Georges-Louis Leclerc (Comte de Buffon) – Ranskan luonnontieteilijä

Georges-Louis Leclerc, Comte de Buffon (7. syyskuuta 1707 – 16. huhtikuuta 1788), tavallisesti Buffon, oli ranskalainen luonnontieteilijä, joka vaikutti voimakkaasti luonnonhistorian kehitykseen 1700-luvulla. Hän toimi myös matemaatikkona, kosmologina ja laajoja tietosanakirjamaisia teoksia kirjoittavana tieteen popularisoijana. Buffon tunnetaan sekä suuresta monumentaalisesta teoksestaan että varhaisista evolutiivisista ja maapallon iän arviointiin liittyvistä ajatuksistaan.

Elämä ja virat

Buffon syntyi Montbardissa, Burgundin alueella, ja hänet valittiin nuorena jäseneksi Ranskan tieteelliseen akatemiaan. Vuonna 1739 hänet nimitettiin Jardin du Roi'n intendentiksi (johtajaksi), jota nykyään kutsutaan Jardin des Plantes'ksi. Tässä virassa hän uudisti puutarhan kokoelmia, perusti eläintarhan ja ohjasi luonnontieteellistä tutkimusta ja näyttelytoimintaa Pariisissa. Pariisissa sijaitseva Lycée Buffon on nimetty hänen mukaansa.

Tieteellinen tuotanto

Buffonin pääteos oli laaja Histoire naturelle, jonka hän julkaisi 35 nidettä elinaikanaan; hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin vielä yhdeksän nidettä, eli yhteensä 44 nidettä. Teos kattoi eläimistön, kasvit, mineraalit ja ihmisen luonnonhistoriallisesta näkökulmasta ja yhdisti tarkkoja havaintoja, systemaattista luettelointia ja laajoja pohdintoja luonnon prosesseista. Teos oli sekä tieteen että yleisön piirissä erittäin vaikutusvaltainen: "Buffon oli todellakin kaiken luonnonhistoriallisen ajattelun isä 1700-luvun jälkipuoliskolla". ^p330

Keskeiset ideat ja vaikutus

Buffon kiinnitti huomiota lajeihin ja niiden vaihteluun: hän esitti, että ympäristötekijät voivat muuttaa eliöiden muotoa ja että lajit voivat "rappeutua" (degeneroitua) toisiksi muodoiksi. Vaikka hän ei esittänyt modernin evoluutioteorian tarkkaa muotoa, hänen ajatuksensa ympäristön vaikutuksesta lajien muutokseen ja pitkäaikaisista luonnonprosesseista valmistelivat tietä myöhemmille luonnontieteilijöille, kuten Jean-Baptiste de Lamarckille ja Georges Cuvierille.

Buffon laati myös niin sanotun "Buffonin lain" (Buffon's law) biogeografiassa: samanlaisiin ympäristöihin sijoittuvat, mutta eri alueilla elävät eläimet ja kasvit ovat usein samankaltaisia mutta eri lajeja, mikä heijastaa alueellista historiaa ja erkaantumista. Hän esitti lisäksi ehdotuksia ihmisen ja muiden kädellisten välisistä suhteista ja pohdiskeli lajien alkuperää sekä muuttumista ajan kuluessa.

Matematiikka ja muut ansiot

Buffon teki myös merkittäviä töitä matematiikassa ja todennäköisyyslaskennassa. Tunnetuin tästä on niin kutsuttu "Buffonin neula" (Buffon's needle) -ongelma, jossa kokeilujen avulla voidaan estimaattisesti laskea piin likiarvo käyttämällä neulojen pudottelua viivoitetulle pinnalle. Hän käsitteli myös kosmologisia kysymyksiä ja maapallon muodostumista muun muassa teoksessaan Les Époques de la Nature, jossa hän esitti arvioita maapallon iästä.

