Georges-Louis Leclerc, Comte de Buffon...

Hänen työnsä

Luonnonhistoria

Buffon muistetaan parhaiten Histoire naturelle -teoksestaan. "Tämä loistavalla tyylillä kirjoitettu teos oli kaikkien Euroopan sivistyneiden henkilöiden luettavissa".^p330 Se käännettiin monille eri kielille, mikä teki Buffonista yhden sen ajan luetuimmista kirjailijoista, Montesquieun, Rousseaun ja Voltairen kilpailijan.

Histoire naturelle -teoksen ensimmäisissä niteissä Buffon kyseenalaisti matematiikan hyödyllisyyden, kritisoi Carl Linnaeuksen taksonomista lähestymistapaa luonnonhistoriaan, hahmotteli maapallon historian, jolla ei ollut juurikaan yhteyttä Raamatun kertomukseen, ja ehdotti lisääntymisteoriaa, joka oli ristiriidassa olemassa olevien käsitysten kanssa.

Sorbonnen teologinen tiedekunta tuomitsi ensimmäiset niteet. Buffon julkaisi vastalauseen, mutta hän jatkoi loukkaavien niteiden julkaisemista muuttamatta niitä.

Buffon totesi, että samanlaisista ympäristöistä huolimatta maailman eri alueilla on erilaisia kasveja ja eläimiä. Tämä havainto, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Buffonin laki, saattaa olla biogeografian ensimmäinen periaate.

Yhteinen syntyperä

Buffon ymmärsi ajatuksen yhteisestä polveutumisesta ja käsitteli sitä useita kertoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän uskoi siihen. Todennäköisesti hän ei uskonut, mutta hän keskusteli siitä melko avoimesti useaan otteeseen. Hänen ajatustensa tulkinta ei ole yksinkertaista, sillä hän palasi aiheisiin monta kertaa työnsä aikana.

"...kaikkia eläimiä voidaan pitää vain yhden ainoan suvun muodostavina... voisi sanoa... että apina kuuluu ihmisen sukuun... että ihmisellä ja apinalla on yhteinen alkuperä: että itse asiassa kaikki suvut, niin kasvien kuin eläintenkin keskuudessa, ovat lähtöisin yhteisestä kannasta ja että kaikki eläimet polveutuvat yhdestä ainoasta eläimestä, josta ovat aikojen kuluessa syntyneet... kaikki muut eläinrodut"...

"Mutta tämä ei ole missään nimessä asianmukainen kuvaus luonnosta. Meille vakuutetaan ilmestyksen auktoriteetilla, että... jokaisen lajin ensimmäinen pari on syntynyt täydellisenä Luojan käsistä".^p332

Niteessä 14 hän väitti, että kaikki maailman nelijalkaiset olivat kehittyneet vain kolmenkymmenenkahdeksan nelijalkaisen alkuperäisestä joukosta. Tällä perusteella häntä pidetään joskus "transformistina" ja Darwinin edeltäjänä.

Maantiede

Teoksessaan Les époques de la nature (1778) Buffon käsitteli aurinkokunnan syntyä ja arveli, että planeetat olivat syntyneet komeetan törmätessä aurinkoon.

Hän ehdotti myös, että maapallo on syntynyt paljon aikaisemmin kuin arkkipiispa James Ussherin esittämä 4004 eKr. Hän laski Montbardissa sijaitsevassa laboratoriossaan le Petit Fontenet'ssa testatun raudan jäähtymisnopeuden perusteella, että maapallon ikä oli 75 000 vuotta. Sorbonne tuomitsi jälleen kerran hänen ajatuksensa, ja jälleen kerran hän peruutti ne välttääkseen lisäongelmia.

Merkitys nykyaikaisen biologian kannalta

Charles Darwin kirjoitti alustavassa historiallisessa luonnoksessa, joka liitettiin Lajien synty -teoksen kolmanteen painokseen: "Ohittaen... Buffonin, jonka kirjoituksia en tunne." Sitten neljännestä painoksesta lähtien hän muutti tätä sanomalla, että "ensimmäinen kirjoittaja, joka nykyaikana on käsitellyt sitä [evoluutiota] tieteellisessä hengessä, oli Buffon. Mutta koska hänen mielipiteensä vaihtelivat suuresti eri aikoina ja koska hän ei puutu lajien muuttumisen syihin tai keinoihin, minun ei tarvitse tässä käsitellä yksityiskohtia."

Buffonin paradoksi on se, että Ernst Mayrin mukaan..:

Hän ei ollut evolutionisti, mutta hän oli kuitenkin evolutionismin isä. Hän oli ensimmäinen henkilö, joka keskusteli monista evoluution ongelmista, joita kukaan ei ollut ennen Buffonia ottanut esille..... Hän toi ne tiedemaailman tietoisuuteen.

Aristoteleen ja Darwinin lisäksi millään muulla eliöiden [kokonaisten eläinten ja kasvien] tutkijalla ei ole ollut yhtä kauaskantoisia vaikutuksia.

Hän toi evoluution ajatuksen tieteen piiriin. Hän kehitti "tyypin yhtenäisyyden" käsitteen, joka oli vertailevan anatomian edeltäjä. Enemmän kuin kukaan muu oli hän vastuussa siitä, että maapallon historian pitkän ajanjakson asteikko hyväksyttiin. Hän oli biogeografian perustaja. Silti hän esti evoluution etenemistä, koska hän usein kannatti lajien muuttumattomuutta. Hän esitti lajin kriteerin, lajin jäsenten välisen hedelmällisyyden, jota pidettiin voittamattomana.

Buffonin patsas Jardin des Plantes -puistossa