Suleiman I (Kanuni) – Ottomaanien vaikutusvaltainen sulttaani 1520–1566
Suleiman I (Kanuni) 1520–1566 — Ottomaanien vaikutusvaltainen sulttaani ja lainsäätäjä, joka uudisti oikeusjärjestelmän ja johti merkittäviä sotaretkiä Euroopassa.
Suleiman I tai Süleyman I (6. marraskuuta 1494 - 5./6. syyskuuta 1566) oli ottomaanien valtakunnan kymmenes sulttaani. Hänestä tuli sulttaani 26-vuotiaana. Hän hallitsi 46 vuotta, vuodesta 1520 vuoteen 1566, mikä oli pidempi aika kuin kenelläkään muulla ottomaanisulttaanilla. Hänet tunnetaan lännessä nimellä Suleiman Suurmies ja islamilaisessa maailmassa lainsäätäjänä (turkiksi Kanuni; arabiaksi القانونى, al-Qānūnī), koska hän muutti ottomaanien oikeusjärjestelmän organisaatiota. Tämä lempinimi osoittaa, kuinka tärkeä hän oli ottomaanien valtakunnassa. Jotkut pitivät Suleimania jopa "maailmankeisarina ja viimeisen ajan messiaana".
Hän johti myös monia sotia Euroopassa, muun muassa Unkarissa, Itävallassa, Välimerellä ja osassa Pohjois-Afrikkaa.
Varhaiselämä ja valtaannousu
Suleiman syntyi vuonna 1494 Trabzonissa osmaanisen prinssin poikana. Hänen isänsä oli Selim I, joka laajensi valtakuntaa idässä. Suleiman kasvoi hovissa, sai sotilaallista ja hallinnollista opetusta sekä kokemusta provinssien hallinnasta ennen valtaannousua. Hänestä tuli sulttaani vuonna 1520 isänsä kuoltua ja hän aloitti pitkän valtakauden, jonka aikana Ottomaanien valtakunta saavutti suuren poliittisen, sotilaallisen ja kulttuurisen huipun.
Hallinto ja lakien uudistus
Suleimanin Kanuni-teko tarkoittaa hänen työtään oikeusjärjestelmän kehittäjänä. Hän ei korvannut islamilaista shariaa, mutta yhtenäisti ja täydensi valtakunnan käytäntöjä sultaanin käskyillä (kanun), kansallisilla säännöillä ja hallinnollisilla uudistuksilla. Näihin kuului muun muassa verotuksellisia ja maaomaisuutta koskevia sääntöjä (timar-järjestelmän säätely), oikeudenkäynnin menettelyt sekä keskushallinnon ja provinssihallinnon järjestelyt. Tavoitteena oli selkeyttää oikeutta, lisätä keskushallinnon valtaa ja vakauttaa verotulot.
Sotaretket ja alueellinen laajentuminen
Suleiman johti useita tärkeitä sotaretkiä ja voittoja, jotka laajensivat valtakunnan rajoja ja vahvistivat sen asemaa Euroopassa ja Lähi-idässä. Keskeisiä tapahtumia:
- Belgradin valtaus (1521) – tärkeä porteille avautuva linnake Balkanilla.
- Rodin valloitus (1522) – ritarikunnan linnoitus Välimerellä siirtyi ottomaaneille.
- Mohácsin taistelu (1526) – Unkarin kuningas tappio, Unkarin hajoamisen alku ja ottomaanien vaikutus Unkarin alueella.
- Wienin piiritys (1529) – ensimmäinen yritys laajentaa valtaa Keski-Eurooppaan, joka lopulta epäonnistui mutta osoitti valtakunnan voiman.
- Taistelut Safavidi-imperiumia vastaan – pitkiä sotaretkiä itään; Suleiman valtasi muun muassa Bagdadin (1534) ja laajensi ottomaanien vaikutusvaltaa Persianlahden lähialueille.
- Merenkulku ja merivoima – merelliset voitot, kuten Prevezan taistelu (1538), sekä yhteistyö kuuluisten merisankareiden, esimerkiksi Barbaros Hayreddinin, kanssa vahvistivat ottomaanien valtaa Välimerellä.
Suleimanin hallituskaudella syntyi myös Franco-ottomaaninen liittolaisuus Ranskan kanssa Habsburgien vastaista kamppailua vastaan.
Kulttuuri, arkkitehtuuri ja henkilökohtainen vaikutus
Suleiman oli merkittävä kulttuurin suojelija. Hänen hovissaan toimi kuuluisia taiteilijoita, runoilijoita ja arkkitehteja. Suurin arkkitehtoninen saavutusten edustaja on arkkitehti Mimar Sinan, jonka töihin kuuluu muun muassa Istanbulissa rakennettu Süleymaniye-moskeija — yksi aikakauden merkittävimmistä rakennuksista. Suleiman itse kirjoitti myös runoja nimimerkillä Muhibbi.
