Sanaton viestintä – määritelmä, muodot ja merkitys vuorovaikutuksessa
Tutustu sanattomaan viestintään: määritelmä, muodot ja merkitys vuorovaikutuksessa — eleet, kehonkieli, ilmeet, katse ja parakieli käytännössä.
Sanaton viestintä (NVC) tarkoittaa sanattomien viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Kieli ei ole ainoa tapa kommunikoida: viestejä välittyy myös ilman sanoja. Suuri osa sanattomasta viestinnästä on tiedostamatonta eli tapahtuu automaattisesti ja ilman tietoista pyrkimystä viestittää.
Sanaton viestintä ilmenee monissa eri muodoissa. Sitä voidaan muodostaa tai lukea muun muassa käyttämällä eleitä ja kosketusta, kehonkieltä tai ryhtiä, kasvojen ilmeitä ja katsekontaktia. Myös esineet ja ulkoinen habitus voivat viestiä: vaatteet, asusteet ja kampaustyyli kertovat usein jotain kantajastaan (vaatteiden, kampausten, kautta). Lisäksi taidemuodot, kuten tanssi, ovat sanoittamatonta mutta tarkoittavaa kommunikaatiota.
Parakieli ja kirjoitetun viestinnän nonverbaaliset elementit
Puheessa on monia sanattomia elementtejä, jotka kutsutaan parakieleksi. Niihin kuuluvat äänenväri, puhujan tunnetila, puhetyyli, rytmi, intonaatio ja korostus. Parakielen avulla sama sanoma voi kuulostaa ystävälliseltä, sarkastiselta tai huolestuneelta vaikka sanallinen sisältö olisi sama.
Myös kirjoitetussa viestinnässä on nonverbaalisia elementtejä. Käsiala ja typografia välittävät tietoa kirjoittajasta (käsiala), sanajärjestys ja lauserakenne voivat korostaa tiettyjä kohtia, ja esimerkiksi emotikonien tai hymiöiden käyttö muuttaa viestin tulkintaa. Näin kirjoitetussa muodossa pyritään kompensoimaan kasvokkain tapahtuvan viestinnän puutteita.
Miksi sanaton viestintä on tärkeää vuorovaikutuksessa?
- Se välittää tunteita ja asenteita nopeasti ja usein luotettavammin kuin sanat.
- Sanaton viestintä täydentää ja joskus kumoaa sanallisen viestin: ristiriidassa sanat usein tulkitaan sanattoman viestin mukaan.
- Se auttaa säätelemään keskustelun kulkua (esim. katsekontaktilla tai eleillä aloitetaan ja lopetetaan puheenvuoroja).
- Se luo ja ylläpitää sosiaalista etäisyyttä ja rooleja (proksemiikka eli henkilökohtainen tila, ryhmädynamiikka).
Kulttuuri, konteksti ja tulkinnan haasteet
Sanattomat signaalit eivät ole universaaleja: saman eleen merkitys voi vaihdella kulttuurista toiseen. Esimerkiksi katseen voimakkuus, kosketuksen sopivuus tai käden eleet voivat olla kohteliaita yhdessä kulttuurissa ja loukkaavia toisessa. Tilanteen konteksti — kuten suhde osapuolten välillä, paikka ja tilaisuuden muoto — vaikuttaa myös tulkintaan. Tästä syystä sanattoman viestinnän tulkinta vaatii herkkyyttä ja tilannetajua.
Havaintoja ja käytännön vinkkejä
- Kiinnitä huomiota kokonaisuuteen: eleet, ilmeet, äänen sävy ja sanat muodostavat yhdessä merkityksen.
- Pyri olemaan aidosti yhteneväinen: sanallinen viesti ja kehonkieli tukevat toisiaan parhaiten, kun ne ovat linjassa (konkruenssi).
- Havainnoi toisen lähtökohtia ennen tulkintaa — huomioi kulttuuri, ikä ja tilanne.
- Jos viestin merkitys epäselvä, kysy tarkentavia kysymyksiä sen sijaan, että tekisit oletuksia.
- Harjoittele läsnäoloa ja peilausta (mirroring) tilanteissa, joissa pyrit luomaan luottamusta; käytä niitä kuitenkin maltillisesti ja aidosti.
Sanattoman viestinnän tutkimus ja sovellukset
Sanattoman viestinnän tutkimus kattaa psykologiaa, sosiologiaa, antropologiaa ja viestintätutkimusta. Se on olennaista monilla käytännön aloilla, kuten hoitotyössä (potilaan kohtaaminen), opetuksessa, myynnissä ja konfliktinratkaisussa. Tietoisuus sanattomista signaaleista parantaa vuorovaikutuksen laatua ja vähentää väärinymmärryksiä.
