Georges-Louis Leclerc, Comte de Buffon (7. syyskuuta 1707 – 16. huhtikuuta 1788), tavallisesti Buffon, oli ranskalainen luonnontieteilijä, joka vaikutti voimakkaasti luonnonhistorian kehitykseen 1700-luvulla. Hän toimi myös matemaatikkona, kosmologina ja laajoja tietosanakirjamaisia teoksia kirjoittavana tieteen popularisoijana. Buffon tunnetaan sekä suuresta monumentaalisesta teoksestaan että varhaisista evolutiivisista ja maapallon iän arviointiin liittyvistä ajatuksistaan.
Elämä ja virat
Buffon syntyi Montbardissa, Burgundin alueella, ja hänet valittiin nuorena jäseneksi Ranskan tieteelliseen akatemiaan. Vuonna 1739 hänet nimitettiin Jardin du Roi'n intendentiksi (johtajaksi), jota nykyään kutsutaan Jardin des Plantes'ksi. Tässä virassa hän uudisti puutarhan kokoelmia, perusti eläintarhan ja ohjasi luonnontieteellistä tutkimusta ja näyttelytoimintaa Pariisissa. Pariisissa sijaitseva Lycée Buffon on nimetty hänen mukaansa.
Tieteellinen tuotanto
Buffonin pääteos oli laaja Histoire naturelle, jonka hän julkaisi 35 nidettä elinaikanaan; hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin vielä yhdeksän nidettä, eli yhteensä 44 nidettä. Teos kattoi eläimistön, kasvit, mineraalit ja ihmisen luonnonhistoriallisesta näkökulmasta ja yhdisti tarkkoja havaintoja, systemaattista luettelointia ja laajoja pohdintoja luonnon prosesseista. Teos oli sekä tieteen että yleisön piirissä erittäin vaikutusvaltainen: "Buffon oli todellakin kaiken luonnonhistoriallisen ajattelun isä 1700-luvun jälkipuoliskolla". p330
Keskeiset ideat ja vaikutus
Buffon kiinnitti huomiota lajeihin ja niiden vaihteluun: hän esitti, että ympäristötekijät voivat muuttaa eliöiden muotoa ja että lajit voivat "rappeutua" (degeneroitua) toisiksi muodoiksi. Vaikka hän ei esittänyt modernin evoluutioteorian tarkkaa muotoa, hänen ajatuksensa ympäristön vaikutuksesta lajien muutokseen ja pitkäaikaisista luonnonprosesseista valmistelivat tietä myöhemmille luonnontieteilijöille, kuten Jean-Baptiste de Lamarckille ja Georges Cuvierille.
Buffon laati myös niin sanotun "Buffonin lain" (Buffon's law) biogeografiassa: samanlaisiin ympäristöihin sijoittuvat, mutta eri alueilla elävät eläimet ja kasvit ovat usein samankaltaisia mutta eri lajeja, mikä heijastaa alueellista historiaa ja erkaantumista. Hän esitti lisäksi ehdotuksia ihmisen ja muiden kädellisten välisistä suhteista ja pohdiskeli lajien alkuperää sekä muuttumista ajan kuluessa.
Matematiikka ja muut ansiot
Buffon teki myös merkittäviä töitä matematiikassa ja todennäköisyyslaskennassa. Tunnetuin tästä on niin kutsuttu "Buffonin neula" (Buffon's needle) -ongelma, jossa kokeilujen avulla voidaan estimaattisesti laskea piin likiarvo käyttämällä neulojen pudottelua viivoitetulle pinnalle. Hän käsitteli myös kosmologisia kysymyksiä ja maapallon muodostumista muun muassa teoksessaan Les Époques de la Nature, jossa hän esitti arvioita maapallon iästä.
Maapallon iän arviointi ja kiistat
Buffon yritti määrällisesti arvioida Maan iän kokeellisin menetelmin, muun muassa tarkastelemalla kuumenevan kappaleen jäähtymistä. Hän esitti arvion, jonka mukaan maa olisi kymmeniä tuhansia vuosia vanha (usein viitataan lukuun noin 75 000 vuotta), mikä oli aikanaan huomattavan suuri arvio verrattuna raamatullisiin tulkintoihin. Näistä ja muista spekulaatioista seurasi keskustelua ja välillä myös ristiriitoja muun muassa kirkon ja muiden tutkijoiden kanssa.
Arvostelu ja perintö
Buffonin tyyli yhdisti tieteelliset kuvaukset ja filosofiset pohdinnat, mikä teki hänen teoksistaan laajalle yleisölle kiinnostavia mutta myös alttiita kritiikille tieteellisestä tarkkuudesta. Hänen vaikutuksensa luonnontieteisiin oli kuitenkin kiistaton: hänen kysymyksensä lajeista, muuttumisesta ja maapallon historiasta rohkaisivat tarkempaan tutkimukseen ja loivat pohjaa evoluutioteorian myöhemmälle kehitykselle.
Kunniamaininnat
Buffon sai monia tunnustuksia elinaikanaan, ja hänen nimensä on säilynyt luonnontieteellisessä perinteessä useilla tavoilla (mm. lajinimityksissä ja paikannimissä). Hänen laaja teoksensa ja Jardin du Roi'n kehittäminen jättivät pysyvän jäljen ranskalaiseen ja kansainväliseen luonnonhistoriaan.
