Suleiman the Magnificent | Osmanien valtakunnan kymmenes sulttaani

Lapsuus

Suleiman oli Selim I:n ja Ayşe Hafsa Sultanin ainoa poika. Suleiman vietti lapsuutensa Trabzonin kaupungissa, jossa hän sai peruskoulutuksen henkilökohtaisilta opettajiltaan. Yksi hänen ensimmäisistä tunnetuista opettajistaan oli Hayreddin Efendi. Suleiman puhui sujuvasti kahdeksaa kieltä. Hän kirjoitti myös persialaisia runoja ja hänen harrastuksensa oli luuttumusiikin säveltäminen. Taistelun lisäksi hän nautti myös filosofisesta keskustelusta.

Lapsuudessaan Suleiman ystävystyi Damat Ibrahim Pashan kanssa, joka oli sulttaanin orja. Myöhemmin Suleimanin valtakaudella pasasta tuli tärkeä neuvonantaja ja suurvisiiri.

Kun Suleiman oli 10-vuotias, hänen odotettiin ottavan hallintotehtävän (sancak) ottomaanien hallituksessa, mutta Beyazid II:n pojat pidättelivät häntä. Suleiman seurasi isäänsä Selim I:tä ja nousi Osmanien valtakunnan keisariksi syyskuussa 1520.

 

Wienin piiritys

Suleiman yritti vallata Habsburgien Itävallan valtakunnan pääkaupungin Wienin kahdesti. Kerran vuonna 1529 sen jälkeen, kun hän oli tuhonnut ja valloittanut Unkarin kuningaskunnan vuoden 1526 Mohácsin taistelussa, ja toisen kerran vuonna 1532. Molemmilla kerroilla Suleiman epäonnistui. Wienin piirityksestä tuli Osmanien valtakunnan Euroopan laajenemisen loppu. Näiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen Suleiman alkoi keskittyä kasvattamaan valtakuntaansa Keski-Euroopan sijasta Aasiaan ja Välimeren alueelle.

 

Osmanien valtakunnan ominaispiirteet Suleimanin aikana

Suleimanin hallitseman valtakunnan pääkieli oli turkki. Islamin uskonto oli keskeisessä asemassa hänen valtakaudellaan. Osmanien valtakunta hallitsi monenlaisia kansoja. Heidät erotti toisistaan rotujen, kielen, uskonnon ja tapojen erot. Näihin erilaisiin ihmisiin kuului myös niitä, joita suosittiin, koska heillä oli valtionuskonto, joka oli islam. Toiset saattoivat olla huonommassa asemassa, mutta saivat silti pitää omaa uskontoaan, esimerkiksi juutalaiset ja kristityt. Koko Suleimanin valtakauden ajan hallitus koostui hallitsevasta instituutiosta. Tähän instituutioon kuuluivat sulttaanin perhe, sulttaanin ministerit ja armeija. Suleimanin valtakaudella voidaan sanoa, että hallitsevalla instituutiolla oli enemmän valtaa ja vaikutusvaltaa kuin muslimi-instituutiolla. Muslimi-instituutio pyrki kuitenkin saavuttamaan hallitsevan instituution.

 
Maalaus Suleiman Mahtavasta.  

Saavutukset Osmanien valtakunnassa

• Suleiman palkkasi erittäin lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä auttamaan häntä hallinnossa.
• Suleiman valloitti hyvin suuren alueen, ja Osmanien valtakunnan koko kaksinkertaistui hänen valtakaudellaan. Hänen laivastonsa menestyi Välimerellä, ja hän valloitti lähes koko Pohjois-Afrikan Tunisia lukuun ottamatta.
• Suleiman valtasi Belgradin vuonna 1521 ja Rodoksen vuonna 1522. Hän valloitti Unkarin tuhottuaan Unkarin kuningaskunnan vuonna 1526 ja valloitti myös joitakin osia Etelä-Slovakiasta sekä piiritti Itävallan pääkaupunkia Wieniä vuonna 1529 ja uudelleen vuonna 1532, mutta epäonnistui. Suleyman teki tämän osoittaakseen, kuinka voimakas hän oli.
• Yksi Suleimanin ensimmäisistä toimista sulttaanina oli antaa liikkumisvapaus 600 tärkeälle perheelle. Selim I oli karkottanut nämä perheet Kairoon vuonna 1517. Suleiman antoi näille perheille mahdollisuuden muuttaa halutessaan takaisin Osmanien valtakuntaan. Suleimanilla oli rooli myös juutalaisten ja muiden ei-muslimien suojelemisessa valtakunnassaan.
• Hallintonsa alussa Suleiman päätti vahvistaa ottomaanien sotilaallista voimaa ottomaanien valtakunnan kristittyjä vihollisia vastaan.

 

Suleimanin seuraaja

Suleiman halusi pitää vallan itsellään. Estääkseen poikaansa Mustafaa ottamasta valtaa vallankaappauksella Suleiman kuristi Mustafan vuonna 1553. Myös useat muut pojat kuolivat. Suleimanin seuraaja oli hänen poikansa Selim II. Hän nousi valtaistuimelle elossa olevien veljiensä kanssa käytyjen sisällissotien aikana. Selim II:lla oli halu elää nautinnollista elämää sen sijaan, että hän olisi keskittynyt vaikeaan hallintotehtävään. Hän antoi valtiolliset asiat suurvisiirilleen (pääministerilleen) ja vävylleen Mehmed Sokullulle.

Selim II:n tultua valtaan Suleimanin seuraajaksi Osmanien valtakunnan valtakausi lähti tasaisesti alamäkeen, koska Selim II keskittyi enemmän henkilökohtaiseen nautintoonsa.

 

Kuolema Suleiman

Suleiman kuoli 7. syyskuuta 1566. Hän kuoli Itävallan kanssa käydyn sodan aikana. Hänen kuolemansa jälkeen hänet siirrettiin takaisin Istanbuliin. Hänet haudattiin Mimar Sinanin suurimpaan mausoleumiin.