Maapallon iän arviointi ja kiistat

Buffon yritti määrällisesti arvioida Maan iän kokeellisin menetelmin, muun muassa tarkastelemalla kuumenevan kappaleen jäähtymistä. Hän esitti arvion, jonka mukaan maa olisi kymmeniä tuhansia vuosia vanha (usein viitataan lukuun noin 75 000 vuotta), mikä oli aikanaan huomattavan suuri arvio verrattuna raamatullisiin tulkintoihin. Näistä ja muista spekulaatioista seurasi keskustelua ja välillä myös ristiriitoja muun muassa kirkon ja muiden tutkijoiden kanssa.

Arvostelu ja perintö

Buffonin tyyli yhdisti tieteelliset kuvaukset ja filosofiset pohdinnat, mikä teki hänen teoksistaan laajalle yleisölle kiinnostavia mutta myös alttiita kritiikille tieteellisestä tarkkuudesta. Hänen vaikutuksensa luonnontieteisiin oli kuitenkin kiistaton: hänen kysymyksensä lajeista, muuttumisesta ja maapallon historiasta rohkaisivat tarkempaan tutkimukseen ja loivat pohjaa evoluutioteorian myöhemmälle kehitykselle.

Kunniamaininnat

Buffon sai monia tunnustuksia elinaikanaan, ja hänen nimensä on säilynyt luonnontieteellisessä perinteessä useilla tavoilla (mm. lajinimityksissä ja paikannimissä). Hänen laaja teoksensa ja Jardin du Roi'n kehittäminen jättivät pysyvän jäljen ranskalaiseen ja kansainväliseen luonnonhistoriaan.

Hänen työnsä

Luonnonhistoria

Buffon muistetaan parhaiten Histoire naturelle -teoksestaan. "Tämä loistavalla tyylillä kirjoitettu teos oli kaikkien Euroopan sivistyneiden henkilöiden luettavissa".^p330 Se käännettiin monille eri kielille, mikä teki Buffonista yhden sen ajan luetuimmista kirjailijoista, Montesquieun, Rousseaun ja Voltairen kilpailijan.

Histoire naturelle -teoksen ensimmäisissä niteissä Buffon kyseenalaisti matematiikan hyödyllisyyden, kritisoi Carl Linnaeuksen taksonomista lähestymistapaa luonnonhistoriaan, hahmotteli maapallon historian, jolla ei ollut juurikaan yhteyttä Raamatun kertomukseen, ja ehdotti lisääntymisteoriaa, joka oli ristiriidassa olemassa olevien käsitysten kanssa.

Sorbonnen teologinen tiedekunta tuomitsi ensimmäiset niteet. Buffon julkaisi vastalauseen, mutta hän jatkoi loukkaavien niteiden julkaisemista muuttamatta niitä.

Buffon totesi, että samanlaisista ympäristöistä huolimatta maailman eri alueilla on erilaisia kasveja ja eläimiä. Tämä havainto, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Buffonin laki, saattaa olla biogeografian ensimmäinen periaate.

Yhteinen syntyperä

Buffon ymmärsi ajatuksen yhteisestä polveutumisesta ja käsitteli sitä useita kertoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hän uskoi siihen. Todennäköisesti hän ei uskonut, mutta hän keskusteli siitä melko avoimesti useaan otteeseen. Hänen ajatustensa tulkinta ei ole yksinkertaista, sillä hän palasi aiheisiin monta kertaa työnsä aikana.

"...kaikkia eläimiä voidaan pitää vain yhden ainoan suvun muodostavina... voisi sanoa... että apina kuuluu ihmisen sukuun... että ihmisellä ja apinalla on yhteinen alkuperä: että itse asiassa kaikki suvut, niin kasvien kuin eläintenkin keskuudessa, ovat lähtöisin yhteisestä kannasta ja että kaikki eläimet polveutuvat yhdestä ainoasta eläimestä, josta ovat aikojen kuluessa syntyneet... kaikki muut eläinrodut"...

