Chatham-saaret: Uuden-Seelannin etäinen saaristo, geologia, luonto, historia

Tutustu Chatham-saarien geologiaan, ainutlaatuiseen luontoon ja värikkääseen historiaan — Uuden-Seelannin etäinen saaristo, luonnonsuojelu ja matkailu.

Chatham-saaret ovat Uuden-Seelannin saaristo Tyynellämerellä. Ne sijaitsevat noin 800 kilometriä Uuden-Seelannin Eteläsaaresta itään. Saaristo on noin kymmenen saaren ryhmä 60 kilometrin säteellä. Suurimmat niistä ovat Chatham Island ja Pitt Island. Chatham-saaret muodostavat erillisen, karun mutta monimuotoisen saariston, jossa välimatkat ovat pitkiä ja olosuhteet voivat olla tuuliset ja vaihtelevat.

Osa näistä saarista on nykyään luonnonsuojelualueita, joilla suojellaan ainutlaatuista kasvistoa ja eläimistöä. Vuonna 2013^[päivitys] saarilla oli 600 asukasta. Paikallinen talous on pitkälti riippuvainen luonnonsuojelusta, matkailusta, maanviljelystä ja kalastuksesta. Perinteinen elinkeino on ollut karjanhoito ja villakalastus; nykyaikaiset tulonlähteet sisältävät myös merieläintuotteiden vientiä ja kestävää matkailua.

Chathamsaarista tuli osa Uuden-Seelannin siirtokuntaa vuonna 1842. Saarilla on pitkä ihmishistoria: alkuperäisenä asuttajakuntana tunnetaan polynesialaisia Moriori-heimoja, joiden kulttuuri ja kieli kärsivät vakavasti 1800-luvun puolivälissä tapahtuneiden maoriensiirtolaisten väkivaltaisten hyökkäysten seurauksena. Vuosisatojen kuluessa väestörakenne muuttui maoriperäisen väestön (mm. Ngāti Mutunga ja Ngāti Tama -sukukunnat) ja eurooppalaisten siirtolaisten vaikutuksesta. Nykyään Chatham-saaret ovat osa Uuden-Seelannin hallinnollista järjestelmää ja niillä on oma paikallinen neuvosto, joka vastaa saarten käytännön asioista.

Geologia

Chatham-saaret ovat osa nykyään suurelta osin veden alle jäänyttä Zealandian mannerta. Ne ovat ainoa merenpinnan yläpuolella oleva osa Chatham Risea. Tämä tarkoittaa, että Chathamsaaret ovat kaukana Australian ja Tyynenmeren laattarajasta, joka aiheuttaa Uuden-Seelannin geologian.

Kallioperä on mesotsooista liuskepohjaa, jota peittävät merelliset sedimenttikivet. Kallioissa on basaltin osia, jotka ovat peräisin useista purkauksista. Tulivuoritoimintaa on esiintynyt useita kertoja liitukauden jälkeen. Tällä hetkellä Chatham Risen lähistöllä ei ole aktiivista vulkanismia. Saariston kallioperän ja sedimenttikerrostumien yhdistelmä heijastaa sen pitkää maantieteellistä historiaa Zealandian osana ja merenpohjan siirtymiä.

Ilmasto ja maisema

Saariston ilmasto on lauhkea merellinen: kesät ovat viileitä ja talvet leutoja, sademäärät kohtuullisia mutta tuuli ja pilvisyys ovat yleisiä. Maisema vaihtelee karuista, tuulisista preerioista suojaisiin laaksoihin ja kivikkoisiin rannoihin. Rannikot ja merialueet ovat tärkeitä lintujen pesimäalueita ja tarjoavat elinympäristön myös kalastukselle.

Kasvisto ja eläimistö

Chatham-saarten eristäytyneisyys on johtanut lukuisiin endeemisiin lajeihin, joita ei esiinny muualla maailmassa. Monia lajeja on uhanalaistuttanut haitallisten vieraslajien, kuten rotan, hiiren ja kissan, saapuminen.

