Flanderin kreivit: Hallitsijat Baldwin I:stä Frans II:een (9.–1795)

Tutustu Flanderin kreivien historiaan Baldwin I:stä Frans II:een (9.–1795): vallan laajentuminen, itsenäisyys, metsänhoitajat ja kreivikunnan loppu Ranskan vallankumouksen myötä.

Tekijä: Leandro Alegsa

Flanderin kreivi oli Flanderin kreivikunnan hallitsija tai johtaja 9. vuosisadalta Ranskan vallankumoukseen vuonna 1790 asti. Ensimmäinen kreivi oli Baldwin I "Rautakäsi". Laajentamalla rajojaan varhaiset kreivit onnistuivat pitämään Flanderin itsenäisenä. Myöhemmin luonnollisten rajojen puuttuminen mahdollisti hyökkääjien tunkeutumisen Flanderiin. Flanderin kreivit olivat aina huolissaan metsästyksestä ja metsästysalueidensa säilyttämisestä. Tästä syystä monia kutsuttiin metsänhoitajiksi. Viimeinen kreivi oli Frans II. Vuoden 1795 jälkeen Flanderia ei enää ollut olemassa kreivikuntana.

Historiallinen tausta ja kehitys

Flanderin kreivikunta syntyi varhaiskeskiajan feodaalisessa kontekstissa, kun paikalliset johtajat rakensivat vakaan vallan alueelle, joka kattoi nykyisen Länsi‑Belgian rannikkoalueet sekä osia Pohjois‑Ranskasta ja Alankomaista. Perinteisesti ensimmäisenä kreivinä mainitaan Baldwin I, joka vakiinnutti asemansa 800–900‑lukujen vaihteessa ja josta alkaa Flanderin pitkäaikainen paikallishallinnon perinne. Ajan kuluessa kreivit laajensivat vaikutusvaltaansa, harjoittivat liittoutumisia ja osallistuivat laajoihin eurooppalaisiin valtapeliin.

Kreivin tehtävät ja valta

  • Sotilaallinen johto: kreivi vastasi alueen puolustuksesta, linnoitusten ylläpidosta ja sodankäynnistä sekä pystyi kutsumaan asevoimia liittolaisiltaan.
  • Taloudellinen johto: kreivit hallitsivat verotusta, kauppatulleja ja markkinoita. Heidän tukemansa tekstiili‑ ja kauppakaupungit, kuten Brugge, Gent ja Ypres, kehittyivät nopeasti ja lisäsivät alueen vaurautta.
  • Oikeudellinen toimivalta: kreivi määräsi lakia, myönsi privileegeja kaupungeille ja nimitettyjen tuomareiden kautta piti yllä oikeusjärjestelmää.
  • Metsän ja riistan suojelu: metsästys oli merkittävä etuoikeus ja valta‑asema; metsien ja riistan hallinta palveli sekä taloudellista että sosiaalista asemaa, minkä vuoksi osa kreiveistä nimettiin ja tunnettiin metsänhoitajina.

Taloudellinen ja kaupunkikehitys

Flanderin rannikko‑ ja jokialueet kehittyivät kauppakeskuksiksi. Erityisesti villan- ja tekstiilinkäsittely sekä vienti Englantiin ja Itämeren alueille loivat vaurautta, joka puolestaan kasvatti kaupunkien itsenäisyyspyrkimyksiä. Kreivit joutuivat usein neuvottelemaan kaupunkien patruunoiden ja porvarien kanssa, myöntämään oikeuksia ja etuoikeuksia säilyttääkseen vakauden ja verotulot.

Suhteet muihin valtakuntiin ja dynastinen muutos

Flanderin sijainti lähellä Ranskan, Pyhän saksalais‑roomalaisen keisarikunnan ja myöhemmin Burgundin sekä Habsburgien valtapiirejä teki kreiveistä keskeisiä toimijoita laajemmissa diplomaattisissa ja sotilaallisissa liitoissa. Usein Flanderin itsenäisyys kaventui tai laajeni riippuen avioliitoista, perinnöistä ja voimasuhteista Euroopassa. Myöhemmällä keskiajalla Flanderi siirtyi osaksi Burgundin ja sittemmin Habsburgien hallintoaluetta, jolloin paikallisten kreivien suora itsenäinen valta heikkeni ja läänitys muuttui osaksi suurempaa feodaalista verkostoa.

