Herbert Spencer: englantilainen filosofi, evoluutioteoreetikko ja sosiologi

Herbert Spencer (27. huhtikuuta 1820 – 8. joulukuuta 1903) oli englantilainen ajattelija: filosofi, sosiologi ja viktoriaanisen ajan merkittävä liberaali poliittinen ja yhteiskunnallinen teoreetikko. Hän vaikutti laajasti 1800-luvun puolivälin jälkeen ja yritti luoda yhden kattavan systeemin, joka yhdistäisi luonnontieteelliset, psykologiset ja yhteiskunnalliset ilmiöt.

Elämä ja tausta

Spencer syntyi ja kasvoi Englannissa. Hän ei koskaan mennyt naimisiin, vaan pysyi poikamiehenä. Työssään hän käsitteli monia aiheita, kuten etiikkaa, uskoa, politiikkaa, filosofiaa, biologiaa, sosiologiaa ja psykologiaa. Hän kirjoitti laajoja teossarjoja, joiden tavoitteena oli esittää tieteen eri alat osana yhtä yleistä kehitysajattelua, jota hän kutsui usein termillä "System of Synthetic Philosophy".

Suhde evoluutioteoriaan

Spencer kehitti kaiken kattavan käsityksen evoluutiosta. Hän näki evoluution fysikaalisen maailman, biologisten organismien, ihmismielen sekä inhimillisen kulttuurin ja yhteiskuntien asteittaisena kehittymisenä ja pyrki soveltamaan samanlaista selitysmallia eri tieteenaloille.

Charles Darwinin ja Alfred Russel Wallacen tavoin Spencer oli lukenut Malthusin teoksen Essee väestöperiaatteesta, ja Malthusin ajatukset väestönkasvun rajoittavista tekijöistä – kuten nälänhädän ja tartuntatautien vaikutuksesta – tekivät häneen vaikutuksen. Näihin ajatuksiin tukeutuen Spencer omaksui ja popularisoi käsitteen, jonka hän nimesi "vahvimman selviytyminen". Hän käytti tätä käsitettä etenkin teoksessaan Principles of Biology (1864), jonka kirjoittamiseen vaikutti myös Darwinin julkaisu On the Origin of Species.

"Tämä vahvimman selviytyminen, jonka olen tässä pyrkinyt ilmaisemaan mekaanisin termein, on sitä, mitä Darwin on kutsunut 'luonnonvalinnaksi' eli suosittujen rotujen säilymistä elämäntaistelussa."

Vaikka Spenceriä yhdistetään usein luonnonvalinnan ajatteluun, hänen tulkintansa poikkesi Darwiniasta: hän nojasi osin Lamarckin ajatuksiin periytyvistä muutoksista ja pyrki soveltamaan evoluutioperiaatteita myös sosiologian ja etiikan alueille. Tämän vuoksi ei ole täysin oikeaa sanoa, että hän olisi ollut "darwinisti" samalla tavalla kuin Darwin itse.

Yhteiskunnalliset näkemykset ja vaikutus

Spencer kannatti voimakasta yksilönvapautta, taloudellista laissez-faire-käsitystä ja rajoitettua valtiota. Hänen ajatuksiaan käytettiin myöhemmin perustelemaan, että köyhien auttaminen oli paitsi hyödytöntä myös haitallista, koska se estäisi "luonnollista" kilpailua ja sopeutumista. Tällaiset tulkinnat johtivat siihen, että Spenceria on usein yhdistetty niin kutsuttuun sosiaalidarvinismiin.

On kuitenkin tärkeää erottaa Spencerin oma ajattelu niiden myöhempien käytäntöjen ja poliittisten retoriikkojen yleistämisestä: Darwin itse ei hyväksynyt sosiaalidarvinistisia johtopäätöksiä, ja Spencerin tieteelliset sekä filosofiset oletukset (mukaan lukien hänen lamarckilaiset piirteensä) ovat myöhemmin joutuneet voimakkaan kritiikin kohteeksi.

Pääteokset ja keskeiset käsitteet

• Social Statics (1851) – poliittisen individualismin ja oikeuksien puolustus.
• Principles of Psychology (1855) – yritys liittää psykologiset ilmiöt laajempaan kehitysajatteluun.
• Principles of Biology (1864) – sisältää Spencerin kuuluisan ilmauksen "vahvimman selviytyminen".
• The Principles of Sociology (1876–1896) – monumentaalinen yritys selittää yhteiskunnallista kehitystä evolutiivisin käsittein.
• System of Synthetic Philosophy – laaja kirjasarja, jossa Spencer pyrki yhdistämään tiedon eri alat yhden teoreettisen viitekehyksen alle.

Vastaanotto ja kritiikki

Elinaikanaan Spencer oli laajasti luettu ja vaikutusvaltainen niin Englannissa kuin Yhdysvalloissa, jossa hänen ajatuksiaan käyttivät hyväkseen esimerkiksi teollisuusjohtajat ja poliittiset ajattelijat. Myöhemmin hänen järjestelmänsä ja erityisesti se, miten hänen käsitteitään sovellettiin politiikkaan ja etiikkaan, ovat saaneet osakseen voimakasta kritiikkiä. Keskeisiä kritiikin aiheita ovat olleet:

• tieteellisten oletusten vanhentuneisuus (esim. Lamarckin perinnöllisyysnäkemykset);
• se, että hänen ajatuksiaan käytettiin sosiaalisten erojen ja epätasa-arvon oikeuttamiseen; ja
• monimutkaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden yksinkertaistaminen "luonnollisen valinnan" metaforalla.

Perintö

Spencerin vaikutus näkyy sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä: hän auttoi laajentamaan evoluutiokäsitteen sovellusalaa ja teki evoluutioteoriaa tunnetuksi monille yleisöille, mutta monet hänen johtopäätöksistään ja poliittisista käytännön tulkinnoistaan ovat myöhemmin osoittautuneet ongelmallisiksi tai virheellisiksi. Historiankirjoitus pitää häntä merkittävänä viktoriaanisena teoreetikkona, jonka teokset tarjoavat tärkeän ikkunan aikansa ajatteluun ja siihen, miten tieteellisiä ideoita voitiin soveltaa yhteiskuntaan.

Elämänsä loppuvaiheessa Spencer vetäytyi osin julkisesta elämästä ja sai tuloja kirjoituksistaan sekä kirjojen myynnistä. Hän kuoli 8. joulukuuta 1903, mutta hänen kirjallinen tuotantonsa ja ajattelunsa vaikuttivat edelleen 1900-luvun yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ideohistoriaan.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Herbert Spencer?

K: Milloin Herbert Spencer syntyi?

K: Milloin Herbert Spencer kuoli?

K: Millainen ajattelija Herbert Spencer oli?

K: Missä Herbert Spencer asui elinaikanaan?

Hae kirjaimella