Compurgation (valaedustus) — muinainen oikeudellinen puolustus Englannissa
Compurgation (valaedustus) — muinainen englantilainen oikeudellinen puolustus: valavakuudet, Clarendon 1164, poisto 1833 sekä vaikutus common law’hun ja siviilioikeuteen.
Compurgation oli muinainen puolustustapa oikeudenkäynnissä, jossa syytetty hankki tuekseen useita todistajia tai niin kutsuttuja valavankareita (compurgators). Nämä henkilöt eivät lausuneet havaintojaan rikoksen tai riidan tosiseikoista, vaan vannoivat tuntevansa syytetyn ja uskovansa hänen valansa vilpittömyyteen — toisin sanoen he vakuuttivat syytetyn luotettavuudesta ja siitä, että tämän vala oli tosi.
Menettely käytännössä
- Compurgationissa syytetty pyysi usein yleensä kaksitoista (joissain paikoin toinen määrä) henkilöä tulemään ja vannomaan hänen puolestaan.
- Compurgatorit eivät toimineet todistajina tapahtumien suhteen, vaan asettuivat tukemaan syytetyn uskottavuutta ja oikeutettua valaa. He eivät luvanneet tietävänsä, mitä todella tapahtui.
- Menettely nojasi keskiaikaiseen valakulttuuriin: valalla oli yhteisössä suuri oikeudellinen ja moraalinen painoarvo, ja yhteisön jäsenten todistus siitä, että joku oli kunniallinen ja luotettava, voitiin nähdä riittävänä puolustukseksi.
- Compurgation suosii niitä, joilla oli laajat sosiaaliset verkostot ja arvostettu maine; vaatimukseen kykenivät heikommat ja syrjäisemmät kantamaan huonommin, mikä teki järjestelmästä epäoikeudenmukaisen.
Historia Englannissa
Englannin oikeushistoriassa compurgation oli yleinen käytäntö varhaismedioevallisella ajalla, mutta sen asema muuttui kun kuninkaallisen oikeuden järjestelmä vahvistui. Englannissa se poistettiin common law -oikeudesta Henrik II:n vuonna 1164 antamissa Clarendonin perustuslaeissa. Puolustus oli kuitenkin edelleen sallittu velkoja ja vastaavia asioita koskevissa siviilikanteissa, joissa valanvarmistukseen liittyvät menettelyt pysyivät käyttökelpoisina vielä pitkään.
Lopulta compurgation-menettely katosi kokonaan: se poistettiin kokonaan Englannissa vuonna 1833, kun oikeudenkäytännöt siirtyivät vahvemmin näyttöön ja todistajanlausuntoihin perustuviksi ja juryjärjestelmä sekä muu evidenssipohjainen prosessi syrjäyttivät vanhat valakäytännöt.
Merkitys ja kritiikki
Compurgation kertoo paljon keskiaikaisesta oikeuskäsityksestä: uskottavuus, kunniakäsitykset ja yhteisön arvio olivat keskeisiä elementtejä oikeudellisessa päätöksenteossa. Samalla menettely on kritisoitu siitä, että se suosii etuoikeutettua sosiaalista asemaa ja altistaa väärinkäytöksille, kun tosiasioita ei tutkita erikseen. Kehitys kohti kirjallista näyttöä, todistajien kuulustelua ja juryä heijastaa laajempaa muutosta kohti modernimpaa ja tasapuolisempaa prosessioikeutta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on kompurgaatio?
V: Compurgaatio on muinainen oikeudenkäynnin puolustustapa, jossa syytetty henkilö saattoi kutsua useita ihmisiä vannomaan, että he uskovat hänen syyttömyyteensä.
K: Kuinka monta ihmistä syytetty henkilö saattoi kutsua compurgationissa?
V: Syytetty saattoi kutsua useita ihmisiä, yleensä kaksitoista.
K: Milloin compurgation poistettiin Englannin common law -oikeudesta?
V: Compurgation poistettiin Englannin common law -oikeudesta Henrik II:n vuonna 1164 antamilla Clarendonin perustuslaeilla.
Kysymys: Oliko compurgation edelleen sallittua siviilioikeudellisissa velkakanteissa?
V: Kyllä, compurgation oli edelleen sallittua siviilioikeudellisissa velkakanteissa.
K: Milloin compurgation poistettiin kokonaan Englannissa?
V: Compurgation poistettiin kokonaan Englannissa vuonna 1833.
K: Miksi compurgation poistui Englannissa?
V: Compurgationin käytöstä tuli Englannissa tarpeetonta, koska muut todisteiden keruun muodot, kuten todistajat ja fyysiset todisteet, yleistyivät.
Kysymys: Käytettiinkö compurgatiota myös muissa maissa puolustautumiskeinona oikeudenkäynneissä?
V: Kyllä, myös muissa maissa, kuten Saksassa ja Skandinaviassa, käytettiin compurgatiota puolustuksena oikeudenkäynneissä.
Etsiä