Count of Flanders
Flanderin kreivi oli Flanderin kreivikunnan hallitsija tai johtaja 9. vuosisadalta Ranskan vallankumoukseen vuonna 1790 asti. Ensimmäinen kreivi oli Baldwin I "Rautakäsi". Laajentamalla rajojaan varhaiset kreivit onnistuivat pitämään Flanderin itsenäisenä. Myöhemmin luonnollisten rajojen puuttuminen mahdollisti hyökkääjien tunkeutumisen Flanderiin. Flanderin kreivit olivat aina huolissaan metsästyksestä ja metsästysalueidensa säilyttämisestä. Tästä syystä monia kutsuttiin metsänhoitajiksi. Viimeinen kreivi oli Frans II. Vuoden 1795 jälkeen Flanderia ei enää ollut olemassa kreivikuntana.
Luettelo Flanderin kreiveistä
1. Flanderin talo
- Baldwin I Rautavarsi (863-879), avioitui Kaarle Kaljuun tyttären Juditin kanssa.
- Baldwin II Kalju (879-918), Baldwin I:n ja Judithin poika.
- Arnulf I Suuri (918-964), Baldwin II:n poika, yhdessä:
- Baldwin III (958-962), Arnulf I:n poika.
- Arnulf II (964-988), Baldwin III:n poika.
- Baldwin IV Parrakas (988-1037), Arnulf II:n poika.
- Baldwin V de Lille (1037-1067), Baldwin IV:n poika.
- Baldwin VI (1067-1070), Baldwin V:n poika, Hainaut'n kreivi.
- Arnulf III (1070-1071), Baldwin VI:n poika, Hainaut'n kreivi
- Robert I Friisiläinen (1071-1093), Baldwin V:n poika.
- Robert II (1093-1111), Robert I:n poika.
- Baldwin VII Hapkin (1111-1119), Robert II:n poika.
Estridsenin talo
- Kaarle I Hyvä (1119-1127), Baldwin VII:n serkku, jonka Baldwin VII nimitti Kaarle I:ksi.
Normandian talo
- William I Clito (1127-1128), Baldwin V:n lapsenlapsenlapsenlapsi, Ranskan Ludvig VI:n nimittämä.
Elsassin tai Metzin suku
- Theodoric (1128-1168), Robert I:n pojanpoika, jonka Ranskan Ludvig VI tunnusti.
- Filip I (1168-1191), Theodoricin poika.
- Margareta I (1191-1194), Theodoricin tytär,
- yhdessä miehensä Baldwin Hainaut'n kanssa
2. Flanderin talo
- Baldwin IX (1194-1205), Baldwin VIII:n poika, myös Konstantinopolin latinalainen keisari.
- Johanna I (1205-1244), Baldwin IX:n tytär, yhdessä Baldwin IX:n kanssa.
- Ferdinand (1212-1233)
- Thomas (1237-1244)
- Margareta II (1244-1278), Johannan sisar, avioitui ensin Avesnesin Burchard IV:n ja sitten Dampierren Vilhelmin kanssa.
- yhdessä toisesta avioliitostaan syntyneiden poikiensa William III Dampierren (1247-1251) ja Guy Dampierren (1251-1305) kanssa.
Vuonna 1244 Flanderin ja Hainaut'n kreivikunnat saivat haltuunsa Margareta II:n pojat, velipuolet Johannes I Avesnesin ja Vilhelm III Dampierren, Flanderin ja Hainaut'n perintösodassa. Vuonna 1246 Ranskan kuningas Ludvig IX myönsi Flanderin Vilhelmille.
Dampierren talo
- Vilhelm I (1247-1251), Margareta II:n ja Vilhelm II Dampierren poika.
- Guy I (1251-1305), Margareta II:n ja William II Dampierren poika, myös Namurin kreivi.
- Robert III ("Flanderin leijona") (1305-1322), Guyn poika.
- Ludvig I (1322-1346), Robert III:n pojanpoika.
- Ludvig II (1346-1384), Ludvig I:n poika.
- Margareta III (1384-1405), Ludvig II:n tytär,
- yhdessä miehensä Filip II:n kanssa
Burgundin talo
- Johannes Peloton (1405-1419), Margareta III:n ja Filip II:n Burgundin poika.