Henkilökohtaisesti hänen valtaansa leimasi myös hovi-intrigat: vaikutusvaltainen haremissa ollut neuvonantaja ja hänen vaimonsa Hürrem Sultan (Roxelana) vaikuttivat politiikkaan ja perimyssuhteisiin. Tähän liittyvät tapahtumat, kuten perillisten kilpailu ja prinssi Mustafan teloitus (vuonna 1553), olivat kiistanalaisia ja vaikuttivat myöhempiin vallanjärjestelyihin.
Kuolema ja perintö
Suleiman kuoli piirityksen aikana Szigetvárissa vuonna 1566 (kuolemapäiväksi mainitaan usein 5./6. syyskuuta). Hänen kuolemansa pidettiin salassa jonkin aikaa, jotta armeija saatiin vetäytymään turvallisesti ja vallanjärjestys järjestetyksi. Hänen seuraajakseen nousi poikansa Selim II.
Suleimanin perintö on moninainen: hänelle annettu nimitys Kanuni kuvastaa hänen merkitystään lainsäädännössä ja hallinnon järjestämisessä. Samalla hänen laajentamansa rajat, sotilaallinen menestys ja kulttuurinen suojelija-asema nostivat Ottomaanien valtakunnan aikansa suurvallaksi. Euroopassa hänet muistetaan sekä pelottavana vastustajana että arvostettuna hallitsijana, islamilaisessa maailmassa hänen lainsäädäntötyönsä ja hallintonsa merkitys korostuvat edelleen.
Miten häntä arvioidaan tänään
Nykyhistoriassa Suleimania pidetään yhtenä ottomaanien vaikutusvaltaisimmista sulttaaneista: hänen aikanaankin syntyneet instituutiot, arkkitehtuuri ja lainsäädäntövaikutukset näkyvät seuraavien vuosisatojen hallinnossa ja kulttuuriperinnössä. Arvostelussa nousevat esiin hänen sodankäyntinsä ja autoritaariset päätökset, mutta myös pitkäaikainen vakaus ja hallinnon professionalisoituminen, joita hänen valtakautensa edisti.
Lapsuus
Suleiman oli Selim I:n ja Ayşe Hafsa Sultanin ainoa poika. Suleiman vietti lapsuutensa Trabzonin kaupungissa, jossa hän sai peruskoulutuksen henkilökohtaisilta opettajiltaan. Yksi hänen ensimmäisistä tunnetuista opettajistaan oli Hayreddin Efendi. Suleiman puhui sujuvasti kahdeksaa kieltä. Hän kirjoitti myös persialaisia runoja ja hänen harrastuksensa oli luuttumusiikin säveltäminen. Taistelun lisäksi hän nautti myös filosofisesta keskustelusta.
Lapsuudessaan Suleiman ystävystyi Damat Ibrahim Pashan kanssa, joka oli sulttaanin orja. Myöhemmin Suleimanin valtakaudella pasasta tuli tärkeä neuvonantaja ja suurvisiiri.
Kun Suleiman oli 10-vuotias, hänen odotettiin ottavan hallintotehtävän (sancak) ottomaanien hallituksessa, mutta Beyazid II:n pojat pidättelivät häntä. Suleiman seurasi isäänsä Selim I:tä ja nousi Osmanien valtakunnan keisariksi syyskuussa 1520.
Wienin piiritys
Suleiman yritti vallata Habsburgien Itävallan valtakunnan pääkaupungin Wienin kahdesti. Kerran vuonna 1529 sen jälkeen, kun hän oli tuhonnut ja valloittanut Unkarin kuningaskunnan vuoden 1526 Mohácsin taistelussa, ja toisen kerran vuonna 1532. Molemmilla kerroilla Suleiman epäonnistui. Wienin piirityksestä tuli Osmanien valtakunnan Euroopan laajenemisen loppu. Näiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen Suleiman alkoi keskittyä kasvattamaan valtakuntaansa Keski-Euroopan sijasta Aasiaan ja Välimeren alueelle.