• Lintulajit: saarilla esiintyy useita harvinaisia ja uhanalaisia lintulajeja, esimerkiksi Chathamin mustavarpunen (black robin), Chatham petrel (magenta petrel) ja erilaiset kahlaajat ja merilinnut.
• Peto- ja nisäkkäät: alkuperäistä nisäkäskantaa ei ollut laajalti; nykyään lampaat ja muut karjatuotteet ovat osa maataloutta, mutta villieläinten kannat ovat vähäisiä.
• Kasvillisuus: kasvillisuus sisältää soistuvia alueita, niittyjä ja suojaisia pensastoalueita, sekä endeemisiä kasveja, jotka sopeutuvat suolaisiin ja tuulisiin oloihin.

Suojelutoimet ovat aktiivisia: monet kokonaiset saaret tai niiden osia on suljettu ihmisiltä tai vapautettu haitallisista lajeista, ja laajoja ohjelmia tehdään uhanalaisten lajien elvyttämiseksi ja elinympäristöjen palauttamiseksi. Esimerkiksi Rangatira (South East Island) on tärkeä suojelualue, jossa on onnistuneita pesintöjä harvinaisille lintulajeille.

Väestö, kulttuuri ja elämä saarilla

Chatham-saarten asukkaat ovat pieni yhteisö, jonka elinkeinot perustuvat kalastukseen, maatalouteen ja yhä enemmän luonnonsuojeluun ja matkailuun. Saarilla puhuttavat kielet ovat pääasiassa englanti ja maori-murteet; Moriorikulttuurin ja -kielen elvytys on osa paikallista kulttuurityötä.

Saarten sijainti ja pienet yhteisöt vaikuttavat arkeen: palvelut ovat rajallisia, ja monet tavarat sekä yhteydet saarelta mantereelle järjestetään laiva- ja lentoyhteyksien kautta. Matkailijat tulevat yleensä tutustumaan saarten luontoon, lintuihin ja paikalliseen kulttuuriin.

Liikenneyhteydet ja hallinto

Chatham-saaret kuuluvat Uudelle-Seelannille ja niillä on oma paikallisneuvosto (Chatham Islands Council), joka hoitaa paikallisia asioita. Saarille pääsee säännöllisin lentoyhteyksin mantereelta (esim. Christchurchista) ja rahti- tai matkustajalaivalla. Saarilla on huolellinen sää- ja meriturvallisuusjärjestely, koska merenkulku voi olla haastavaa vaihtelevissa olosuhteissa.

Huomionarvoista on myös saarten oma aikavyöhyke: Chatham-saaret käyttävät Chathamin aikaa (Chatham Standard Time), joka poikkeaa useimmista muista Uuden-Seelannin alueista (aikavyöhyke on epätavallinen ja 45 minuuttia eri verrattuna moniin muihin vyöhykkeisiin).

Tulevaisuus ja suojelu

Chatham-saarten tulevaisuus kytkeytyy luonnon monimuotoisuuden suojeluun, kestävään luonnonvarojen käyttöön ja paikallisen kulttuurin elpymiseen. Globaali kiinnostus erikoiseen saaristoluontoon voi tukea taloutta, kunhan matkailu suunnitellaan Natura- ja lajisuojelun huomioiden. Monet projektit keskittyvät vieraslajien poistamiseen, uhanalaisten lajien suojeluun ja paikallisen yhteisön elinmahdollisuuksien parantamiseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Missä Chathamsaaret sijaitsevat?

K: Kuinka monta saarta saaristoon kuuluu?

K: Mikä on saariston suurin saari?

K: Mitä toimenpiteitä on toteutettu paikallisen kasviston ja eläimistön suojelemiseksi?

K: Kuinka monta ihmistä asuu Chathamsaarilla vuonna 2013?

K: Mitkä toiminnot muodostavat suurimman osan paikallisesta taloudesta?

K: Milloin niistä tuli osa Uuden-Seelannin siirtomaata?

Hae kirjaimella