Maria Salomea Skłodowska-Curie (Marie Curie) (7. marraskuuta 1867 - 4. heinäkuuta 1934) oli puolalainen fyysikko, kemisti ja feministi. Hän tutki radioaktiivisuutta. Hän oli myös ensimmäinen nainen, joka sai Nobel-palkinnon. Hän oli ensimmäinen naisprofessori Pariisin yliopistossa. Hän oli ensimmäinen henkilö, joka sai kaksi Nobel-palkintoa. Hän sai fysiikan Nobel-palkinnon Henri Becquerelin löytämää hallitsematonta säteilyä koskevasta tutkimuksestaan.
Hän kuoli, koska hän altistui liikaa säteilylle laboratoriossaan, koska hänellä ei ollut suojaa säteilyn vaikutuksia vastaan.
Varhainen elämä ja koulutus
Marie Curie syntyi Varsovassa puolalaisessa opettajasuvussa. Nuoruudessaan hän osallistui salakoulutukseen (ns. Flying University), koska Venäjän vallan aikana Puolassa naisten korkeakoulutus oli rajattua. Hän muutti Pariisiin 1891 jatkamaan opintojaan Université de Paris (Sorbonne) -yliopistoon, jossa hän suoritti tutkintoja niin fysiikassa kuin matematiikassakin.
Tutkimustyö ja tärkeimmät löydökset
Kun Henri Becquerel 1896 havaitsi ominaisuuden, jota alettiin kutsua säteilystä, Curie alkoi tutkia ilmiötä järjestelmällisesti. Hän mittasi aineiden lähettämää säteilyä kehittämällään herkillä menetelmillä ja loi käsitteen radioaktiivisuus kuvaamaan atomien itsestään tapahtuvaa säteilyn eritystä.
Yhdessä miehensä Pierre Curien kanssa Marie löysi uusia alkuaineita: poloniumin (nimetty hänen kotimaansa Puolan mukaan) ja radiumin (1898). He eristivät radiumia malmeista ja kehittivät menetelmiä sen puhdistamiseen sekä mittaamiseen. Tämä työ loi perustan sekä fysiikan että lääketieteen sovelluksille.
Nobel-palkinnot ja akateeminen ura
Marie Curie sai ensimmäisen Nobel-palkintonsa vuonna 1903 (fysiikassa) jaettiin erityisesti Henri Becquerelin ja Pierre Curien kanssa heidän yhteisestä työstä säteilyn ilmiön parissa. Vuonna 1911 hänet palkittiin toisella Nobelilla (kemian alalla) radiumin ja poloniumin löytämisestä sekä radiumin eristämisestä. Näiden palkintojen myötä hänestä tuli ensimmäinen nainen Nobel-voittaja ja myös ensimmäinen henkilö, joka sai kaksi Nobel-palkintoa eri tieteenaloilta.
Vuonna 1906 Pierre Curien kuollessa Marie jatkoi työtään ja hänestä tuli naisprofessori Pariisin yliopistossa, ensimmäisenä naisena tässä asemassa. Hän rakensi myös tutkimuslaitoksen (Institut du Radium), joka edisti radioaktiivisuustutkimusta ja koulutusta.
Ensimmäinen maailmansota ja sovellukset
Ensimmäisen maailmansodan aikana Curie kehitti ja organisoi liikkuvia röntgenyksiköitä haavoittuneiden auttamiseksi rintamalla. Hän koulutti hoitajia röntgenkuvausten käyttöön ja edisti säteilyn hyödyntämistä diagnoosissa ja hoidossa. Hänen työnsä nopeutti röntgentutkimusten laajempaa käyttöönottoa sairaaloissa.
Perintö ja vaikutus
Marie Curien työ vaikutti syvästi modernin fysiikan, kemian ja lääketieteen kehitykseen. Hänen perheestään tuli tiedeyhteisölle merkittävä: tytär Irène Joliot-Curie sai myöhemmin Nobelin kemian alalta yhdessä puolisonsa Frédéric Joliot-Curien kanssa (1935) keinotekoisen radioaktiivisuuden tutkimuksesta. Myös uusia tutkimuslaitoksia ja röntgen- sekä sädehoitokäytäntöjä syntyi Curien työn pohjalta.
Curien ura oli kuitenkin myös varoittava esimerkki säteilyn vaaroista: tuolloin ei vielä tunnettu radioaktiivisuuden pitkäaikaisvaikutuksia eikä suojautumismenetelmiä ollut kehittyneesti käytössä. Marie Curie menehtyi vuonna 1934 sairauteen (usein mainittu aplastiseksi anemiaksi), jonka katsotaan johtuneen pitkäaikaisesta altistumisesta ionisoivalle säteilylle. Hänen tutkimusaineistonsa ja henkilökohtaiset esineensä ovat yhä osittain radioaktiivisia ja ne säilytetään asianmukaisesti suojattuina.
Muistaminen
Marie Curie muistetaan yhtenä modernin tieteen merkittävimmistä henkilöistä: hänen mukaansa on nimetty muun muassa alkuaine curium (Cm) sekä lukuisia instituutteja, katuja ja palkintoja. Hänen esimerkkinsä avasi tietä naisille tiedemaailmassa ja hänen tutkimuksensa jatkaa vaikutustaan säteilyn, lääketieteen ja materiaalitutkimuksen aloilla.