Osmanien valtakunnan ominaispiirteet Suleimanin aikana
Suleimanin hallitseman valtakunnan pääkieli oli turkki. Islamin uskonto oli keskeisessä asemassa hänen valtakaudellaan. Osmanien valtakunta hallitsi monenlaisia kansoja. Heidät erotti toisistaan rotujen, kielen, uskonnon ja tapojen erot. Näihin erilaisiin ihmisiin kuului myös niitä, joita suosittiin, koska heillä oli valtionuskonto, joka oli islam. Toiset saattoivat olla huonommassa asemassa, mutta saivat silti pitää omaa uskontoaan, esimerkiksi juutalaiset ja kristityt. Koko Suleimanin valtakauden ajan hallitus koostui hallitsevasta instituutiosta. Tähän instituutioon kuuluivat sulttaanin perhe, sulttaanin ministerit ja armeija. Suleimanin valtakaudella voidaan sanoa, että hallitsevalla instituutiolla oli enemmän valtaa ja vaikutusvaltaa kuin muslimi-instituutiolla. Muslimi-instituutio pyrki kuitenkin saavuttamaan hallitsevan instituution.
Maalaus Suleiman Mahtavasta.
Saavutukset Osmanien valtakunnassa
- Suleiman palkkasi erittäin lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä auttamaan häntä hallinnossa.
- Suleiman valloitti hyvin suuren alueen, ja Osmanien valtakunnan koko kaksinkertaistui hänen valtakaudellaan. Hänen laivastonsa menestyi Välimerellä, ja hän valloitti lähes koko Pohjois-Afrikan Tunisia lukuun ottamatta.
- Suleiman valtasi Belgradin vuonna 1521 ja Rodoksen vuonna 1522. Hän valloitti Unkarin tuhottuaan Unkarin kuningaskunnan vuonna 1526 ja valloitti myös joitakin osia Etelä-Slovakiasta sekä piiritti Itävallan pääkaupunkia Wieniä vuonna 1529 ja uudelleen vuonna 1532, mutta epäonnistui. Suleyman teki tämän osoittaakseen, kuinka voimakas hän oli.
- Yksi Suleimanin ensimmäisistä toimista sulttaanina oli antaa liikkumisvapaus 600 tärkeälle perheelle. Selim I oli karkottanut nämä perheet Kairoon vuonna 1517. Suleiman antoi näille perheille mahdollisuuden muuttaa halutessaan takaisin Osmanien valtakuntaan. Suleimanilla oli rooli myös juutalaisten ja muiden ei-muslimien suojelemisessa valtakunnassaan.
- Hallintonsa alussa Suleiman päätti vahvistaa ottomaanien sotilaallista voimaa ottomaanien valtakunnan kristittyjä vihollisia vastaan.
Suleimanin seuraaja
Suleiman halusi pitää vallan itsellään. Estääkseen poikaansa Mustafaa ottamasta valtaa vallankaappauksella Suleiman kuristi Mustafan vuonna 1553. Myös useat muut pojat kuolivat. Suleimanin seuraaja oli hänen poikansa Selim II. Hän nousi valtaistuimelle elossa olevien veljiensä kanssa käytyjen sisällissotien aikana. Selim II:lla oli halu elää nautinnollista elämää sen sijaan, että hän olisi keskittynyt vaikeaan hallintotehtävään. Hän antoi valtiolliset asiat suurvisiirilleen (pääministerilleen) ja vävylleen Mehmed Sokullulle.
Selim II:n tultua valtaan Suleimanin seuraajaksi Osmanien valtakunnan valtakausi lähti tasaisesti alamäkeen, koska Selim II keskittyi enemmän henkilökohtaiseen nautintoonsa.
Kuolema Suleiman
Suleiman kuoli 7. syyskuuta 1566. Hän kuoli Itävallan kanssa käydyn sodan aikana. Hänen kuolemansa jälkeen hänet siirrettiin takaisin Istanbuliin. Hänet haudattiin Mimar Sinanin suurimpaan mausoleumiin.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Suleiman I?
V: Suleiman I oli ottomaanien valtakunnan kymmenes sulttaani. Hän hallitsi 46 vuotta, vuodesta 1520 vuoteen 1566.
K: Kuinka vanha hän oli tullessaan sulttaaniksi?
V: Hänestä tuli sulttaani 26-vuotiaana.
K: Millä nimellä Suleiman tunnetaan lännessä?
V: Lännessä Suleiman tunnetaan nimellä Suleiman Mahtava.
K: Mikä lempinimi hänellä on islamilaisessa maailmassa?
V: Islamilaisessa maailmassa hänet tunnetaan nimellä Lainsäätäjä (turkiksi Kanuni; arabiaksi القانونى, al-Qānūnī).
K: Miksi ihmiset pitivät häntä tärkeänä?
V: Ihmiset pitivät häntä tärkeänä, koska hän teki muutoksia ottomaanien oikeusjärjestelmään ja koska jotkut pitivät häntä jopa "maailmankeisarina ja viimeisen ajan messiaana".
K: Mihin Suleiman johti sotia valtakautensa aikana?
V: Suleiman johti valtakautensa aikana sotia Unkarissa, Itävallassa, Välimerellä ja osassa Pohjois-Afrikkaa.
Etsiä