Bonobo (Pan paniscus) – matriarkaalinen ihmisapina ja uhanalainen

Bonobo (Pan paniscus) — matriarkaalinen, rauhaa rakentava ihmisapina Kongo-joen eteläpuolelta. Uhanalainen: tiedä elämästä, käyttäytymisestä ja suojelusta.

Bonobo, Pan paniscus, on ihmisapina ja pienempi kahdesta lajista, jotka muodostavat Pan-suvun (toinen on Pan troglodytes, tavallinen simpanssi). Bonoboa kutsutaan joskus kääpiö-tai kääpiösimpanssiksi. Vaikka nimitystä "simpanssi" käytetään joskus viittaamaan molempiin lajeihin yhdessä, sillä tarkoitetaan yleensä tavallista simpanssia, kun taas Pan paniscus -lajia kutsutaan yleensä bonoboksi.

Bonobo elää sademetsissä 500 000 neliökilometrin alueella Kongo-joen eteläpuolella. Tämä sijaitsee Kongon demokraattisessa tasavallassa Keski-Afrikassa.

Bonoboilla on korkea seksuaalisen käyttäytymisen taso. Seksillä on merkitystä konfliktien rauhoittamisessa, kiintymyksessä, sosiaalisessa asemassa, kiihottumisessa ja stressin vähentämisessä. Sitä tapahtuu lähes kaikissa kumppaniyhdistelmissä ja erilaisissa asennoissa. Tämä saattaa selittää bonobon alhaisemman aggressiotason verrattuna tavalliseen simpanssiin ja muihin apinoihin. Bonobot ovat matriarkaalisia, ja uroksen asema sosiaalisessa hierarkiassa määräytyy usein äidin aseman perusteella.

Nämä kaksi simpanssilajia erottaa toisistaan valtava Kongo-joki. Sen muodostuminen 1,5-2 miljoonaa vuotta sitten on saattanut johtaa bonobon lajistumiseen. Niiden populaatio on 29 000-50 000 yksilöä. Laji on IUCN:n punaisella listalla luokiteltu uhanalaiseksi. Sitä uhkaavat elinympäristön tuhoutuminen, ihmisen väestönkasvu ja kaupallinen salametsästys. Bonobo elää vankeudessa noin 40 vuotta, mutta sen elinikää luonnossa ei tunneta.

Ulkonäkö ja biologia

Bonobot ovat kooltaan tavallista simpanssia pienempiä. Aikuiset urokset ja naaraat painavat yleensä 30–45 kg ja säkäkorkeus on noin 70–100 cm; sukupuolten välillä ei ole yhtä selvää kokoeroa kuin monilla muilla lajeilla. Bonobon kasvot ovat tummat ja niiden kallo on hieman pyöreämpi kuin tavallisen simpanssin. Geneettisesti bonobot ovat ihmisiin läheistä sukua, kuten tavallinen simpanssi, ja niiden perimä muistuttaa ihmisen perimää hyvin läheisesti.

Ruokavalio ja liikkuminen

Bonobot ovat pääasiassa frugivoorisia eli he suosivat hedelmiä, mutta niiden ruokavalioon kuuluu myös lehtiä, kukkia, pähkinöitä ja joskus pieniä selkärangattomia tai pieniä selkärankaisia. Ne liikkuvat maassa rinnan päällä kävellessä ja taipuessaan, ja puissa ne käyttävät jalkaa- ja käsiotteita. Kuten muutkin ihmisapinat, bonobot osaavat käyttää yksinkertaisia työkaluja satunnaisesti, mutta työkaluja hyödynnetään bonobo-yhteisöissä vähemmän kuin tavallisilla simpansseilla.

Sosiaalinen rakenne ja lisääntyminen

Bonobojen yhteisöt ovat matriarkaalisia ja muodostuvat usein useista naaraista ja niiden jälkeläisistä sekä useista uroksista. Naaraiden väliset suhteet ja koalitiot ovat tärkeitä vallan ja resurssien hallinnassa. Urosten sosiaalinen asema määräytyy usein äidin aseman perusteella.

