Chanin megatikku (Phobaeticus chani) on keppihyönteislaji, joka tunnetaan maailman pisimpänä mitattuna hyönteisenä. Yhden Lontoon luonnonhistoriallisessa museossa olevan yksilön kokonaispituus on 567 mm (22,3 tuumaa), kun etujalat on pidetty täysin ojennettuina; rungon pituus tässä yksilössä on 357 mm. Pituus mitataan yleensä jalat ojennettuina, koska lajin pitkät, ohuet jalat lisäävät huomattavasti kokonaismittaa.

Löytö ja levinneisyys

Laji on nimetty malesialaisen amatööriluonnontieteilijän Datuk Chan Chew Lunin mukaan. Toistaiseksi tunnetaan vain muutamia – tutkimusten mukaan noin kuusi – museokokoelmista peräisin olevaa yksilöä, ja kaikki tunnetut näytteet on kerätty Borneon Sabahin osavaltiosta. Tämän vuoksi lajin todellinen levinneisyys ja runsaus ovat vielä huonosti tunnettuja.

Elintavat ja elinympäristö

Chanin megatikun biologiasta on vähän suoraa tietoa. On oletettavaa, että laji on kasvinsyöjä kuten muutkin keppihyönteiset ja että sen pääasiallinen puolustus on tehokas naamioituminen eli muistuttaminen puunoksaa tai -vartta. Joidenkin havaintojen ja tutkimusten perusteella laji saattaa elää sademetsän latvustossa, mikä tekisi yksilöiden löytämisestä ja tutkimisesta erityisen vaikeaa. Tällöin elinympäristö koostuisi korkeammasta kasvillisuudesta ja puiden latvustoista. Toisaalta sukulaislajia, Phobaeticus kirbyi, tavataan usein matalammalla kasvillisuudella sademetsäpolkujen varrella, joten elintapa voi vaihdella suvun eri lajien välillä.

Tutkimus ja merkitys

Arizonan valtionyliopiston kansainvälinen lajintutkimusinstituutti ja kansainvälinen taksonomikomitea valitsivat Phobaeticus chani -lajin yhdeksi "10 tärkeimmästä uudesta lajista", jotka kuvattiin vuonna 2008. Laji sai myös laajaa huomiota populaaritieteellisissä julkaisuissa ja televisiodokumenteissa: sitä mainittiin BBC:n televisiodokumentissa yhtenä vuosikymmenen tärkeimmistä löytöistä (lähetys esitettiin vuosina 2010–2011).

Säilyminen ja uhat

Phobaeticus chani -lajille ei ole todennäköisesti tehty kattavaa kansainvälistä uhanalaisuusarviointia (esim. IUCN), mutta sen harvinaisuus museonäytteiden perusteella sekä Borneon sademetsien hakkuu- ja muut elinympäristön muutokset viittaavat siihen, että laji saattaa olla herkkä elinympäristön häviölle. Koska hyönteisen elintavat ja levinneisyys tiedetään huonosti, lisätutkimukset ovat tarpeen sekä lajimonitorointiin että mahdollisten suojelutoimien suunnitteluun.

Muita huomioita

  • Kuten monilla keppihyönteisillä, myös Chanin megatikulla on todennäköisesti sukupuolinen dimorfismi: naaraat ovat yleensä kookkaampia ja massiivisempia kuin koiraat, mutta lajin tarkemmat elinkiertotiedot puuttuvat.
  • Phobaeticus-sukuun kuuluu useita hyvin pitkiä lajeja, ja Chanin megatikku syrjäytti aiemmin tunnettuja ennätyksentekijöitä pituuden perusteella.
  • Koska tunnettuja näytteitä on hyvin vähän, museokokoelmat ja kenttätutkimukset ovat tärkeitä lähteitä lisätiedon saamiseksi tästä poikkeuksellisen pitkästä hyönteisestä.