Hauraat tähdet ovat luokkaan Ophiuroidea kuuluvia piikkinahkaisia. Aikuiset yksilöt muistuttavat pintapuolisesti meritähtiä, mutta ne kuuluvat eri ryhmään ja niiden toukat ovat erilaisia. Muiden piikkinahkaisten tapaan niillä on kalkkilevyistä koostuva luuranko ja säteittäinen symmetria. Luokkaan kuuluu arviolta noin 2 000 lajia, joista monia esiintyy sekä matalissa että syvissä merialueissa.

Hauraiden tähtien keho jakautuu selvästi keskikiekkoon ja säännöllisesti järjestäytyneisiin käsivarsiin. Useimmilla lajeilla on viisi käsivartta, jotka voivat olla ohuita ja hyvin liikkuvia; suurimmilla lajeilla käsivarret voivat kasvaa useiden kymmenien senttien pituisiksi. Keskikiekko voi olla halkaisijaltaan muutamasta senttimetristä yli 20 senttimetriin lajista riippuen. Toisin kuin meritähdillä, hauraiden tähtien käsivarret ovat selvästi erottuvat kiekosta ja niissä on nivelmaisia ossikkeleita (”selkärangan kaltaisia” levyjä), joiden ansiosta ne liikkuvat käärmemäisesti.

Hauraat tähdet elävät hyvin erilaisissa elinympäristöissä: lajeja tavataan rantavyöhykkeeltä aina syvänmeren pohjiin saakka (yli 6000 metrin syvyydessä). Suurin osa lajeista on kuitenkin yleisiä riuttojen, kivikkojen ja runsaiden pohjien yhteisöissä, ja monet lajit esiintyvät yleisesti alle 500 metrin syvyydessä, vaikka joukossa on sekä matalan veden että syvän meren lajeja.

Ophiuroideja on perinteisesti jaettu kahteen suureen ryhmään: tavallisiin hauraisiin tähtiin (Ophiurida) ja niin kutsuttuihin koritähtiin (Euryalida), jotka usein ovat pitsimäisiä ja sivuhaaroja kantavia lajeja. Koritähdet elävät usein syvemmillä alueilla ja monet niistä ovat suodatin- tai ripustussyöjiä, jolloin ne levittävät haaraisia käsivarsiaan pyydystääkseen planktonia. Tavalliset hauraat tähdet ovat pääosin hajoavia ja haaskaeläimiä, mutta ne voivat myös napata pieniä selkärangattomia tai suodattaa hyvin pieniä organismeja.

Liikkuminen eroaa merkittävästi meritähdistä: hauraat tähdet käyttävät käsivarsiensa nivelrakenteita ja pieniä putkijalkojaan (tube feet) tunkeutuakseen ja matkiakseen, mutta niiden putkijalassa ei yleensä ole imukuppia kuten meritähdillä. Putkijalkoja käytetään myös tuntoaistimena ja ravinnon siirtämiseen suun alueelle. Monet lajit kykenevät autotomisoimaan eli irrottamaan käsivartensa puolustautuakseen, ja menetetty käsivarsi voi myöhemmin kasvaa takaisin.

Sukupuolinen lisääntyminen on yleistä: useimmilla lajeilla on erilliset sukupuolet ja hedelmöitys tapahtuu vapaasti vedessä, jolloin planktontoukat kehittyvät yleensä ophiopluteus-larvaksi. Joillakin lajeilla on myös broodaavia käytäntöjä, eli ne kantavat munia tai nuoria yksilöitä keskikiekossa tai suojaisissa koloissa.

Hauraat tähdet ovat tärkeitä benttisiä ekosysteemejä muokkaavia lajeja: ne osallistuvat orgaanisen aineksen hajotukseen, ravinnon kiertoon ja toimivat ravintona kaloille ja muille pohjaeläimille. Lisäksi ne kiinnostavat akvaarioharrastajia ja tutkimusta, esimerkiksi regeneraatio- ja käyttäytymistutkimusten takia. Suojelun kannalta tärkeää on tunnistaa niiden elinympäristöjen herkkyys ympäristömuutoksille, kuten rehevöitymiselle ja pohjanmuokkaukselle.

Lyhyesti: hauraat tähdet ovat monimuotoinen ja laaja-levikkinen piikkinahkaisten ryhmä, joihin kuuluu sekä pieniä, nopeasti liikkuvia lajiyksilöitä että suuria, haarautuvia koritähtiä. Ne eroavat meritähtistä rakenteeltaan, liikkumistavaltaan, ravinnonhankinnaltaan ja elinkierroiltaan, mutta jakavat piikkinahkaisten yhteisiä piirteitä, kuten kalkkisen luurangan ja säteittäisen symmetrian.