Sanattomalla viestinnällä on kolme pääasiallista näkökulmaa: tilanne, jossa se tapahtuu, viestijät ja heidän käyttäytymisensä vuorovaikutuksen aikana. p7
Yhteenvetona: sanaton viestintä on monimuotoista, usein tiedostamatonta ja vaikutukseltaan vahvaa. Tarkka havainnointi, tilannetaju ja kulttuurinen herkkyys auttavat viestimään selkeämmin ja tulkitsemaan paremmin muiden viestejä.
Pukujen vaikutukset
Kaksi valokuvaa Darwinin teoksesta Expression of the Emotions, jossa näkyy inhon tunne.
Verbaalisen ja ei-verbaalisen merkitys
Verbaali tarkoittaa "sanojen käyttöä". Näin ollen ääniäänet, jotka eivät ole sanoja, kuten virnistys tai sanaton lauluääni, ovat nonverbaalisia. Viittomakielet ja kirjoittaminen ymmärretään verbaaliseksi viestinnäksi, koska molemmissa käytetään sanoja - vaikka puheen tavoin myös nonverbaalisten viestien rinnalla esiintyy paralingvistisiä elementtejä. Nonverbaalinen viestintä voi tapahtua minkä tahansa aistikanavan - näön, äänen, hajun, kosketuksen tai maun - kautta. NVC on tärkeää, koska:
"Kun puhumme (tai kuuntelemme), huomiomme keskittyy sanoihin eikä kehonkieleen. Mutta arvostelukykymme sisältää molemmat. Yleisö käsittelee samanaikaisesti sekä sanallisia että sanattomia vihjeitä. Kehonliikkeet eivät yleensä ole itsessään positiivisia tai negatiivisia, vaan tilanne ja viesti määräävät arvioinnin". p4
Sanattoman viestinnän tehtävät
Puhuttua kieltä käytetään usein ulkoisia tapahtumia koskevan tiedon välittämiseen, mutta sanattomia koodeja käytetään enemmän ihmissuhteissa. Argylen mukaan nonverbaalisella kehonkäyttäytymisellä on viisi ensisijaista tehtävää ihmisten välisessä viestinnässä:
- Tunteiden ilmaiseminen
- Ihmisten välisten asenteiden ilmaiseminen
- Puheeseen liittyen: se auttaa puhujia hallitsemaan keskustelua.
- Henkilökohtaisuuden esittely
- Rituaalien suorittaminen (kuten tervehdykset).
Paralanguage
Parakieli on äänen ei-verbaalisten vihjeiden tutkimista. Puheen erilaiset akustiset ominaisuudet, kuten äänensävy, äänenkorkeus ja aksentti, jotka tunnetaan yhdessä prosodiana, voivat kaikki antaa nonverbaalisia vihjeitä. Parakieli voi muuttaa sanojen merkitystä.
Kielitieteilijä George L. Trager kehitti luokittelun, joka käsitteli ääniasua, äänen ominaisuuksia ja ääntelyä.
- Ääniasetelma on konteksti, jossa puhuja puhuu. Siihen voi kuulua tilanne, sukupuoli, mieliala, ikä ja henkilön kulttuuri.
- Äänen ominaisuuksia ovat äänenvoimakkuus, äänenkorkeus, tempo, rytmi, artikulaatio, resonanssi, nasaalisuus ja aksentti. Ne antavat jokaiselle yksilölle ainutlaatuisen "äänipainatuksen".
- Vokalisaatio koostuu kolmesta osa-alueesta: luonnehdinta, karsinta ja erottelu.
- Luonnehdinnat ovat puhuessa ilmaistuja tunteita, kuten naurua, itkua ja haukottelua.
- Kvalifiointimerkki on viestin välittämisen tyyli - esimerkiksi huutaminen "Hei, lopeta tuo!", toisin kuin kuiskaaminen "Hei, lopeta tuo".
- Vokaaliset erottelut, kuten "uh-huh", kertovat puhujalle, että kuulija todella kuuntelee.
Visuaalinen viestintä
Vaatteet
Vaatteet ja muoti yleensä lähettävät viestejä. Arvostelemme muita sen perusteella, mitä näemme, ainakin silloin, kun tapaamme heidät ensimmäistä kertaa. Muoti heijastaa aikaa ja paikkaa. Tyylit kertovat historiasta ja aikakaudesta yhtä paljon kuin mikä tahansa historiankirja. Vaatteet heijastavat sitä, mitä ihmiset ajattelevat ja miten he elävät. Muoti on sanaton kannanotto. Se heijastaa aikaamme, uskomuksiamme ja joskus uskontoamme.