Lisääntymisessä naaras-uros-suhteet voivat olla joustavia. Bonobot ovat hyvin sosiaalisia ja käyttävät seksuaalista käyttäytymistä ihmissuhteiden hoitamiseen ja konfliktien lieventämiseen. Tiineysaika on noin 7–8 kuukautta (noin 230–240 päivää) ja synnytysten väli on yleensä useita vuosia; poikaset riippuvat emostaan pitkään ja oppivat monia sosiaalisia taitoja emon ja ryhmän kautta.

Käyttäytyminen ja kognitio

Bonobot tunnetaan rauhanomaisemmasta ja sosiaalisesti sensitiivisemmästä käyttäytymisestään verrattuna tavallisiin simpansseihin. Ne osoittavat monia korkeampaa kognitiota vaativia taitoja, kuten empatiaa, yhteistyötä ja monitasoista sosiaalisten suhteiden hallintaa. Äänet, ilmeet ja eleet ovat keskeisiä viestintävälineitä; tutkimuksissa on havaittu monimutkaista kommunikointia ja oppimiskykyä. Seksuaalinen käyttäytyminen toimii usein myös sosiaalisten siteiden vahvistajana.

Uhat ja suojelu

Bonobon suurimmat uhkat ovat:

• elinympäristön tuhoutuminen ja pirstoutuminen (metsien hakkuut ja maanmuokkaus),
• ihmisten väestönkasvu ja sen aiheuttama paine luonnonvaroille,
• kaupallinen salametsästys ja riisto, jota kohdistuu myös bonobon poikasiin salametsästyksen sivusaaliina,
• taudit, jotka voivat levitä ihmisen ja apinan välillä.

Bonobo on IUCN:n punaisella listalla luokiteltu uhanalaiseksi ja kaikki ihmisapinat on suojattu kansainvälisesti esimerkiksi CITES:n liitteessä I, mikä rajoittaa niiden kaupallista kauppaa. Suojelutoimia ovat suojelualueiden perustaminen ja ylläpito, yhteisöpohjaiset hankkeet, salametsästyksen torjunta sekä eläinten hoito ja kuntoutus keskuksissa. Paikallisten järjestöjen ja kansainvälisten toimijoiden yhteistyö on tärkeää suojelun onnistumiseksi.

Tutkimus, kulttuuri ja tulevaisuus

Bonobot ovat olleet monien luonnontieteellisten ja käyttäytymistieteellisten tutkimusten kohteena, koska niiden käyttäytyminen tarjoaa vertailupohjaa ihmisen ja muiden ihmisapinojen välille. Bonoboihin liittyy myös eettisiä kysymyksiä: niiden älykkyyden ja sosiaalisen herkkyyden vuoksi monet toimijat korostavat tarvetta inhimilliselle kohtelulle tutkimuksessa ja hoidossa.

Tulevaisuudessa bonobon säilyttäminen luonnossa edellyttää sekä paikallisten yhteisöjen elinkeinojen tukemista että kansainvälistä rahoitusta ja poliittista vakautta alueella. Ilman riittäviä suojelutoimia lajin tila voi heikentyä entisestään, mutta koordinoiduilla toimilla voidaan vähentää uhkia ja turvata bonobon tulevaisuus.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on bonobon tieteellinen nimi?

K: Missä bonobo elää?

K: Miten seksi toimii bonobojen keskuudessa?

K: Miten uroksen asema sosiaalisessa hierarkiassa määräytyy?

K: Mikä aiheutti bonobo-lajin lajinmuodostuksen?

K: Kuinka monta yksilöä muodostaa tämän lajin populaation?

K: Mikä uhkaa tätä uhanalaista lajia?

Hae kirjaimella