Karl Popper – tieteenfilosofian pioneeri ja falsifikaation isä
Karl Popper – tieteenfilosofian pioneeri ja falsifikaation isä: elämä, keskeiset ideat, vaikutus 1900-luvun tieteeseen sekä kriittinen yhteiskunta- ja politiikan analyysi.
Sir Karl Popper CH FRS FBA (28. heinäkuuta 1902 - 17. syyskuuta 1994) oli itävaltalainen ja brittiläinen filosofi ja London School of Economicsin professori.
Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista tieteenfilosofeista. Hän kirjoitti myös yhteiskunnallisesta ja poliittisesta filosofiasta, erityisesti totalitaaristen aatteiden ja politiikan pahuudesta. Popper tunnetaan empiirisen falsifikaation ajatuksesta.
Elämä ja ura
Karl Popper syntyi Wienissä ja opiskeli filosofiasta, matematiikasta ja luonnontieteistä. Natsi-Saksan nousun ja Itävallan liittämisen (Anschluss) jälkeen hän pakeni Eurooppaa ja työskenteli osan ajastaan Uudessa-Seelannissa ennen muuttoa Lontooseen, missä hän myöhemmin toimi London School of Economics -yliopiston professorina. Hänelle myönnettiin useita kunnianosoituksia ja hänet tunnettiin kansainvälisesti sekä filosofina että yhteiskunnallisena ajattelijana.
Tieteenfilosofia: falsifikaatio ja kritinen rationaalisuus
Popperin keskeinen panos tieteenfilosofiaan on falsifikaation käsite. Hänen mukaansa tieteellinen teoria ei koskaan saa lopullista varmistusta; sen sijaan teoria on tieteellinen, jos ja vain jos se on periaatteessa falsifioitavissa eli asetettavissa sellaisiksi kokeellisiksi ja empiirisiksi testauksiksi, jotka voisivat teoriasta päätellen osoittaa sen vääräksi. Tästä näkökulmasta tiede etenee hypoteesien ja teorioiden rohkeina ennusteina, joita pyritään kumoamaan kokeilla ja havainnoilla.
Popper vastusti vahvasti induktion varaan rakentuvaa näkemystä, jonka mukaan yleinen laki voitaisiin päättää rajoitetuista havainnoista. Hän esitti sen sijaan metodisen periaatteen, jonka mukaan tieteelliset väitteet altistetaan jatkuvalle arvostelulle ja testaamiselle. Tämän filosofian nimeksi on muodostunut kriittinen rationaalisuus.
Demarkaatio ja tieteellisen ja ei‑tieteellisen raja
Popperin esittämä demarkaatiokriteeri — falsifioitavuus — pyrki erottamaan tieteen muista uskomusjärjestelmistä ja pseudotieteistä. Esimerkiksi Popper arvosteli marxilaisten ennustusten ja Freudin psykoanalyysin tapaisia järjestelmiä, koska hänen mukaansa ne oli mahdollista sovittaa lähes mihin tahansa havaintoon eivätkä siten olleet todellisuudessa testattavissa kumoavasti.
Yhteiskuntafilosofia: avoin yhteiskunta ja totalitarismin kritiikki
Popper tunnetaan myös laajasta yhteiskunta‑ ja poliittisesta filosofiastaan. Keskeinen teesi on puolustus vapaata, avoimen yhteiskunnan periaatteita vastaanottavaa yhteiskunnallista keskustelua ja yksilön oikeuksia. Teoksessaan The Open Society and Its Enemies hän arvosteli historian deterministisiä tulkintoja ja kiisti, että historia noudattaisi ennaltamäärättyä kehityslakia. Popper vastusti utopistista, suurten historiallisten suunnitelmien mukaista poliittista suunnittelua ja ehdotti sen sijaan piecemeal engineering -ajattelua: pieniä, kokeiltavia ja korjattavia uudistuksia, joilla pyritään vähentämään haittoja ja oppimaan kokemuksesta.
Muita filosofisia panoksia
- Tiedon ja tietoteorian näkökulma: Popper puhui tieteen edistymisestä hypoteesien asettamisen ja niiden refutoinnin kautta — oppiminen tapahtuu erehdysten ja korjausten kautta.
