Lonkerojalkaiset

Brachiopodit ovat pienten meren simpukoiden heimoon kuuluva ryhmä, jota kutsutaan joskus lampunkuoriksi. Ne eivät ole nykyään yleisiä, mutta paleotsooisella kaudella ne olivat yksi yleisimmistä lajeista. Ne elivät lähellä rantaa (litoraalivyöhyke), mutta nykyään ne ovat painuneet syvempään veteen simpukoiden aiheuttaman kilpailun vuoksi.

Paleotsooisella kaudella brachiopodit olivat huipullaan useissa meren ekologisissa kapeikoissa. Ne kuuluivat runsaimpiin suodatinsyöjiin ja riuttojen rakentajiin. Monet niistä istuivat merenpohjassa, mutta jotkut uivat kampasimpukoiden tapaan. Brachiopodifossiilit ovat olleet hyödyllisiä indikaattoreita paleotsooisen kauden ilmastomuutoksista.

Ne näyttävät melko lailla simpukoilta, mutta niiden sisäinen rakenne on aivan erilainen. Niiden enimmäkseen kalsiumkarbonaattikuorissa eli "venttiileissä" on ylä- ja alapinnat, toisin kuin simpukoissa, joissa ne on sijoitettu oikealle ja vasemmalle. Brachiopodien venttiilit ovat saranoituja takapäässä. Etupuoli voidaan avata ruokailua varten tai sulkea suojaamiseksi.

Tunnistetaan kaksi suurta ryhmää, artikuloivat ja artikuloimattomat. Niveljalkaisilla on hammastetut nivelet ja yksinkertaiset avautumis- ja sulkeutumislihakset, kun taas niveljalkaisilla on hampaattomat nivelet ja monimutkaisempi lihaksisto, jota käytetään puolikkaiden yhdistämiseen toisiinsa. Tyypillisessä brachiopodissa yhden venttiilin (pedicle valve) aukosta lähtee varren kaltainen varsi. Se kiinnittää eläimen merenpohjaan, mutta ilman lietettä, joka tukkisi aukon.

Brachiopodeilla on valtava fossiilirekisteri, joka ulottuu aina kambrikaudelle asti. Ne vähenivät huomattavasti kahden tärkeimmän sukupuuttoon kuolemisen, P/Tr- ja K/T-tapahtumien, seurauksena. Simpukat valtasivat niiden rannikon elinympäristöt mesotsooisella kaudella, ja siitä lähtien brachiopodit ovat rajoittuneet syvempiin vesiin, lukuun ottamatta kourallista lajeja. Eläviä lajeja on noin 100-350; fossiilisia lajeja on 12 000.

Lingula, yksi vanhimmista brachiopodien suvuista, on säilynyt varhaisimmasta ordoviikista nykypäivään. Eri lajit näyttävät hyvin samankaltaisilta, ja suku on hyvä esimerkki elävästä fossiilista.

Selkärangattomien paleontologit kiistelevät Brachiopodien luokittelusta.

Brachiopodit suodattavat planktonia erikoistuneen elimen, lofoorin, avulla. On poikkeuksellista löytää tämän elimen silikoituneita luurankoja. Se on nähtävissä tässä jurakaudelta peräisin olevassa Liospiriferina-näytteessä.

Kuvagalleria

Nivelvartaloinen brachiopodi

Nykyaikainen Lingula anatina, hyvin elossa.

Ylä-Ordoviikin niveljalkainen brachiopodi

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä ovat brachiopodit?

A: Brachiopodit ovat pienten merenkulkuisten simpukoiden heimoa, joita kutsutaan joskus lampun kuoriksi.

K: Missä brachiopodit elävät?

V: Brachiopodit elivät ennen lähellä rantaa (litoraalivyöhyke), mutta nyt ne ovat joutuneet syvempään veteen simpukoiden aiheuttaman kilpailun vuoksi.

K: Miten brachiopodit asuttivat ympäristöään paleotsooisella kaudella?

V: Paleotsooisen kauden aikana brachiopodit miehittivät useita meren ekologisia markkinarakoja. Ne kuuluivat runsaimpiin suodatinsyöjiin ja riuttojen rakentajiin. Monet niistä istuivat merenpohjassa, mutta jotkut uivat kampasimpukoiden tapaan.

K: Miten brachiopodien kuoret eroavat simpukoiden kuorista?

V: Brachiopodien kuorissa eli "venttiileissä" on ylä- ja alapinta, toisin kuin simpukoissa, joissa ne ovat vasemmalla ja oikealla. Brachiopodien venttiilit ovat saranoituja takapäässä, ja ne voidaan avata ruokailua varten tai sulkea suojautumista varten.

Kysymys: Mitkä ovat kaksi tunnistettua brachipoda-pääryhmää?

V: Brachipoda-luokkia tunnetaan kaksi pääryhmää - niveljalkaiset ja niveljalkaiset. Niveljalkaisilla brachipodilla on hammastetut saranat ja yksinkertaiset avautumis- ja sulkeutumislihakset, kun taas niveljalkaisilla ei ole hammastettuja saranoita ja monimutkaisempi lihaksisto, jota käytetään puolikkaiden yhdistämiseen toisiinsa.

K: Mikä on jalkaläppä?

V: Pedaaliventtiili on aukko yhdessä venttiilissä, joka kiinnittää eläimen merenpohjaan, mutta jossa ei ole lietettä, joka tukkisi sen aukon.

K: Kuinka monta elävää ja fossiilista brachipoda-lajia on nykyään olemassa?

V: Nykyään eläviä lajeja on noin 100-350. Lisäksi on olemassa 12 000 fossiilista lajia.