 serbialaisten nationalisti-upseerien ja poliitikkojen piirissä. Sen johtoon ja tunnetuimpiin jäseniin kuului armeijan upseeri Dragutin Dimitrijević, joka tunnettiin nimellä Apis. Järjestön jäsenistö koostui pääasiassa serbialaisista upseereista, nationalisteista ja salaisista solunmuotoisista ryhmistä, jotka halusivat kansallisen yhdistymisen Serbialle ja serbejä asuttaville alueille.
Tavoitteet ja toimintatavat
Musta käsi käytti salaisia ja usein väkivaltaisia keinoja edistääkseen poliittisia tavoitteitaan. Järjestö yritti vaikuttaa mustamaalaamalla vastustajia, suorittamalla salamurhia, sabotaaseja ja muiden järjestöjen tukemista. Sen toiminta perustui salaisuuteen, solurakenteeseen ja armeijan sisäisiin verkostoihin. Järjestön tunnusmotto oli Ujedinjenje ili Smrt (Yhdistyminen tai kuolema).
Sarajevon murha ja maailmansota
Musta käsia pidetään osallisena 28. kesäkuuta 1914 tapahtuneessa Sarajevoon kohdistuneessa murhassa, jossa itävaltalais‑unkarilaisen kruununprinssi arkkiherttua Frans Ferdinand ja hänen puolisonsa Sophie murhattiin. Murhan toteuttajaksi jäi nuori serbitaustainen nationalistiryhmän jäsen Gavrilo Princip, joka toimi yhteydessä paikallisiin salaliittolaisiin ja sai murhaan aseita ja koulutusta osittain serbialaisten piireistä. Tämä tapaus laukaisi ketjureaktion, joka johti ensimmäiseen maailmansotaan, vaikka tutkijat ovat erimielisiä siitä, kuinka suora ja laaja‑alainen Mustan käden rooli murhan suunnittelussa ja toteutuksessa oli.
Oikeudenkäynnit ja järjestön loppu
Ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Mustan käden suhteita Serbian valtion toimintaan tutkittiin ja useita sen johtohenkilöitä pidätettiin. Vuonna 1917 järjestettiin Salonikan oikeudenkäynnit, joissa Dragutin Dimitrijević ja muita johtajia syytettiin salaliitosta ja valtionvastaisesta toiminnasta; monia tuomittiin, ja Dimitrijević teloitettiin saman vuoden aikana. Järjestö menetti vaikutusvaltansa ja hajosi vähitellen sodan ja poliittisten puhdistusten myötä.
Perintö ja historian arvio
Musta käsi on historian tutkijoiden ja poliittisten keskustelujen kohteena. Toisaalta sitä pidetään esimerkkinä 1900‑luvun alun radikaalista kansallismielisestä liikkeestä, joka käytti väkivaltaa poliittisten tavoitteiden edistämiseen. Toisaalta sen tarkka rooli suurissa historiallisissa tapahtumissa, kuten Sarajevon murhassa, on edelleen kiistanalainen: jotkut tutkijat korostavat järjestön vastuuta, toiset puolestaan sen rajallista vaikutusvaltaa ja erillisiä toimijoita.
Nykyään Mustan käden toiminta muistuttaa siitä, miten salaiset verkostot ja radikaali nationalismi voivat kiihdyttää alueellisia jännitteitä ja johtaa laajamittaiseen konfliktin eskalaatioon.