Kulttuuri ja perintö

Flanderin kreivien aika vaikutti alueen arkkitehtuuriin, kaupunkisuunnitteluun ja taiteeseen. Kaupungit kasvoivat katedraaleineen, raatihuoneineen ja markkinapaikkoineen. Flanderi tunnetaan myös tekstiiliperinteestään, gobeliineistaan ja keskiaikaisesta kauppaverkostostaan, jotka ovat jättäneet vahvan kulttuuriperinnön.

Päätös ja jälkivaikutus

Ranskan vallankumous ja sitä seurannut poliittinen uudelleenjärjestely johtivat siihen, että perinteiset feodaaliset rakenteet kuten kreivikunnat lakkasivat olemasta samanlaisessa muodossa. Vuonna 1795 Ranskan vallankumouksen myötä alueet liitettiin Ranskan tasavaltaan ja perinteinen Flanderin kreivin virka menetti merkityksensä. Kreivien hallintoperinne kuitenkin muokkasi pitkään alueen hallintoa, kaupunkielämää ja kulttuuria.

Luettelo Flanderin kreiveistä

1. Flanderin talo

  • Baldwin I Rautavarsi (863-879), avioitui Kaarle Kaljuun tyttären Juditin kanssa.
  • Baldwin II Kalju (879-918), Baldwin I:n ja Judithin poika.
  • Arnulf I Suuri (918-964), Baldwin II:n poika, yhdessä:
    • Baldwin III (958-962), Arnulf I:n poika.
  • Arnulf II (964-988), Baldwin III:n poika.
  • Baldwin IV Parrakas (988-1037), Arnulf II:n poika.
  • Baldwin V de Lille (1037-1067), Baldwin IV:n poika.
  • Baldwin VI (1067-1070), Baldwin V:n poika, Hainaut'n kreivi.
  • Arnulf III (1070-1071), Baldwin VI:n poika, Hainaut'n kreivi
  • Robert I Friisiläinen (1071-1093), Baldwin V:n poika.
  • Robert II (1093-1111), Robert I:n poika.
  • Baldwin VII Hapkin (1111-1119), Robert II:n poika.

Estridsenin talo

  • Kaarle I Hyvä (1119-1127), Baldwin VII:n serkku, jonka Baldwin VII nimitti Kaarle I:ksi.

Normandian talo

  • William I Clito (1127-1128), Baldwin V:n lapsenlapsenlapsenlapsi, Ranskan Ludvig VI:n nimittämä.

Elsassin tai Metzin suku

  • Theodoric (1128-1168), Robert I:n pojanpoika, jonka Ranskan Ludvig VI tunnusti.
  • Filip I (1168-1191), Theodoricin poika.
  • Margareta I (1191-1194), Theodoricin tytär,
    • yhdessä miehensä Baldwin Hainaut'n kanssa

2. Flanderin talo

  •  
  • Baldwin IX (1194-1205), Baldwin VIII:n poika, myös Konstantinopolin latinalainen keisari.
  • Johanna I (1205-1244), Baldwin IX:n tytär, yhdessä Baldwin IX:n kanssa.
    • Ferdinand (1212-1233)
    • Thomas (1237-1244)
  • Margareta II (1244-1278), Johannan sisar, avioitui ensin Avesnesin Burchard IV:n ja sitten Dampierren Vilhelmin kanssa.
    • yhdessä toisesta avioliitostaan syntyneiden poikiensa William III Dampierren (1247-1251) ja Guy Dampierren (1251-1305) kanssa.

Vuonna 1244 Flanderin ja Hainaut'n kreivikunnat saivat haltuunsa Margareta II:n pojat, velipuolet Johannes I Avesnesin ja Vilhelm III Dampierren, Flanderin ja Hainaut'n perintösodassa. Vuonna 1246 Ranskan kuningas Ludvig IX myönsi Flanderin Vilhelmille.

