Cis-duuriasteikko
C♯-duuri (tai Cis-duuri) on C♯:hen perustuva duuriasteikko. Sen sävelkorkeudessa on seitsemän teriä.
Sen suhteellinen molli on a♯-molli, ja sen rinnakkaismolli on c♯-molli. Sen enharmoninen vastine on D♭-duuri.
Kun harppu on viritetty Cis-duuriin, sen kaikki polkimet ovat ala-asennossa. Koska kaikki jouset lyhenevät tällä tavoin, sen resonanssi heikkenee.
Useimmat säveltäjät käyttävät mieluummin enharmonisesti vastaavaa D-duuri-säveltä, koska siinä on vain viisi desiä. Johann Sebastian Bach valitsi kuitenkin itse asiassa Cis-duurin Preludiin ja fuugaan nro 3, jotka sisältyvät Hyvin temperoidun klaviirin molempiin kirjoihin. Franz Liszt vaihtaa Unkarilaisessa rapsodiassa nro 6 sävellajin Des-duurista Cis-duuriin lähellä teoksen alkua. Maurice Ravel käytti Cis-duuria toonikkasävelenä pianosarjassaan Gaspard de la nuit esitetyssä Ondine-kappaleessa.
Louis Vierne käytti Cis-duuria Messe solennelle -teoksen viimeisessä kappaleessa.
Nouseva ja laskeva Cis-duuri asteikko.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on C♯ major?
V: C♯-duuri (tai Cis-duuri) on C♯:hen perustuva duuriasteikko. Sen sävelkorkeudessa on seitsemän teriä.
K: Mikä on C♯-duurin suhteellinen molli?
V: C♯-duurin suhteellinen molli on a♯-molli.
K: Mikä on C♯-duurin rinnakkaismolli?
V: C♯-duurin rinnakkaismolli on C♯-molli.
K: Mikä on Cis-duurin enharmoninen vastine?
V: Cis-duurin enharmoninen vastine on D♭-duuri.
K: Miten harpun virittäminen soittamaan tässä sävellajissa vaikuttaa sen äänenlaatuun?
V: Kun harppu viritetään soittamaan tässä sävellajissa, kaikki sen polkimet asetetaan ala-asentoon, mikä vähentää harpun resonanssia, koska kaikki jouset lyhenevät.
K: Miksi useimmat säveltäjät käyttävät mieluummin D-duuriääntä?
V: Useimmat säveltäjät käyttävät mieluummin D-duuri-säveltä, koska siinä on vain viisi desiä, kun taas Cis-duurissa on seitsemän teriä.
K: Onko olemassa tunnettuja kappaleita, jotka on sävelletty nimenomaan tätä sävellajia varten?
V: Kyllä, Johann Sebastian Bach kirjoitti Preludi ja fuuga nro 3 molemmista Hyvin sävytetyn klaaverin kirjoista tässä sävellajissa, Franz Liszt vaihtoi d-duuri-sävellajin tähän sävellajiin Unkarin rapsodian nro 6 alkupuolella, Maurice Ravel käytti sitä toonisena sävellajina pianosarjassaan Gaspard de la nuit ja Louis Vierne käytti sitä loppusoitossaan Messe solennelle.