Kehon kieli
Kehonkielellä tarkoitetaan sitä, miten keho on asennossa: asentoa. Se pyrkii osoittamaan asenteesi (mielentilasi) siihen, mitä ympärilläsi tapahtuu. Muut havaitsevat merkit silmänräpäyksessä.
Silmien katse
Katsekontakti voi osoittaa kiinnostusta, huomiota ja osallistumista.p10 Katseeseen sisältyy katsominen puhuessa, katsominen kuunnellessa, katseen määrä ja vilkaisujen tiheys, kiinnitystavat, pupillin laajentuminen ja silmänräpäystaajuus. p153
Tunteet
Voimakkaiden tunteiden näyttäminen on voimakasta viestintää, joka ymmärretään välittömästi. Monet signaalit ovat samoja kaikissa kulttuureissa, kuten Darwin osoitti. Esimerkkejä visuaalisesti osoitetuista voimakkaista tunteista ovat:
- Viha
- Pelko
- Suru
- Onnellisuus
- Rakkaus
- Häpeä
Ne on lueteltu selkeysjärjestyksessä. Kukaan ei erehdy vihasta tai pelosta, mutta katsojat saattavat joskus unohtaa hienovaraisemmat tunteet.
otsikko: Tarina: Vanha, vanha, vanha, tarina
Katsekontakti ja fyysinen kontakti...
Kosketa
Kosketus on klassista sanatonta viestintää. Se on ehkä intiimein (läheisin) asia, jonka ihminen voi tehdä toiselle. Mitä se tarkoittaa, riippuu asiayhteydestä. Tässä on lyhyt luettelo siitä, mitä voimme tehdä, kun kosketamme toista ihmistä:
Arts
Suurin osa taiteista on sanatonta viestintää:
Fred ja Adele Astaire vuonna 1921
Eläinmaailma
Muilla eläimillä kuin ihmisillä ei ole omaa kieltämme, mutta monet käyttävät sanatonta viestintää. Monilla eläimillä haju on tärkeämmässä asemassa niiden viestinnässä. Sosiaaliset eläimet voivat myös ymmärtää äänensävyn merkityksen ja jopa avainsanat. Sano "kävele!" perheen koiralle... Sosiaalisten ja älykkäiden eläinten kanssa ihmisellä voi olla aito suhde. Yleensä tämä tarkoittaa nisäkkäitä. Nisäkkäillä ei-sanallinen viestintä on voimakkaasti kehittynyt, ja nisäkkäät ovat enimmäkseen sosiaalisia eläimiä.
Monet eläimet tunnistavat toistensa hälytyssignaalit (lajien välinen viestintä). Jonkinlainen eläinkommunikointi onkin lähes yleistä selkärankaisten keskuudessa.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on nonverbaalinen viestintä?
V: Sanaton viestintä (nonverbal communication, NVC) tarkoittaa signaalien käyttöä ilman sanoja.
K: Onko kieli ainoa tapa kommunikoida?
V: Ei, on olemassa muitakin viestintävälineitä.
K: Onko sanaton viestintä aina tietoista?
V: Ei, suuri osa sanattomasta viestinnästä on tiedostamatonta ja tapahtuu ilman, että ihmiset ajattelevat sitä.
K: Mitä eri tapoja NVC:tä voidaan viestiä?
V: NVC:ssä voidaan käyttää eleitä ja kosketusta, kehonkieltä tai ryhtiä, kasvojen ilmeitä ja katsekontaktia. Sitä voidaan viestiä myös esineiden, kuten vaatteiden ja kampausten, välityksellä. Myös tanssi on eräänlaista sanatonta viestintää.
K: Mitkä ovat puheen sanattomat elementit?
V: Puheen nonverbaalisiin elementteihin, joita kutsutaan parakieleksi, kuuluvat äänenlaatu, tunteet ja puhetyyli, rytmi, intonaatio ja korostus.
K: Onko kirjoitetuissa teksteissä nonverbaalisia elementtejä?
V: Kyllä, kirjoitetuissa teksteissä on nonverbaalisia elementtejä, kuten käsiala, sanojen tilallinen sijoittelu tai hymiöiden, kuten :), käyttö.
K: Mitkä ovat nonverbaalisen viestinnän kolme tärkeintä näkökohtaa?
V: Sanattoman viestinnän kolme tärkeintä näkökohtaa ovat tilanne, jossa viestintä tapahtuu, viestijät ja heidän käyttäytymisensä vuorovaikutuksen aikana.
Etsiä