Huutofasaani (Catreus wallichii) — uhanalainen Wallichin fasaani
Huutofasaani (Catreus wallichii) — Wallichin fasaani: ainutlaatuinen uhanalainen laji, sen elinympäristö, uhkat ja tehokkaat suojelutoimet selkeästi ja informatiivisesti.
Huutofasaani (Catreus wallichii), joka tunnetaan myös nimellä Wallichin fasaani (Nepalissa: "Kahir", "Chihir"), on fasaanien heimoon Phasianidae kuuluva uhanalainen laji. Se on ainoa Catreus-suvun jäsen.
Englantilainen eläintieteilijä Thomas Hardwicke nimesi lajin Phasianus wallichiksi vuonna 1827; hän nimesi sen tanskalaisen kasvitieteilijän Nathaniel Wallichin mukaan. Myöhemmin englantilainen ornitologi John Gould muutti nimen nykyiseksi.
Ulkonäkö
Huutofasaani on keskikokoinen fasaani, jonka tunnusomaisiin piirteisiin kuuluu pitkä pyrstö sekä korkea, usein sarvekatonomainen tai harjasmainen pääasu. Koirailla pyrstö voi olla huomattavan pitkä, mikä tekee linnusta näyttävän etenkin soitimella tai häivepuuhissa. Sulitus on yleisesti ruskehtavaa ja harmahtavaa, ja se tarjoaa hyvän suojavärityksen kasvillisuuden keskellä. Lajin kutsuva, kantava ääni selittää suomenkielisen nimen "huutofasaani".
Levinneisyys ja elinympäristö
Huutofasaani elää Himalajan vuoriston tuntumassa ja sitä tavataan useissa maissa, kuten Intiassa, Nepalissa, Pakistanissa ja mahdollisesti Bhutanissa. Sen elinalue ulottuu alavammilta metsärinteiltä aina korkeammille niityille ja pensaikkoisille rinteille, tyypillisesti metsänreunojen, pensaikkojen sekä ruohikkoisten rinteiden seudulla. Laji suosii jyrkempiä rinteitä ja avoimempia alueita, joissa on myös piilopaikkoja ja pensaikkoa.
Ravinto ja käyttäytyminen
Huutofasaani on pääasiassa maaeläin, joka liikkuu ja ruokaillee maassa. Sen ruokavalioon kuuluvat siemenet, hedelmät, juuret ja pienet selkärangattomat kuten hyönteiset. Laji on usein varovainen ja arka; se voi nousta pensaston suojasta ja pyrkiä pakenemaan pitkällä pyrstöllä puiden suuntaan tai hyökätä pakoon juosten. Huutofasaani tunnetaan myös kantavasta huudostaan, jota käytetään soidin- ja reviirikäyttäytymisessä.
Lisääntyminen
Lisääntyminen tapahtuu yleensä pesimäkaudella, jolloin koiraat saattavat pyrkiä houkuttelemaan naaraita näyttävällä käyttäytymisellä. Pesä on yleensä maassa pensaan tai muun suojan juurella. Pesässä on tavallisesti useampi muna; pesäkoko voi vaihdella, mutta laji tuottaa kerralla useita munia. Poikaset ovat alussa riippuvaisia vanhemmista mutta oppivat nopeasti etsimään ravintoa maasta.
Uhanalaisuus ja uhkat
Huutofasaani on luokiteltu uhanalaiseksi useissa arvioissa. Sen populaatiota uhkaavat erityisesti elinympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen maankäytön muutosten seurauksena sekä metsästys paikallisesti. Pienet, eristyneet populaatiot ovat alttiita sukupuuttoon johtaville tapahtumille ja geneettiselle heikkenemiselle.
- Elinympäristön häviäminen ja fragmentoituminen metsätalouden, laidunnuksen ja maatalouden takia
- Suora metsästys ja ansat alueilla, joissa ihmisen ja linnun elinalueet kohtaavat
- Pienet ja eristyneet populaatiot, jotka ovat vähemmän kestäviä muutoksille
Suojelemistoimet
Monissa alueissa on käynnissä suojelu- ja seurantaohjelmia, joiden tavoitteena on suojella lajin elinympäristöjä, vähentää metsästystä ja edistää elinpiirien yhteyksien palautumista. Joissain maissa on toteutettu lisääntymisohjelmia vankeudessa ja paikallisia uudelleenistutus- tai vahvistushankkeita. Tehokas suojelu edellyttää paikallisten ihmisten osallistumista, tiedotusta sekä suojelualueiden laajentamista ja hallintaa.
Mitä voi tehdä
- Tukea suojelujärjestöjä, jotka työskentelevät Himalajan lintulajien säilyttämiseksi
- Edistää kestävää maankäyttöä ja laidunnuksen sekä metsätalouden hallintaa lajin esiintymisalueilla
- Vähentää metsästystä ja vastustaa laittomia ansajahtia paikallisella tasolla
Huutofasaani on arvokas osa Himalajan luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteet, jotka turvaavat sen elinympäristöt ja vähentävät ihmistoiminnan aiheuttamia riskejä, ovat avain lajin säilyttämiseen tuleville sukupolville.
