Falsifiointi
Falsifioitavuus on tieteenfilosofian käsite, jonka mukaan on mahdollista todistaa, että teoria on väärässä. Tämä voidaan tehdä eri tavoin. Helpoin tapa on löytää esimerkki, jossa teorian pitäisi päteä, mutta jotenkin se ei päde. Esimerkkinä esim: Joutsenet ovat ankoille ja hanhille sukua olevia lintuja. Nykyään tunnetaan useita joutsenlajeja. Useimmille eurooppalaisille joutsen on suuri valkoinen lintu: Ainoa Euroopassa esiintyvä joutsenlaji on valkoinen. Useita satoja vuosia sitten eurooppalaiset luulivat siksi, että kaikki joutsenet ovat valkoisia. Vuonna 1697 hollantilainen tutkimusmatkailija Willem de Vlamingh löysi joutsenen näköisiä mustia lintuja tutkimusmatkallaan Joutsenjoen rannalla Australiassa. Myöhemmin kävi ilmi, että nämä linnut olivat todellakin joutsenia. Löytönsä myötä de Vlamingh oli kumonnut teorian, jonka mukaan kaikki joutsenet olivat valkoisia.
On joitakin erityistapauksia, joissa väittämää tai teoriaa ei voida väärentää:
- Kurt Gödel osoitti, että tiettyjä logiikkajärjestelmän sisällä olevia lauseita ei voida todistaa kyseisen järjestelmän sisällä.
- Tähän liittyy läheisesti se, että jotkin väittämät eivät ole ratkaistavissa (Tämä väite on väärä, katso paradoksi). Epäselviä väittämiä ei voi väärentää.
Falsifikaatio tarkoittaa sitä, että teorian virheellisyys todella todistetaan. Tämä tehdään seuraavalla tavalla: On olemassa joukko väitteitä (jotka ovat loogisesti järkeviä ja jotka eivät ole ristiriidassa keskenään), joita kutsutaan teoriaksi. Jos löydetään yksittäinen looginen lausuma, joka on myös loogisesti järkevä ja joka on ristiriidassa jonkin teorian lausuman kanssa, teoria todistetaan vääräksi. Tämä voidaan tehdä havainnoimalla, kuten edellä olevassa esimerkissä joutsenista. Se voidaan tehdä myös matemaattisen logiikan avulla, induktiota käyttäen.
Karl Popper oli sitä mieltä, että vain väärennettävissä olevat teoriat ovat tieteellisiä. Falsifioitavuus on siis raja tieteen ja muunlaisen tiedon välillä: jos se voidaan kumota, se on tiedettä; jos sitä ei voida kumota, se ei ole tiedettä. Monet työssäkäyvät tiedemiehet ovat sitä mieltä, että Popper oli oikeassa.
Kaikki eivät olleet tästä samaa mieltä: Pierre Duhemilla ja Paul Feyerabendilla oli erilaisia ajatuksia. Feyerabendin teoksessa Against method (1975) väitettiin, ettei ole olemassa yhtä ainoaa tieteellistä menetelmää. Sen sijaan kaikki mikä toimii, toimii ja kaikki käy. Tätä kutsutaan epistemologiseksi anarkiaksi.
Duhemin ajatus oli hienovaraisempi. Hän ajatteli, että mille tahansa havaintojen joukolle on olemassa valtava ja lukematon määrä selityksiä. Duhemin mukaan fysiikan koe ei ole pelkkä havainto, vaan havaintojen tulkinta teoreettisen kehyksen avulla. Lisäksi olipa kokeen rakenne kuinka hyvä tahansa, on mahdotonta testata kokeellisesti yksittäistä yksittäistä hypoteesia. Sen sijaan testataan hypoteesien, taustaolettamusten ja teorioiden kokonaisuutta, joka liittyy toisiinsa. Tämä teesi tunnetaan nimellä holismi. Duhemin mukaan se tekee ratkaisevista kokeista mahdottomia.
Joutsen, jollainen se on yleisesti Euroopassa.
"Kaikki joutsenet ovat valkoisia" voidaan todistaa vääräksi. Se on väärennettävissä oleva väite, koska todisteet mustista joutsenista osoittavat sen vääräksi, ja tällaisia todisteita voidaan esittää.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Hypoteesi
- Tieteenfilosofia
- Korppi paradoksi
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on vääristettävyys?
V: Falsifioitavuus on tieteenfilosofian käsite, joka viittaa siihen, voidaanko tietty teoria osoittaa vääräksi.
K: Miten falsifioitavuus voidaan osoittaa?
V: Falsifioitavuus voidaan osoittaa löytämällä esimerkki, jossa teorian pitäisi päteä, mutta se ei päde.
K: Voitko antaa esimerkin falsifioitavuudesta?
V: Esimerkki falsifioitavuudesta on se, että hollantilainen tutkimusmatkailija Willem de Vlamingh löysi joutsenen näköisiä mustia lintuja tutkimusmatkallaan Joutsenjoen rannalla Australiassa, mikä kumosi teorian, jonka mukaan kaikki joutsenet olivat valkoisia.
K: Mikä oli toinen tärkeä esimerkki vääristettävyydestä?
V: Toinen tärkeä esimerkki falsifioitavuudesta oli ajatus siitä, että Maa kiertää Aurinkoa, mikä oli askel kohti aurinkokunnan toiminnan ymmärtämistä.
K: Miksi Willem de Vlaminghin löytö kumosi teorian, jonka mukaan kaikki joutsenet olivat valkoisia?
V: Willem de Vlaminghin löytö kumosi tämän teorian, koska hän löysi joutsenen näköisiä mustia lintuja tutkimusmatkallaan Swan-joella Australiassa, mikä osoitti, että kaikki joutsenet eivät ole valkoisia.
