John Dowland — englantilainen renessanssiajan säveltäjä ja luuttisti
John Dowland — englantilainen renessanssin säveltäjä ja luuttisti, tunnettu melankolisista lauluistaan kuten "Flow my tears" ja "Come Again" sekä vaikuttavista instrumentaaliteoksistaan.
John Dowland (s. 1563; haudattu 20. helmikuuta 1626) oli englantilainen säveltäjä ja luuttunisti. Hänet tunnetaan parhaiten muutamista kauniista lauluista, jotka ilmaisevat hänen onnettomuuttaan, kuten "Come, heavy sleep", "Come Again, Sweet Love" ja "Flow my tears". Hänen instrumentaalimusiikistaan tuli jälleen hyvin suosittua 1900-luvulla.
Elämä lyhyesti
John Dowlandin syntymävuosi on yleisesti merkitty vuonna 1563, mutta syntymäpaikkaesta ei ole täysin varmaa tietoa. Nuorena hän opiskeli ja kiersi Euroopassa, ja hänestä tuli maineikas luuttunisti ja säveltäjä. Dowland haki toistuvasti paikkoja kuninkaallisessa hovissa Englannissa, mutta epäilykset hänen katolisesta vakaumuksestaan ja armeijalliset sekä poliittiset olosuhteet estivät usein edistymistä. 1590-luvun lopulla hän toimi Tanskan kuninkaan Kristian IV:n hovissa, mistä hän palasi myöhemmin Englantiin. Elämänsä loppuvaiheessa hän toimi myös Englannin kuninkaallisen hovin palveluksessa pienemmissä tehtävissä.
Musiikki ja tyyli
Dowlandin musiikki tunnetaan vahvasta melankolian vivahteesta — ilmiö, joka oli yleinen renessanssin lopun Euroopassa. Hänen lauluissaan yhdistyvät kauniit, usein lyyriset melodiat ja monimutkainen, tukevasti säestävä luuttisaate. Dowland käytti harmonioita ja modaalisia värejä siten, että musiikki korosti tunteiden syvyyttä ja sisäistä haikeutta. Hän kirjoitti sekä yksinlauluja luuttusäestyksellä että instrumentaaliyhtyeille tarkoitetuksi konsorttimusiikkia; erityisesti pavaneihin ja varhaisiin sävelmuunnelmiin hän toi paljon ilmaisuvoimaa.
Tärkeimpiä teoksia
- First Booke of Songs or Ayres (1597) – kokoelma lauluja luuttusäestykselle, joka vahvisti Dowlandin mainetta säveltäjänä.
- Lachrimae, or Seaven Teares (1604) – instrumentaalinen kokoelma, jonka tunnetuin teema on "Flow my tears" (tunnetaan myös nimellä "Lachrimae"). Kokoelma sisältää consort-sarjoja ja muunnelmia.
- Muita tunnettuja lauluja: Come, heavy sleep, Come Again, Sweet Love, In darkness let me dwell ja muita ayreja ja pavanseja.
Vaikutus ja perintö
Dowlandin musiikki vaikutti vahvasti oman aikansa ja myöhempien sukupolvien säveltäjiin. Hänen erityinen tapansa käsitellä melankoliaa ja luuttisäestystä on tehnyt hänen kappaleistaan ajattomia. 1900-luvulla varhaismusiikin kiinnostus ja historiallisiin soitintapoihin paluu lisäsivät Dowlandin teosten suosiota, ja hänen laulunsa sekä luttyri- ja konsorttiarranjementtinsa ovat nykyään osa kansainvälistä varhaismusiikin ohjelmistoa.
Miksi Dowland on yhä luettu ja kuunneltu?
Dowlandin musiikki puhuttelee nykylukijaa ja -kuuntelijaa sen suoran tunnesisällön ja kauniin melodian vuoksi. Vaikka tekstit ja sävelkieli juontavat juurensa 1500–1600-luvuille, teosten ilmaisu on universaalia: ne käsittelevät rakkautta, kaipuuta ja ihmiselämän haurauden tunteita. Tämä tekee John Dowlandista keskeisen nimen englantilaisen renessanssimusiikin historiassa.