- Todennäköisyyden tulkinta: hän esitti niin sanotun propensity-tulkinnan todennäköisyydestä, jossa todennäköisyyksiä tulkitaan fysikaalisina taipumuksina (propensiteetteina) eikä pelkästään frekvensseinä tai subjektivisina uskoin.
- Tieteellisen tiedon objektivisuus: Popper puolusti tietoa, joka on riippumatonta yksilöllisistä uskomuksista ja joka on avoin julkiselle kritiikille.
Vaikutus ja kritiikki
Popperin ajattelu vaikutti voimakkaasti 1900‑luvulla sekä tieteenteoriaan että yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänen korostuksensa kriittisyydestä ja avoimesta argumentoinnista on innoittanut monia tutkijoita ja päättäjiä.
Samaan aikaan Popperin falsifikaatiokriteeriä on arvosteltu ja täydennetty. Kritiikkiä on kohdistettu muun muassa seuraaviin seikkoihin:
- Testien teoria‑riippuvaisuus: kokeet eivät yleensä testaa yksittäistä hypoteesia irrallaan, vaan koko teoria‑ ja lisäoletusten verkostoa (Duhem‑Quine‑ongelma), mikä vaikeuttaa yksiselitteistä falsifiointia.
- Ajatuksen joustavuus: tutkijat voivat suojata ydinhypoteesejaan korjaamalla lisäoletuksia tai muuttamalla mallia sen sijaan, että hylkäisivät koko teorian heti ensimmäisen ristiriidan jälkeen.
- Tieteellisen kehityksen kuvaukset: esimerkiksi Thomas Kuhn korosti paradigma‑muutosten ja tieteellisen yhteisön roolia Popperia monimutkaisemmassa tieteellisen kehityksen kuvassa.
Keskeiset teokset
- The Logic of Scientific Discovery (suom. tms. "Tieteellisen tutkimuksen logiikka") — Popperin pääteos falsifikaatiosta.
- The Open Society and Its Enemies — yhteiskunta‑ ja politiikkakritiikki, vastustaa totalitarismia ja historismin muotoja.
- Conjectures and Refutations — kokoelma esseitä tieteen edistymisestä ja kriittisestä metodeista.
- Objective Knowledge — pohdintoja tiedon objektivisuudesta ja teoria‑tietoisesta näkökulmasta.
Popperin perintö näkyy edelleen filosofisessa keskustelussa, tieteellisessä metodologiassa ja demokraattisen yhteiskunnan puolustamisessa. Hänen korostamansa avoimen keskustelun, virheiden etsinnän ja jatkuvan kriittisen tarkastelun periaatteet ovat yhä keskeisiä sekä tieteessä että julkisessa päätöksenteossa.
Life
Karl Popper syntyi Wienissä (silloisessa Itävalta-Unkarissa) vuonna 1902 keskiluokkaisille juutalaissyntyisille vanhemmille, jotka molemmat olivat kääntyneet kristinuskoon. Popper sai luterilaisen kasvatuksen ja opiskeli Wienin yliopistossa. Hänen isänsä henkilökohtaisessa kirjastossa oli 12 000-14 000 nidettä.
Vuonna 1919 hän kiinnostui marxilaisuudesta. Hän liittyi sosialististen koululaisten yhdistykseen ja liittyi myös Itävallan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, joka oli tuolloin täysin marxilaisen ideologian omaksunut puolue. Pian hän lakkasi uskomasta marxismiin ja oli loppuelämänsä ajan sosiaaliliberalismin kannattaja.
Väärentäminen
Wienissä kasvanut Popper oli hyvin tietoinen Wienin piiristä. Tämä Moritz Schlickin johtama loogisen positivismin koulukunta määritteli tiedon (erityisesti tieteellisen tiedon) sellaisiksi väittämiksi, jotka voidaan todentaa. Popperin mielestä tämä oli täysin väärin. Hänen mielestään tiede kehittyi epäsuorasti, väärät käsitykset vääriksi todeten. Hän käsitteli tätä yksityiskohtaisesti useissa kirjoissaan, joista The logic of scientific discovery on tunnetuin. Kaikki tieteenfilosofia on sittemmin joutunut käsittelemään tätä kysymystä, kriteeriä. Kriteerillä tarkoitetaan sitä, mikä tekee teoriasta todella tieteellisen, eikä vain tervettä järkeä tai mielipidettä.