- Filip III Hyvä (1419-1467), Johanneksen poika.
- Kaarle II Rohkea (1467-1477), Filip Hyvän poika.
- Maria Rikas (1477-1482), Kaarle Rohkean tytär, yhdessä miehensä Maximilian I:n, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin, kanssa.
Habsburgien talo
- Filip IV Komea (1482-1506), Marian ja Maximilianin poika.
- Kaarle III (1506-1555), Filipin poika, myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisari (Kaarle V) ja Espanjan kuningas (Kaarle I).
Kaarle V julisti vuonna 1549 Pragmaattisen sanktion, joka yhdisti Flanderin ikuisesti muiden Alankomaiden herruuksien kanssa henkilökohtaiseen liittoon. Kun Habsburgien valtakunta jaettiin Kaarle V:n perillisten kesken, Habsburgien suvun espanjalaiseen haaraan kuuluvan Espanjan Filip II:n haltuun siirtyivät Alankomaiden maat, myös Flanderi.
- Filip V (1555-1598), Kaarle III:n poika, myös Espanjan kuningas Filip II:na.
- Isabella Clara Eugenia (1598-1621), Filip II:n tytär,
- yhdessä miehensä Itävallan arkkiherttua Albertin kanssa).
- Filip VI (1621-1665), Filip III:n pojanpoika, myös Espanjan kuningas Filip IV:nä.
- Kaarle IV (1665-1700), Filip IV:n poika, myös Espanjan kuningas Kaarle II:na.
- Filip VII (Bourbonien talo) (1700-1706), Filip IV:n lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
Vuosina 1706-1714 englantilaiset ja hollantilaiset valtasivat Flanderin Espanjan perimyssodan aikana. Habsburgien ja Bourbonien suku vaativat läänitystä. Vuonna 1713 Utrechtin sopimuksella ratkaistiin perimys, ja Flanderin kreivikunta siirtyi Habsburgien talon itävaltalaiselle haaralle.
- Kaarle V (1714-1740), Filip III:n lapsenlapsenlapsi, myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin valitsijamies.
- Maria Teresia (1740-1780), Kaarle IV:n tytär, yhdessä Kaarle IV:n kanssa.
- Francis I (1740-1765)
- Joosef I (1780-1790), Maria Teresian ja Fransiskus I:n poika.
- Leopold (1790-1792), Maria Teresian ja Frans I:n poika.
- Frans II (1792-1835), Leopoldin poika, myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin poika.
Titteli lakkautettiin sen jälkeen, kun vallankumouksellinen Ranska liitti Flanderin itselleen vuonna 1795. Frans II luopui vaatimuksistaan Alankomaiden osalta Campo Formion sopimuksessa vuonna 1797. Alue pysyi osana Ranskaa Napoleonin sotien loppuun asti.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Flanderin kreivikunnan hallitsija/johtaja?
V: Flanderin kreivikunnan hallitsija/johtaja oli Flanderin kreivi.
K: Milloin Flanderin kreivi hallitsi tai johti Flanderia?
V: Flanderin kreivi hallitsi tai johti Flanderia 9. vuosisadasta Ranskan vallankumoukseen vuonna 1790.
K: Kuka oli Flanderin ensimmäinen kreivi?
V: Flanderin ensimmäinen kreivi oli Baldwin I "Rautakäsi".
K: Mitä varhaiset kreivit tekivät pitääkseen Flanderin itsenäisenä?
V: Ensimmäiset kreivit laajensivat Flanderin rajoja pitääkseen sen itsenäisenä.
K: Miksi monia Flanderin kreivejä kutsuttiin metsänhoitajiksi?
V: Monia Flanderin kreivejä kutsuttiin metsänhoitajiksi, koska he huolehtivat metsästyksestä ja metsästysalueidensa säilyttämisestä.
K: Kuka oli Flanderin viimeinen kreivi?
V: Flanderin viimeinen kreivi oli Frans II.
K: Onko Flanderia yhä olemassa kreivikuntana?
V: Ei, Flanderia ei ole enää olemassa kreivikuntana vuoden 1795 jälkeen.