Umberto Eco – italialainen kirjailija ja keskiajan historian professori

Umberto Eco — italialainen kirjailija ja keskiajan historian professori, tunnettu "Ruusun nimi" -romaanista, akateemisesta älystä ja laaja-alaisesta kulttuurivaikutuksesta.

Umberto Eco (5. tammikuuta 1932 – 19. helmikuuta 2016) oli italialainen kirjailija, semiootti ja merkittävä keskiajan historian tutkija; hän työskenteli pitkään yliopistossa ja toimi professorina Bolognassa. Eco tunnettiin sekä tieteellisistä julkaisuistaan että suosituista romaaneistaan, joissa hän yhdisti laajan erudition, filosofisen pohdinnan ja rikostarinan elementtejä.

Eco syntyi vuonna 1932 Pohjois-Italiassa, kaupungissa Alessandriassa. Opintojaan hän laajensi useille humanistisen alan aloille: hän opiskeli filosofiaa, historiaa, kirjallisuutta ja kasvatustieteitä. Hän teki akateemisen lopputyönsä ja sai tutkintonsa päättyen väitöskirjaan vuonna 1954 (väitöskirjalla), jonka aiheena oli Tuomas Akvinolainen ja keskiajan filosofiset kysymykset. Henkilökohtaisessa elämässään hän meni naimisiin vuonna 1962 (vaimo oli Renate Ramge) ja perhe-elämä säilyi taustalla koko hänen elämänuransa ajan.

Akateemisena tutkijana Eco tuli tunnetuksi erityisesti semiootiikan eli merkkien ja merkitsemisen tutkimuksen alalla. Hän julkaisi useita tärkeitä tieteellisiä teoksia, joissa käsiteltiin tekstien avoimuutta, tulkintojen moninaisuutta ja merkkien roolia kulttuurissa. Tieteellisen julkaisutoiminnan lisäksi Eco oli aktiivinen esseisti ja kolumnisti, ja hän osallistui julkiseen keskusteluun politiikasta, mediasta ja populaarikulttuurista.

Hänen uransa kirjailijana alkoi laajempaan yleisöön kantautuvalla menestyksellä, kun vuonna 1980 ilmestyi romaani Ruusun nimi. Teos yhdistää keskiaikaista miljöötä, murhamysteerin ja filosofisia pohdintoja merkityksen ja uskon suhteesta, ja siitä tuli kansainvälinen menestys. Romaanista tehtiin myös elokuvaversio (ohjaus Jean-Jacques Annaud, 1986), joka lisäsi teoksen suosiota entisestään.

Romaanituotantonsa jatkoi Eco myöhemmin useilla teoksilla, joissa toistuvat aiheet kuten tulkinta, salaliitot, kirjallinen intertekstuaalisuus ja historian ja fiktion rajat. Tunnettuja romaaneja ovat muun muassa Il pendolo di Foucault (suomeksi usein Foucault'n heiluri), L'isola del giorno prima, Baudolino, La misteriosa fiamma della regina Loana ja Il cimitero di Praga. Eco kirjoitti romaaneissaan usein pohdintoja tiedon rakenteista ja siitä, miten ihmiset luovat merkityksiä ja kertomuksia maailmasta.

Umberto Econ akateeminen ja kirjallinen perintö on laaja: hän vaikutti semiootiikan, kirjallisuusteorian ja kulttuurintutkimuksen kehitykseen, koulutti useita sukupolvia tutkijoita ja toimi myös laajalti julkisena älymystönä. Hänelle myönnettiin lukuisia kunnianosoituksia ja kunniatohtorin arvoja eri yliopistoista. Eco kuoli 19. helmikuuta 2016 Milanossa; hänen teoksensa ja ajatuksensa ovat säilyttäneet vaikutuksensa sekä akateemisessa kentässä että laajemmassa lukijakunnassa.

Hae kirjaimella