Valikoima teoksia (esimerkkejä)
- First Booke of Songs or Ayres (1597)
- Second Booke of Songs (1600)
- Lachrimae, or Seaven Teares (1604)
- A Pilgrimes Solace (1612) — kokoelma luuttumusiikkia ja ayreja
John Dowland on siten merkittävä hahmo renessanssin musiikissa: sekä taitavana luuttunistina että säveltäjänä hän loi teoksia, jotka ovat säilyttäneet paikkansa konserttiohjelmistoissa ja levytyksissä vuosisatojen yli.
Life
Dowlandin varhaiselämästä ei tiedetä juuri mitään. Hän syntyi todennäköisesti Lontoossa. Hän lähti Pariisiin vuonna 1580, jossa hän työskenteli Ranskan hovin suurlähettilään palveluksessa. Tuolloin hänestä tuli roomalaiskatolinen.
Vuonna 1594 kuningatar Elisabet I:n kuninkaallisen lutenistin virka tuli avoimeksi. Dowland ei saanut työtä. Hän sanoi myöhemmin, että se johtui siitä, että hän oli katolilainen, mutta Englannin hovissa oli muitakin katolisia muusikoita, joten se ei ehkä ollut todellinen syy.
Sen sijaan Dowland jatkoi työskentelyä Euroopassa. Hän työskenteli Brunswick-Lüneburgin herttuan palveluksessa Wolfenbüttelissä. Hän lähti Italiaan, jossa hän halusi opiskella Luca Marenzion johdolla Roomassa. Hän kävi Venetsiassa ja Firenzessä, mutta ei koskaan päässyt Roomaan asti. Hän julkaisi vuonna 1597 luuttumusiikkikirjan, joka teki hänestä merkittävimmän englantilaisen luuttusäveltäjän. Hän ei kuitenkaan vieläkään saanut töitä Englannin hovista, joten hän lähti Tanskaan, jossa hän työskenteli Tanskan kuningas Kristian IV:lle, joka maksoi hänelle hyvin.
Dowland näyttää olleen naimisissa, ja hänellä oli lapsia, mutta emme tiedä, kuinka monta. Hänen vaimonsa ja perheensä asuivat aina Englannissa.
Dowland palasi Englantiin vuonna 1606, ja vuonna 1612 hän sai työpaikan yhtenä Jaakko I:n luuttunistina. Kummallista kyllä, hän ei näytä säveltäneen mitään tuon ajan ja Lontoossa vuonna 1626 tapahtuneen kuolemansa välisenä aikana. Emme tiedä hänen kuolinpäiväänsä, mutta tiedämme, milloin hänet haudattiin.
Hänen musiikkinsa
Suurin osa Dowlandin musiikista on hänen omalle instrumentilleen, luuttulle. Mukana on useita kirjoja musiikkia soololuutulle, lauluja yhdelle äänelle ja luutulle, luuttusäestyksellä säestettyjä osalauluja sekä useita kappaleita viulukonsortiolle ja luutulle.
Monet hänen tunnetuimmista lauluistaan ovat täynnä surua. Yksi luuttulaulu on nimeltään "Flow My Tears". Erittäin tunnettu instrumentaaliteos on Lachrimae (latinankielinen sana "kyyneleet"), joka koostuu seitsemästä laulusta viidelle alttoviululle ja luuttulle, joista jokainen perustuu hänen laulunsa "Flow My Tears" sävelmään. Siitä tuli yksi hänen aikansa tunnetuimmista konserttimusiikin teoksista. Myös hänen pavaaninsa "Lachrymae antiquae" oli yksi 1600-luvun suurista hiteistä.
Dowlandin musiikissa näkyy usein melankolia, joka oli tuohon aikaan musiikissa muodissa. Hän kirjoitti konserttikappaleen nimeltä Semper Dowland, semper dolens (aina Dowland, aina onneton).
Dowlandin musiikki on inspiroinut monia myöhempiä muusikoita, kuten Benjamin Britteniä ja popmuusikko Stingiä.
Etsiä