Carnotaurus oli saalistava dinosaurus, joka eli 70 miljoonaa vuotta sitten. Se oli kookas theropodi, joka eli Etelä-Amerikassa ylemmän liitukauden aikana noin 72-70 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka hyvin säilynyt luuranko on vain yksi, se on yksi parhaiten tunnetuista eteläisen pallonpuoliskon theropodeista. Vuonna 1984 löydetty luuranko paljastui Argentiinan Chubutin maakunnasta.
Carnotaurus kuuluu Abelisauridae-heimoon, joka on suurten theropodien ryhmä. Abelisauridat olivat suurten theropodien suku, joka eli vain muinaisella eteläisellä superkontinentilla Gondwanassa. Ne olivat Gondwanan myöhemmän liitukauden hallitsevia petoeläimiä. Ne valtasivat ekologisen kapean paikan, jonka tyrannosauridit täyttivät pohjoisilla mantereilla.
Ulkonäkö ja mitat
Carnotauruksen tunnusmerkkejä olivat lyhytrakenteinen, leveä kallonmuoto ja sen yläpuolella näkyvät pariskunnan pystyssä olevat sarvekkeita muistuttavat ulokkeet, jotka antavat lajille nimen (lat. carno = liha, taurus = härkä). Eturaajat olivat erittäin pienet ja heikosti kehityneet verrattuna kehoon, kun taas takaraajat olivat suhteellisen pitkäjalkaiset. Ruumiinpituudeksi on arvioitu noin 7–9 metriä ja painoksi arviolta 1–2 tonnia.
Iho ja erityispiirteet
Yksi Carnotauruksen luurangosta löytyneiden harvinaisten jälkien arvoista on säilynyt ihoimpressointi: fossiilissa näkyy pieniä, tiheästi sijoittuneita suomumaisia rakenteita ja rivittäin järjestäytyneitä suurempia muhkuja tai osteodermityyppisiä muodostumia. Nämä havainnot kertovat, että monet theropodit eivät olleet karvaisia tai höyhenpeitteisiä vaan niiden iho saattoi olla skaalamainen ja monimuotoinen.
Löytöhistoria ja taksonomia
Tyypillinen fossiili löydettiin vuonna 1984 ja laji kuvattiin tieteellisesti pian sen jälkeen. Carnotaurus kuuluu selkeästi erottuvaan abelisauridien ryhmään, jonka jäseniä tunnetaan Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Intiasta ja Madagaskarilta. Abelisauridit muodostivat Gondwanan petoeläinten keskeisen ryhmän liitukauden lopulla.
Elintavat ja ravinto
Carnotaurus oli lihansyöjä ja todennäköisesti aktiivinen saalistaja. Sen pitkät takaraajat ja kevyt, vahva niska viittaavat siihen, että laji pystyi liikuttamaan päätään ja runkoa nopeasti, mahdollisesti hyökäten kohteen kimppuun lähellä olevasta etäisyydestä tai käyttämällä nopeita lähestymisiskuja. Kallon rakenne ja hampaat osoittavat, että se saattoi repiä lihaa, mutta sen puremisvoima ei todennäköisesti ollut yhtä voimakas kuin esimerkiksi pohjoisen tyrannosaurideilla; sen sijaan se saattoi käyttää teräviä hampaitaan ja niskaansa raastamiseen ja repimiseen. Sarvekkeiden toiminnasta on esitetty erilaisia hypoteeseja: ne ovat voineet olla näyttö- tai lajihajottimia, tai niitä olisi voitu käyttää lajinsisäisissä tappelussa tai törmäyksissä.
Paleoekologia ja merkitys
Carnotaurus eli alueella, jossa eli samanaikaisesti monenlaisia kasvinsyöjiä, kuten erilaisia ornithopodeja ja nuoria sauropodeja, jotka saattoivat toimia sen saaliseläiminä. Laji on merkittävä, koska lähes täydellinen yksilö ja sen ihojäljet antavat runsaasti tietoa abelisauridien anatomiasta, liikkumisesta ja ulkonäöstä. Carnotaurus on myös yksi tunnetuimmista eteläisistä theropodeista, ja sitä käytetään usein esimerkkinä siitä, miten eri mantereiden petoeläimet kehittyivät omiin suuntiin Gondwanassa.
