Vuosi 42 jKr – Caesarin ja Pison konsulivuosi: tapahtumat ja merkitys
Tutustu vuoteen 42 jKr — Caesarin ja Pison konsulivuosi: merkittävät tapahtumat, poliittiset käänteet ja vaikutus Rooman valtakuntaan.
42 on vuosi 1. vuosisadalla. Se oli juliaanisen kalenterin maanantaina alkava yhteinen vuosi. Tuolloin se tunnettiin nimellä Caesarin ja Pison konsulivuosi.
Vuoden nimitys ja konsuliperinne
Antiikin Roomassa vuodet nimettiin usein konsulien mukaan. Ilmaisu Caesarin ja Pison konsulivuosi tarkoittaa, että virallisissa yhteyksissä kyseistä kalenterivuotta kutsuttiin niiden kahden henkilön konsulaatin perusteella. Consules olivat Rooman tasavallan ja myöhemmin keisarikunnan tärkeitä virkamiehiä: kahden konsulin nimi muodosti vuosinimen, jota käytettiin päivämäärien merkitsemisessä ja arkistoinnissa.
Kalenteriasiat: juliaaninen kalenteri
Vuosi 42 oli juliaanisen kalenterin mukainen yhteinen vuosi, eli siinä oli 365 päivää ja se alkoi maanantaina. Julius Caesarin (ei pidä sekoittaa tuohon yllä mainittuun konsuliin) 46 eaa. käyttöönotettu juliaaninen kalenteri vakiinnutti käytännön, jossa karkausvuosi toistui neljän vuoden välein. Nykyisin historian tutkijat usein muuntavat juliaanisen ajanlaskun gregoriaaniseen tai proleptiseen gregoriaaniseen kalenteriin, mutta alkuperäiset lähteet käyttivät roomalaista konsulivuosijärjestelmää.
Yleiskuva 1. vuosisadan alun tilanteesta
Vuosi 42 sijoittuu aikaan, jolloin Rooman keisarikunta oli siirtymässä Caligulan (tuhannen ja yhden paljastuksen kauden) hallinnon jälkeen kohti Claudiuksen valtakautta, joka alkoi vuonna 41. Tällaiset vuodet olivat usein konsolidaation aikaa: uusi hallinto vahvisti asemaansa, järjestettiin virkoja ja nimityksiä, ja tehtiin päätöksiä provinssien hallinnasta sekä armeijan johdosta. Samanaikaisesti koko imperiumin rajaseudut, suurten provinssien verotus ja paikalliset eliitit vaikuttivat siihen, millaisia toimia ja konflikteja vuodesta merkittiin historian kirjoihin.
Alueellisia tapahtumia ja kulttuurikonteksti
- Rooman sisäpolitiikka: vuodet välittömästi Caligulan jälkeen keskittyivät vallan vakiinnuttamiseen ja senaatin suhteiden uudelleenjärjestelyyn.
- Provinssit ja rajat: armeijan liikkeitä ja paikallisia levottomuuksia voi esiintyä eri puolilla imperiumia; monet laajemmat sotilasoperaatiot ajoittuivat kuitenkin myöhemmille vuosille.
- Väestö ja uskonto: 1. vuosisadan alun yhteiskunnissa näkyivät sekä perinteiset roomalaiset tavat että paikalliset uskonnolliset ja kulttuuriset ilmiöt. Kristinusko oli vasta vähitellen leviämässä, vielä pääosin pienenä liikkeenä.
- Itä ja muut sivilisaatiot: muissa suurissa valtakunnissa, kuten Itä-Aasiassa, persialaisilla alueilla ja Intian niemimaalla, jatkui oma kehityksensä riippumatta Rooman tapahtumista.
Miksi vuodesta 42 voidaan ajatella merkittävää?
Vaikka 42 ei ehkä ole yhtä tunnettu yksittäisten dramaattisten tapahtumien vuoksi kuin jotkut muut vuodet, se edustaa tärkeää ajanjaksoa: varhaista keisarivaltaa, instituutioiden sopeutumista ja imperiumin hallinnon normalisoitumista uudessa poliittisessa tilanteessa. Konsulivuosilla on arkeologialle ja historiantutkimukselle suuri merkitys, koska ne antavat selkeän viitteen aikajärjestyksestä ja auttavat ajoittamaan muita tapahtumia ja dokumentteja.
Lähteet ja tutkimus
Tietomme vuodelta 42 perustuvat primäärisiin antiikin lähteisiin (kuten roomalaiset kronikat ja hallinnolliset luettelot, fasti) sekä myöhempiin historioitsijoihin ja nykyajan tutkimukseen. Historiallinen luotettavuus vaihtelee lähteittäin, ja tutkijat vertailevat eri dokumentteja, arkeologisia todisteita ja numismaattisia löytöjä (kolikot) saadakseen tarkan kuvan tapahtumista ja julkaisujen ajoituksesta.
Yhteenvetona: Vuosi 42 jKr. oli juliaanisen kalenterin mukainen, maanantaina alkanut yhteinen vuosi, joka tunnettiin myös konsulivuosinimenä Caesarin ja Pison konsulivuotena. Se sijoittuu tärkeään siirtymävaiheeseen Rooman varhaisessa keisarikaudessa ja tarjoaa tutkijoille ikkunan ajan hallinnollisiin käytäntöihin ja laajempiin poliittisiin muutoksiin.
Tapahtumat
Rooman valtakunta
- Roomalaiset ottavat Ceutan haltuunsa.
- Nykyisin Algeriana ja Marokkona tunnetuista alueista tulee Rooman provinssi.
- Dalmatian legaatti Furius Camillus Scribonianus kapinoi. Hänen joukkonsa eivät tue häntä, ja kapina päättyy nopeasti.
- Claudius aloittaa Ostian sataman rakentamisen.
Aasia
- Surosta tulee Korean niemimaan Geumgwan Gayan ensimmäinen kuningas.
- Kiinalainen kenraali My Yuan kukistaa Trungin sisarten kapinan Tonkinissa.
Uskonto
- 25. tammikuuta: apostoli Paavalista tulee kristitty. Tarkkaa päivämäärää ei tiedetä, mutta katolinen kirkko on päättänyt juhlia sitä tänä päivänä.
Syntyneet
- Herennius Philo (likimääräinen päivämäärä) (k. 141)
- Paavi Sixtus I (k. 124)
Kuolemantapaukset
- Arria
- Gaius Appius Junius Silanus
Etsiä