Frederick Pottinger

Varhainen elämä

Hän oli Brittiläisen Itä-Intian komppanian kenraaliluutnantti Sir Henry Pottingerin ja hänen vaimonsa Susanna Marian, syntyperäinen Cooke, Dublinista, poika. Henry Pottinger oli Hongkongin ensimmäinen kuvernööri. Frederick opiskeli Etonissa vuosina 1844-1847. Vuosina 1850-1854 Pottinger oli upseerina Grenadier Guardsissa Englannissa. Hän menetti paljon äitinsä rahoja uhkapelissä hevoskilpailuissa. Vuonna 1856 hän otti isänsä paikan toisena paronettina. Hän pelasi pian kaikki rahansa uhkapelillä. Hän oli ihmisille paljon velkaa.

Poliisi

Hän lähti Australiaan etsimään kultaa. Hän liittyi Uuden Etelä-Walesin poliisivoimiin ratsupoliisiksi. Hän oli erinomainen ratsastaja, ja hän työskenteli seuraavat vuodet Gundagain ja Goulburnin välisellä kultasaattueella.

Pottinger piti tittelinsä salassa, mutta vuonna 1860 poliisin ylitarkastaja John McLerie sai sen selville. Hän sai nopeasti parempia töitä. Marraskuussa hänestä tuli Dubbon pikkupöytäkirjanpitäjä ja 1. lokakuuta 1861 eteläisen ratsupoliisipartioston apulaispäällikkö. Hän halusi tehdä hyvää työtä poliisissa, mutta joutui juopuneena tappeluun Youngissa 20.-21. joulukuuta 1861. Häntä varoitettiin julkisesti huonosta käytöksestään. Hänet lähetettiin Lachlan Riverin alueelle. Hän osoitti olevansa ahkera mutta epäonninen bushrangerien metsästäjä.

Vuonna 1862 Pottingerista tehtiin Uuden Etelä-Walesin läntisen piirin poliisitarkastaja. Huhtikuussa 1862 hän pidätti Ben Hallin Forbesissa ryöstösyytteen perusteella. Hall vapautettiin, koska ei ollut tarpeeksi todisteita, jotka olisivat osoittaneet hänen olleen ryöstäjä. Pian tämän jälkeen Hall liittyi Frank Gardinerin jengiin. Kesäkuun 15. päivänä 1862 he ryöstivät Eugowrassa Lachlanin kultasaattueelta noin 14 000 puntaa. Tämä oli Australian suurin kultaryöstö. Pottinger sai nopeasti kiinni kaksi bushrangeria. He pakenivat useita päiviä myöhemmin tulitaistelussa. Pottinger sai osan varastetusta kullasta takaisin.

Vaikeudet

Pottinger teki ihmisten mielestä paljon virheitä. Hän joutui vaikeuksiin, koska hänellä ei ollut tarpeeksi poliisivartijoita kultasaattueessa ja koska hän päästi vangit karkuun. Elokuun 9. päivän yönä Pottinger ja joukko poliiseja piirittivät Gardinerin rakastajattaren Kate Brownin talon. Bushranger pakeni, kun Pottingerin pistooli laukesi vahingossa. Poliisi pidätti nuoren pojan, jota he luulivat bushrangerien ystäväksi. Kun hän kuoli kuumeeseen vankilassa maaliskuussa 1863, sen katsottiin johtuvan Pottingerin julmuudesta. Helmikuussa 1862 Pottinger oli oikeudessa Yassissa pahoinpitelystä. Biljardipelin aikana häntä oli haukuttu huijariksi, valehtelijaksi ja roistoksi. Hän löi henkilöä biljardikeilalla ja löi tämän pään ikkunan läpi. Syyskuun 27. päivänä 1862 Pottinger oli esiintynyt Bathurstin tuomioistuimessa pahoinpitelystä syytettynä. Helmikuussa 1863 Pottinger matkusti Sydneyhin saattorosvojen oikeudenkäyntiin. Hänet tönäistiin kadulla väkijoukossa olleiden ihmisten toimesta. Hän myös uhkasi parlamentin jäsentä J. J. Harpuria ruoskallaan. Hän ei pitänyt asioista, joita Harpur oli sanonut hänestä.

Sacked

Hänen alueensa bushrangerit aktivoituivat. Hän vangitsi Patrick Daleyn. Elokuun 17. päivänä 1864 hän oli vähällä ottaa kiinni James Alpin McPhersonin.

Toukokuussa 1863 ylitarkastaja kehotti poliisia keksimään uusia tapoja saada bushrangerit kiinni. Tammikuun 1865 alussa Pottinger ratsasti hevosella Wowingragongin raveissa. Tämä oli vastoin poliisin sääntöjä. Hän sai potkut (menetti työnsä) 16. helmikuuta 1865. Pottinger sanoi, että hän yritti vain saada Ben Hallia ja John Dunnia tulemaan esiin. Hänen suunnitelmansa toimi, ja bushrangerit lähtivät kisoihin, mutta Pottinger ei nähnyt heitä. Kultakaivoksilla ja kaupungeissa järjestettiin mielenosoituskokouksia hänen erottamistaan vastaan. Ihmiset allekirjoittivat vetoomuksia, jotta hän saisi työnsä takaisin. Häntä pidettiin rohkeana ja väsymättömänä poliisina. Pottinger lähti Sydneyhin yrittämään saada työnsä takaisin. Maaliskuun 5. päivänä 1865 Wascoe's Innissä Blue Mountainsissa Pottinger ampui vahingossa itseään vatsaan yrittäessään nousta liikkuvaan vaunuun. Hänet siirrettiin Sydneyn Victoria Clubiin, jossa hän kuoli 9. huhtikuuta 1865. Hänen veljestään Henrystä tuli kolmas baronetti. Hänet haudattiin St Jude's Anglican Churchiin, Randwickiin.