Avoin yhteiskunta
Popperin poliittista filosofiaa koskeva työ on myös erittäin tärkeää. Marx väitti tietävänsä historiallisen prosessin, jossa yhteiskunnat kehittyvät tilasta toiseen, kunnes ne saavuttavat lopullisen tilan. Tällainen ajattelutapa tunnetaan nimellä "historismi". Popper väitti, että inhimillisen tiedon kasvu aiheuttaa osittain ihmiskunnan historian kehittymisen. Koska "mikään yhteiskunta ei voi ennustaa omia tulevia tietämystilojaan", siitä seuraa, että mikään tiede ei voi ennustaa ihmiskunnan historiaa.
Popperin suuret teokset liberaalin yhteiskunnan puolustamiseksi olivat Avoin yhteiskunta ja sen viholliset sekä Historismin köyhyys. Hänen liittolaisiaan tässä taistelussa olivat Friedrich Hayek, Ludwig von Mises ja Milton Friedman.
Suvaitsevaisuuden paradoksi
Vaikka Popper oli suvaitsevaisuuden kannattaja, hänen mielestään suvaitsemattomuutta ei pitäisi suvaita. Jos suvaitsevaisuus sallisi suvaitsemattomuuden menestyä täysin, suvaitsevaisuus itsessään olisi uhattuna. Teoksessa Avoin yhteiskunta ja sen viholliset: The spell of Platon, hän väitti, että:
"Rajattoman suvaitsevaisuuden on johdettava suvaitsevaisuuden katoamiseen. Jos laajennamme rajoittamatonta suvaitsevaisuutta myös suvaitsemattomiin, jos emme ole valmiita puolustamaan suvaitsevaista yhteiskuntaa suvaitsemattomien hyökkäystä vastaan, silloin suvaitsevainen tuhoutuu ja suvaitsevaisuus sen mukana".
Avain toimii
- The logic of scientific discovery, 1934 (nimellä Logik der Forschung, englanninkielinen käännös 1959), ISBN 0-415-27844-9.
- The poverty of historicism, 1936 (yksityislukemisto Brysselissä pidetyssä kokouksessa, 1944/45 sarjana lehtiartikkeleita Econometricassa, 1957 kirjana), ISBN 0-415-06569-0.
- Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, 1945 Vol 1 Platonin loitsu. ISBN 0-415-29063-5, Vol 2 The high tide of prophecy: Hegel, Marx ja jälkipuheet. ISBN 0-415-29063-5
- Conjectures and refutations: the growth of scientific knowledge, 1963, ISBN 0-415-04318-2.
- Objektiivinen tieto: evolutiivinen lähestymistapa, 1972, uudistettu painos, 1979, ISBN 0-19-875024-2.
- Unended quest; an intellectual autobiography, 1976, ISBN 0-415-28590-9.
- Avoimen yhteiskunnan jälkeen, 2008. Jeremy Shearmurin ja Piers Norris Turnerin toimittama teos sisältää suuren määrän Popperin aiemmin julkaisemattomia tai kokoamattomia kirjoituksia poliittisista ja yhteiskunnallisista aiheista. ISBN 978-0-415-30908-0.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Liberalismi
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Sir Karl Popper?
A: Sir Karl Popper oli itävaltalainen ja brittiläinen filosofi ja London School of Economicsin professori. Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista tieteenfilosofeista.
K: Mistä hän kirjoitti?
V: Hän kirjoitti yhteiskunnallisesta ja poliittisesta filosofiasta ja keskittyi erityisesti totalitaaristen aatteiden ja politiikan epäkohtiin.
K: Mistä hänet tunnetaan?
V: Hänet tunnetaan empiirisen falsifikaation ideastaan.
K: Milloin hän syntyi?
V: Hän syntyi 28. heinäkuuta 1902.
K: Milloin hän kuoli?
V: Hän kuoli 17. syyskuuta 1994.
K: Missä hän opetti?
V: Hän opetti London School of Economicsissa.
K: Millainen filosofi hän oli?
V: Hän oli tieteenfilosofi sekä yhteiskunnallinen ja poliittinen filosofi.
Etsiä