Baldwin II 'Kalju' (n. 865–918) — Flanderin kreivi
Tutustu Baldwin II "Kalju" (n. 865–918): Flanderin toisen kreivin elämään, hallintoon ja perintöön keskiajan Alankomaissa. Historia, saavutukset ja vaikutus.
Baldwin II (n. 865-918), jota kutsuttiin nimellä Baldwin "kalju" (ranskaksi: le Chauve), oli ranskalainen aatelismies ja Flanderin toinen kreivi. Hän hallitsi vuodesta 879 kuolemaansa saakka.
Tausta ja perhe
Baldwin II oli Baldwin I:n (ns. Baldwin Rautakäsi) poika ja Judithin, Flanderin herttuan tai lääninkunnallisen yhteyden kautta Ranskan kuninkaallisen sukulinjan jäsenen, jälkeläinen. Sukuyhteys selittää myös hänen lempinimensä: nimitys "kalju" viittaa ranskankieliseen muotoon le Chauve, joka yhdistetään hänen suvun kuninkaallisiin siteisiin.
Hallituskausi ja toiminta
Vallanperintönsä jälkeen vuodesta 879 lähtien Baldwin II jatkoi Flanderin kreiviyden rakentamista ja vakiinnuttamista. Hänen aikanaan alue joutui usein viikinkien ryöstöretkien kohteeksi, ja Baldwin II vastasi näihin uhkiin sekä sotilaallisilla toimilla että linnoitusten ja varustusten vahvistamisella. Hän pyrki myös kasvattamaan kreivikunnan itsenäisyyttä länsifrankkien kuninkaan suhteessa ja vahvistamaan paikallista hallintoa antamalla maaomaisuutta uskollisille seuralaisille ja paikallisille aatelisille.
Hallituskauden aikana Flanderi alkoi vahvistua kaupallisena ja hallinnollisena keskuksena. Vaikka monet tärkeät kaupungit ja satamat olivat jo hänen edeltäjiensä kehityksen tulosta, Baldwin II:n politiikka loi edellytyksiä alueen taloudelliselle kasvulle ja kaupunkien myöhemmälle merkityksen nousulle.
Perintö
Baldwin II:n kuoleman jälkeen vuonna 918 hänen poikansa Arnulf I seurasi häntä Flanderin kreivinä ja laajensi edelleen kreivikunnan vaikutusvaltaa. Baldwin II:n pitkään kestänyt hallituskausi lujitti Flanderin asemaa pohjois-Ranskan ja Flanderin alueen tärkeänä poliittisena ja taloudellisena yksikkönä keskiajalla.
Tärkeimmät seikat lyhyesti:
- Syntynyt arviolta noin 865, kuoli 918.
- Flanderin kreivi 879–918.
- Suojeli aluetta viikinkihyökkäyksiltä ja vahvisti paikallista hallintoa.
- Isä Arnulf I:lle, joka jatkoi Flanderin voimistamista.
Baldwin II Le Chauve Flanderin kreivi
Ura
Hän syntyi noin vuonna 865 ja oli Flanderin kreivin Baldwin I:n ja Kaarle Kaljuun tyttären Juditin poika. Äitinsä kautta hän oli Kaarle Suuren jälkeläinen. Baldwin halusi säilyttää hyvät kauppasuhteet Englannin kanssa. Niinpä Baldwin avioitui vuonna 884 Ælfthrythin kanssa, joka oli Englannin kuningas Alfred Suuren tytär. Tämä korkean profiilin avioliitto nosti Baldwin II:n asemaa. Hänen lapsillaan oli kunnia kuulua kahteen Länsi-Euroopan tärkeimpään kuningashuoneeseen. Tämä ja myöhemmät vaiheet merkitsivät Flanderin suvun yhdeksi Euroopan suurista ruhtinashuoneista.
Kun hän aloitti Flanderin hallitsemisen, siellä tapahtui useita hyvin vahingollisia viikinkien hyökkäyksiä. He ryöstivät kaikkialla muualla paitsi Somme-joen pohjoispuolella. Vuoteen 883 mennessä Baldwin oli pakotettu pohjoiseen Flanderin tasaisille suoalueille, josta tuli siitä lähtien Flanderin kreivien läheisimmin omistama alue. Baldwin oli rakentanut useita puisia linnoituksia Saint-Omeriin, Bruggeen, Gentiin ja Courtraihin. Hän otti haltuunsa myös ne maat ja linnoitukset, jotka kuninkaalliset ja kirkolliset virkamiehet olivat hylänneet. Baldwin käytti monia näistä samoista linnoituksista hallituksensa, miliisinsä ja paikallisten tuomioistuintensa käytössä.
Vuonna 888 länsifranskien kuningas Kaarle Paksu syöstiin vallasta. Hänen tilalleen kuninkaaksi oli useita ehdokkaita. Koska hän oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin ja Länsi-Frankian kuninkaan Kaarle Kaljuun pojanpoika, Baldwin oli kelpoinen kuninkaaksi. Hän ei kuitenkaan kilpaillut Länsi-Frankian kruunusta. Sen sijaan Baldwin yritti muiden kanssa saada itäfranskalaisen kuningas Arnulfin suostumaan myös Länsifrankkien kruunuun. Arnulf ei kuitenkaan ollut kiinnostunut. Odo, Pariisin kreivi, valittiin kuninkaaksi, mutta Odo ei halunnut Baldwinin saavan haltuunsa Pyhän Bertinin luostaria. Tämä oli rikas palkinto, ja se sai Baldwinin olemaan tukematta Odoa. Uusi kuningas hyökkäsi Baldwinin kimppuun Bruggessa, mutta ei pystynyt kukistamaan häntä. Baldwin jatkoi rajojensa siirtämistä etelään ja sai Artoisin hallintaansa. Hän sai haltuunsa myös tärkeän Pyhän Vaastin luostarin. Kun luostarin hallinta siirtyi vuonna 900 Reimsin arkkipiispa Fulkille, Baldwin tapatti hänet. Kun Vermandois'n kreivi Herbert I vastusti hänen pyrkimyksiään laajentua Somme-joen laaksoon, Baldwin tapatti myös hänet.
Baldwin II kuoli 10. syyskuuta 918 Blandinbergissä (lähellä Gentiä), ja hänen seuraajakseen tuli hänen vanhin poikansa Arnulf I Flanderin. Hänen nuorempi poikansa Adalulf oli (ensimmäinen) Boulognen kreivi.
Perhe
Hän avioitui Elftrythin kanssa, joka oli Englannin kuninkaan Alfred Suuren tytär. Heillä oli seuraavat lapset:
- Arnulf I (noin 890-964) seurasi isäänsä Flanderin kreivinä.
- Adalulf (noin 890-933), Boulognen kreivi.
- Ealswid.
- Ermentrud.
Etsiä