Natalia Sergejevna Gontšarova (16. kesäkuuta 1881 - 17. lokakuuta 1962) oli venäläinen taidemaalari, muotoilija ja kirjailija. Taiteilijana hän oli avantgardistinen: hänen taiteensa tyylilajeihin vaikuttivat fauvismi, kubismi ja futurismi. Suunnittelijana hän oli tunnettu baletin ja teatterin lavaste- ja pukusuunnittelijana.

Gontšarovan tunnettuuteen vaikuttivat myös hänen työparinsa ja elämänkumppaninsa Mikhail Larionovin kanssa perustamat taidesuuntaukset, erityisesti rayonismi (ven. лучизм), joka korosti valoviivoja ja abstraktiota. Hän ammensi innoituksensa paitsi eurooppalaisesta modernismista myös venäläisestä kansanperinteestä, ortodoksisista ikoneista ja koristeellisesta käsityöperinteestä. Gontšarova työskenteli monipuolisesti: hän maalasi öljy- ja pastellimaalauksia, teki julistemateriaaleja, tekstiilisuunnittelua sekä näyttämö- ja pukusuunnittelua suurille produktioille, mukaan lukien yhteistyö Sergei Diaghilevin Balettiseuran kanssa.

Hän muutti pysyvästi Pariisiin vuonna 1915 yhdessä Larionovin kanssa ja asui Ranskassa loppuelämänsä ajan. Koska hän ei palannut Neuvostoliittoon, hänen uransa seurasi länsimaista taidekenttää: teoksia ostettiin ja näytettiin museoissa ja yksityiskokoelmissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Gontšarovan teokset ovat nykyisin näkyvissä useissa merkittävissä kokoelmissa ja museonäyttelyissä, ja hänen arvostuksensa modernismin edeltäjänä on kasvanut 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien.

Tärkeitä teemoja ja perintö

  • Monialaisuus: Gontšarova ei rajoittunut vain maalaukseen vaan työskenteli myös lavastuksen, pukusuunnittelun, tekstiilisuunnittelun ja kirjallisuuden parissa.
  • Perinteisen ja modernin yhdistäjä: hän yhdisti venäläisen kansanperinteen ja ikonimaalauksen elementtejä kansainvälisiin avantgarde-virtauksiin.
  • Yhteistyö Balettien ja teatterin kanssa: hänen lavaste- ja pukusuunnittelunsa oli osa 1900-luvun alkupuolen näyttämöuudistuksia, jotka vaikuttivat moderniin tanssi- ja teatterikuvastoon.
  • Naistaiteilijan asema: hänen uransa ja myynnit ovat herättäneet kiinnostusta myös taidehistorioitsijoiden ja feministisen taidetutkimuksen piirissä.

Gontšarovan vuonna 1912 maalaama asetelma Kukkia myytiin huutokaupassa 10,8 miljoonalla dollarilla, mikä oli tuolloin poikkeuksellisen korkea summa naistaiteilijan teoksesta ja herätti laajaa huomiota taidemarkkinoilla. Kokonaisuutena Gontšarova nähtiin ja nähdään edelleen yhtenä venäläisen avantgarden keskeisistä hahmoista, jonka kokeellinen visio ja laaja-alainen työ ovat vaikuttaneet moniin myöhempiin taiteilijasukupolviin.

Gontšarova kuoli Pariisissa 17. lokakuuta 1962. Hänen perintönsä elää paitsi museokokoelmissa myös näytelmien, pukujen ja tekstiilien kautta, ja hän on tunnustettu yhtenä 1900-luvun alun tärkeimmistä venäläisistä taiteilijoista.