"Mutta tämä ei ole missään nimessä asianmukainen kuvaus luonnosta. Meille vakuutetaan ilmestyksen auktoriteetilla, että... jokaisen lajin ensimmäinen pari on syntynyt täydellisenä Luojan käsistä".^p332

Niteessä 14 hän väitti, että kaikki maailman nelijalkaiset olivat kehittyneet vain kolmenkymmenenkahdeksan nelijalkaisen alkuperäisestä joukosta. Tällä perusteella häntä pidetään joskus "transformistina" ja Darwinin edeltäjänä.

Maantiede

Teoksessaan Les époques de la nature (1778) Buffon käsitteli aurinkokunnan syntyä ja arveli, että planeetat olivat syntyneet komeetan törmätessä aurinkoon.

Hän ehdotti myös, että maapallo on syntynyt paljon aikaisemmin kuin arkkipiispa James Ussherin esittämä 4004 eKr. Hän laski Montbardissa sijaitsevassa laboratoriossaan le Petit Fontenet'ssa testatun raudan jäähtymisnopeuden perusteella, että maapallon ikä oli 75 000 vuotta. Sorbonne tuomitsi jälleen kerran hänen ajatuksensa, ja jälleen kerran hän peruutti ne välttääkseen lisäongelmia.

Merkitys nykyaikaisen biologian kannalta

Charles Darwin kirjoitti alustavassa historiallisessa luonnoksessa, joka liitettiin Lajien synty -teoksen kolmanteen painokseen: "Ohittaen... Buffonin, jonka kirjoituksia en tunne." Sitten neljännestä painoksesta lähtien hän muutti tätä sanomalla, että "ensimmäinen kirjoittaja, joka nykyaikana on käsitellyt sitä [evoluutiota] tieteellisessä hengessä, oli Buffon. Mutta koska hänen mielipiteensä vaihtelivat suuresti eri aikoina ja koska hän ei puutu lajien muuttumisen syihin tai keinoihin, minun ei tarvitse tässä käsitellä yksityiskohtia."

Buffonin paradoksi on se, että Ernst Mayrin mukaan..:

Hän ei ollut evolutionisti, mutta hän oli kuitenkin evolutionismin isä. Hän oli ensimmäinen henkilö, joka keskusteli monista evoluution ongelmista, joita kukaan ei ollut ennen Buffonia ottanut esille..... Hän toi ne tiedemaailman tietoisuuteen.

Aristoteleen ja Darwinin lisäksi millään muulla eliöiden [kokonaisten eläinten ja kasvien] tutkijalla ei ole ollut yhtä kauaskantoisia vaikutuksia.

Hän toi evoluution ajatuksen tieteen piiriin. Hän kehitti "tyypin yhtenäisyyden" käsitteen, joka oli vertailevan anatomian edeltäjä. Enemmän kuin kukaan muu oli hän vastuussa siitä, että maapallon historian pitkän ajanjakson asteikko hyväksyttiin. Hän oli biogeografian perustaja. Silti hän esti evoluution etenemistä, koska hän usein kannatti lajien muuttumattomuutta. Hän esitti lajin kriteerin, lajin jäsenten välisen hedelmällisyyden, jota pidettiin voittamattomana.

Buffonin patsas Jardin des Plantes -puistossa

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Georges-Louis Leclerc, Comte de Buffon?

Kysymys: Mikä oli Buffonin vaikutus luonnontieteeseen?

Kysymys: Kuinka monta nidettä Histoire Naturelle -teosta Buffon julkaisi?

K: Mikä oli Buffonin asema Jardin du Roi'ssa?

K: Onko Pariisissa Buffonin mukaan nimetty koulu?

K: Oliko Buffon vain luonnontieteilijä?

K: Milloin Buffon syntyi ja milloin hän kuoli?

Hae kirjaimella