Dampierren talo

  • Vilhelm I (1247-1251), Margareta II:n ja Vilhelm II Dampierren poika.
  • Guy I (1251-1305), Margareta II:n ja William II Dampierren poika, myös Namurin kreivi.
  • Robert III ("Flanderin leijona") (1305-1322), Guyn poika.
  • Ludvig I (1322-1346), Robert III:n pojanpoika.
  • Ludvig II (1346-1384), Ludvig I:n poika.
  • Margareta III (1384-1405), Ludvig II:n tytär,
    • yhdessä miehensä Filip II:n kanssa

Burgundin talo

  • Johannes Peloton (1405-1419), Margareta III:n ja Filip II:n Burgundin poika.
  • Filip III Hyvä (1419-1467), Johanneksen poika.
  • Kaarle II Rohkea (1467-1477), Filip Hyvän poika.
  • Maria Rikas (1477-1482), Kaarle Rohkean tytär, yhdessä miehensä Maximilian I:n, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin, kanssa.

Habsburgien talo

  • Filip IV Komea (1482-1506), Marian ja Maximilianin poika.
  • Kaarle III (1506-1555), Filipin poika, myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisari (Kaarle V) ja Espanjan kuningas (Kaarle I).

Kaarle V julisti vuonna 1549 Pragmaattisen sanktion, joka yhdisti Flanderin ikuisesti muiden Alankomaiden herruuksien kanssa henkilökohtaiseen liittoon. Kun Habsburgien valtakunta jaettiin Kaarle V:n perillisten kesken, Habsburgien suvun espanjalaiseen haaraan kuuluvan Espanjan Filip II:n haltuun siirtyivät Alankomaiden maat, myös Flanderi.

  • Filip V (1555-1598), Kaarle III:n poika, myös Espanjan kuningas Filip II:na.
  • Isabella Clara Eugenia (1598-1621), Filip II:n tytär,
    • yhdessä miehensä Itävallan arkkiherttua Albertin kanssa).
  • Filip VI (1621-1665), Filip III:n pojanpoika, myös Espanjan kuningas Filip IV:nä.
  • Kaarle IV (1665-1700), Filip IV:n poika, myös Espanjan kuningas Kaarle II:na.
  • Filip VII (Bourbonien talo) (1700-1706), Filip IV:n lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi

Vuosina 1706-1714 englantilaiset ja hollantilaiset valtasivat Flanderin Espanjan perimyssodan aikana. Habsburgien ja Bourbonien suku vaativat läänitystä. Vuonna 1713 Utrechtin sopimuksella ratkaistiin perimys, ja Flanderin kreivikunta siirtyi Habsburgien talon itävaltalaiselle haaralle.

  • Kaarle V (1714-1740), Filip III:n lapsenlapsenlapsi, myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin valitsijamies.
  • Maria Teresia (1740-1780), Kaarle IV:n tytär, yhdessä Kaarle IV:n kanssa.
  • Joosef I (1780-1790), Maria Teresian ja Fransiskus I:n poika.
  • Leopold (1790-1792), Maria Teresian ja Frans I:n poika.
  • Frans II (1792-1835), Leopoldin poika, myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin poika.

Titteli lakkautettiin sen jälkeen, kun vallankumouksellinen Ranska liitti Flanderin itselleen vuonna 1795. Frans II luopui vaatimuksistaan Alankomaiden osalta Campo Formion sopimuksessa vuonna 1797. Alue pysyi osana Ranskaa Napoleonin sotien loppuun asti.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka oli Flanderin kreivikunnan hallitsija/johtaja?



V: Flanderin kreivikunnan hallitsija/johtaja oli Flanderin kreivi.

K: Milloin Flanderin kreivi hallitsi tai johti Flanderia?



V: Flanderin kreivi hallitsi tai johti Flanderia 9. vuosisadasta Ranskan vallankumoukseen vuonna 1790.

K: Kuka oli Flanderin ensimmäinen kreivi?



V: Flanderin ensimmäinen kreivi oli Baldwin I "Rautakäsi".

K: Mitä varhaiset kreivit tekivät pitääkseen Flanderin itsenäisenä?



V: Ensimmäiset kreivit laajensivat Flanderin rajoja pitääkseen sen itsenäisenä.

K: Miksi monia Flanderin kreivejä kutsuttiin metsänhoitajiksi?



V: Monia Flanderin kreivejä kutsuttiin metsänhoitajiksi, koska he huolehtivat metsästyksestä ja metsästysalueidensa säilyttämisestä.

K: Kuka oli Flanderin viimeinen kreivi?



V: Flanderin viimeinen kreivi oli Frans II.

K: Onko Flanderia yhä olemassa kreivikuntana?



V: Ei, Flanderia ei ole enää olemassa kreivikuntana vuoden 1795 jälkeen.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3