Kuvaus
Cheer-fasaanilta puuttuu useimpien fasaanien väri ja loisto. Uroksella on ruskeankeltainen höyhenpeite, jossa on mustia merkkejä ja pitkä harmaa harja; kasvojen iho on punainen. Sen pitkä pyrstö on pääosin harmaan ja ruskean värinen, ja siinä on 18 höyhentä, mikä erottaa tämän fasaanin samankaltaisista lajeista.
Naaras on pienempi kuin uros, sen höyhenpeite on hieman himmeämpi ja se on voimakkaammin merkitty, sillä sen kasvojen punainen iho on vähentynyt, harja on lyhyempi ja siltä puuttuvat uroksen kannukset.
Cheer-fasaanin pää Kioton eläintarhassa, Japani
Jakelu
Se on endeeminen läntisen Himalajan alueella; se on levinnyt eteläisen Himalajan eteläisten tuntureiden ylängöillä ja pensaikoissa (paikka, jossa on runsaasti pieniä pensaita sekä pieniä ruohovartisia kasveja, joissa ei ole puita), useimmiten 1 455-3 050 metrin korkeudessa läntisen Himalajan pohjoisosassa Pakistanin pohjoisosasta Kashmirin, Himachal Pradeshin ja Uttaranchalin kautta Intian itäosasta Nepalin keskiosaan.
Vuosina 1981 ja 2003 Länsi-Nepalissa Dhorpatanin alueella tehdyissä tutkimuksissa havaittiin 70 paikkaa, joissa lintuja kuultiin, mikä viittaa siihen, että alueella on paljon lintuja (noin 200 lintua). Toisessa tutkimuksessa vuonna 2010 huutofasaani havaittiin 21 soittopaikalla Kullun alueella Himachal Pradeshissa.
Pirteä fasaanipari Himalajalta, Intia
Biologia ja sosiaalinen käyttäytyminen
Nämä fasaanit ovat yleensä melko seurallisia (liikkuvat ryhmissä) suurimman osan vuodesta, ja niiden ryhmät koostuvat viidestä viidestätoista linnusta, mutta ne muodostavat yksiavioisia pareja pesimäkauden aikana huhtikuun lopusta kesäkuuhun. Ne pesivät kesäisin jyrkillä kallioilla, ja munien määrä pesässä on suhteellisen suuri; kussakin pesässä on yleensä kymmenestä yhteentoista munaa, mutta joissakin tapauksissa jopa 14 munaa.
Huutofasaanit saavat suurimman osan ruoastaan maasta kaivamalla voimakkailla nokillaan; ne syövät juuria, mukuloita, sipuleita, siemeniä, hyönteisiä ja muita pieniä eläimiä. Ne etsivät ruokaa pääasiassa aamulla ja illalla, ja ne kulkevat pareittain tai toisinaan perheryhminä.
Ylemmässä Beasin laaksossa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että Cheer-fasaanit olivat herkkiä ihmisten läsnäololle.
Conservation
Jatkuvan elinympäristön häviämisen, pienen populaatiokoon ja joillakin alueilla tapahtuvan metsästyksen vuoksi huutolaisfasaani on luokiteltu vaarantuneeksi (Vulnerable) IUCN:n uhanalaisten lajien punaisella listalla. Se sisältyy CITES-sopimuksen liitteeseen I. Cheerfasaani on laillisesti suojeltu Nepalissa ja Intiassa, ja sitä esiintyy ainakin 12 suojelualueella Himachal Pradeshissa, kolmella Uttar Pradeshissa ja kolmella Nepalissa.
Yritykset istuttaa vankeudessa kasvatettuja huutolaisfasaaneja uudelleen Pakistaniin eivät ole onnistuneet.
Galleria
· 
Catreus wallichi, inBirds
of Asia
· 
Catreus wallichii
(Wallichin fasaani)
· 
Fasaani Sudeleyn linnassa, Englanti
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on huutofasaani?
V: Huutofasaani on fasaanien heimoon Phasianidae kuuluva haavoittuva laji.
K: Mikä on huutofasaanin tieteellinen nimi?
V: Huutofasaani tunnetaan myös nimellä Wallichin fasaani, ja sen tieteellinen nimi on Catreus wallichii.
K: Onko huutofasaani suvun ainoa jäsen?
V: Kyllä, huutofasaani on ainoa Catreus-suvun jäsen.
K: Kuka nimesi lajin Phasianus wallichi ja miksi?
V: Englantilainen eläintieteilijä Thomas Hardwicke nimesi lajin Phasianus wallichi vuonna 1827 tanskalaisen kasvitieteilijä Nathaniel Wallichin mukaan.
K: Kuka muutti lajin nimen nykyiseksi nimeksi?
V: Englantilainen ornitologi John Gould muutti lajin nimen nykyiseksi nimeksi.
K: Missä maissa huutofasaani tunnetaan myös nimillä "Kahir" ja "Chihir"?
V: Nepalissa huutofasaani tunnetaan myös nimillä "Kahir" ja "Chihir".
K: Mikä on huutofasaanin suojeluasema?
V: Huutofasaani on haavoittuva.
Etsiä