Kaarle Yksinkertainen

Varhainen elämä

Kaarle oli toisen vaimonsa, Pariisin Adelaiden, kanssa eläneen Ludvig Stammererin kolmas ja postuumisti syntynyt poika. Lapsena Kaarle ei saanut tulla kuninkaaksi vuonna 884, kun hänen velipuolensa Carloman kuoli. Sen sijaan frankkien aateliset pyysivät hänen serkkuaan, Kaarle Paksua, hallitsemaan heitä. Kuningas Kaarle Paksu ei ollut hyvä kuningas, joten hänet erotettiin (syrjäytettiin) marraskuussa 887. Hän kuoli pian sen jälkeen tammikuussa 888. Aatelisto valitsi kuninkaakseen Odon, Pariisin piirityksen sankarin. Kaarle Simplex asetettiin Akvitanian Ranulf II:n suojelukseen, joka käytti itse kuninkaan arvonimeä, kunnes teki rauhan Odon kanssa.

 

Länsi-Frankian kuningas

Vuonna 893 Kaarle kruunattiin lopulta osan Odoa vastustaneesta aatelistosta toimesta. Hänet kruunattiin Reimsin katedraalissa, mutta hänet hyväksyttiin täysin kuninkaaksi vasta kun Odo kuoli vuonna 898.

Vuonna 911 Rollon johtama viikinkiryhmä piiritti Pariisia ja Chartresia. Voitettuaan Chartresin lähellä 26. elokuuta Kaarle päätti neuvotella Rollon kanssa. Neuvotteluja johti Reimsin arkkipiispa Hervé. Neuvottelujen tuloksena syntyi Saint-Clair-sur-Epten sopimus, joka myönsi Rollolle ja hänen sotilailleen kaikki Epte-joen ja meren väliset alueet. Siinä myönnettiin hänelle myös Bretagne "toimeentulon turvaamiseksi". Bretagne oli tuolloin itsenäinen maa, jota Ranska ei ollut pystynyt valloittamaan. Vastineeksi Rollo lupasi kuninkaalle uskollisuuttaan ja sotilaallista apua tarvittaessa. Rollo suostui myös kastettavaksi ja naimisiin kuninkaan tyttären Giselan kanssa. Rollolle annettu alue on suunnilleen sama kuin Ylä-Normandia. Siitä tulisi Rollon jälkeläisten myötä Normandia.

Myös Saksan kuningas Ludvig Lapsi kuoli vuonna 911. Lotharingian aateliset tekivät Kaarlesta uuden kuninkaansa, vaikka osa oli valinnut kuninkaaksi Frangin Konradin. Kaarle oli yrittänyt voittaa heidän tukeaan vuosien ajan. Huhtikuussa 907 hän meni naimisiin lotharingialaisen aatelisnaisen Frederunan kanssa. Hän myös puolusti Lotharingiaa kahdesti saksalaisten kuninkaan Konradin hyökkäyksiä vastaan. Kuningatar Frederuna kuoli 10. helmikuuta 917 jättäen jälkeensä kuusi tytärtä eikä yhtään poikaa, joten Kaarlella ei ollut perillistä. Lokakuun 7. päivänä 919 Kaarle avioitui uudelleen Wessexin (Englanti) Eadgifun kanssa. Hän oli Englannin kuninkaan Edward Vanhemman tytär. Hän synnytti hänelle tämän ainoan pojan, tulevan Ranskan kuninkaan Ludvig IV:n.

Kaarleilla oli hovissa suosikki, mies nimeltä Hagano. Tämä käänsi aateliset Kaarlea vastaan. Hän antoi Haganolle useita luostareita, jotka kuuluivat jo muille paroneille, mikä suututti heidät. Kaarle käänsi myös uuden herttuan Gilbertin häntä vastaan. Hän käänsi tukensa Saksan kuninkaalle Henrik Fowlerille vuonna 919. Kaikki Lotharingiassa eivät olleet Kaarlea vastaan, vaan hän säilytti Wigericin tuen.

 
Kaarle Yksinkertaisen hallitsemat valtakunnat vuonna 915 (punainen).  

Aatelisten kapina

Lopulta aateliset kaappasivat Kaarlen vuonna 920. He olivat kyllästyneet Kaarlen politiikkaan ja hänen suosimiseensa kreivi Haganoa kohtaan. Reimsin arkkipiispa Herveuksen neuvottelujen jälkeen kuningas kuitenkin vapautettiin. Vuonna 922 frankkien aateliset kapinoivat uudelleen Neustrian Robertin johdolla. Robert oli Odon veli, ja kapinalliset valitsivat hänet kuninkaaksi. Kaarle joutui pakenemaan Lotharingiaan. Heinäkuun 2. päivänä 922 Kaarle menetti uskollisimman tukijansa, Reimsin Herveuksen. Kaarle palasi normannien armeijan kanssa vuonna 923, mutta sai 15. kesäkuuta lähellä Soissonsia tappion Robertilta, joka kuoli taistelussa. Kaarle vangittiin ja vangittiin Péronnen linnaan Vermandois'n Herbert II:n vartioimana. Kaarlen englantilainen vaimo Eadgifu ja heidän poikansa Louis pakenivat Englantiin. Robertin vävy Rudolph Burgundilainen valittiin hänen seuraajakseen. Vuonna 925 Lotharingiasta tuli osa Saksan kuningaskuntaa. Kaarle kuoli vankilassa 7. lokakuuta 929, ja hänet haudattiin läheiseen Saint-Fursyn luostariin. Hänen ainoa poikansa Eadgifusta kruunattiin myöhemmin vuonna 936 Ranskan Ludvig IV:ksi.

 

Perhe

Kaarle avioitui ensin toukokuussa 907 Frederunan kanssa, joka oli Hamlandin kreivin Dietrichin tytär. He saivat yhdessä kuusi tytärtä:

• Ermentrude
• Frederuna
• Adelaide
• Gisela, Normandian Rollon puoliso
• Rotrude
• Hildegarde

 Vuonna 919 Kaarle avioitui toiseksi Wessexin Eadgifun kanssa. Yhdessä he saivat:

• Ranskan Ludvig IV (10. syyskuuta 920-10. syyskuuta 954), joka lopulta nousi Länsi-Ranskan valtaistuimelle vuonna 936.

Kaarlella oli myös useita aviottomia lapsia:

• Arnulf
• Drogo
• Rorice († 976), Laonin piispa.
• Alpais, joka avioitui Lommegaun kreivin Erleboldin kanssa.