Dekkaanitasanko – Etelä-Intian laaja ylätasanko, geologia ja ekosysteemit

Dekkaanitasanko — Etelä‑Intian laaja ylätasanko: geologia, monimuotoiset ekosysteemit, ikivanhat metsät ja vuorijonot (Länsi‑/Itä‑Ghatit) — kattava, informatiivinen esitys

Dekkaanitasanko on suuri tasanko, joka kattaa suurimman osan Etelä-Intiaa. Se on kolmion muotoinen, ja sitä ympäröi kolme vuorijonoa. Se ulottuu kahdeksan Intian osavaltion alueelle (pääasiassa Telangana, Maharashtra, Andhra Pradesh, Karnataka, Kerala ja Tamil Nadu).

Tasangon pinta-ala vaihtelee määritelmästä riippuen; yleisesti sitä kuvataan olevan noin 422 000–500 000 neliökilometriä, eli se kattaa merkittävän osan Etelä-Intian maa-alasta.

Sijainti ja topografia

Ylänköalueet, korkeammat maa-alueet, muodostavat kolmion, joka sijoittuu Intian niemimaan keskiosaan. Tasanko on laaja ja monimuotoinen: eteläosissa korkeudet nousevat usein yli 1 000 metriin merenpinnan yläpuolelle, kun taas pohjoisessa korkeudet ovat yleisimmin noin 300–600 metriä merenpinnan yläpuolella. Tasangon muotoa rajaa lännessä Länsi-Ghatit ja idässä Itä-Ghatit, jotka kohtaavat lähes Intian eteläkärjessä ja muodostavat kolmion etelään suuntautuvan kärjen. Kolmion pohjoisrajan muodostavat Satpura Range ja Vindhya Range, jotka erottavat tasangon Pohjois-Intian jokialueilta.

Geologia

Dekkaanitasanko perustuu pääasiassa basalttisiin kivilajikerrostumiin, jotka syntyivät laajoista tulivuoritoiminnan aiheuttamista laavavirroista myöhäisellä liitukaudella ja varhaisella paleogeenikaudella. Tunnettu geologinen yksikkö on Dekkaanin laavapeti (Deccan Traps) — kerrosmainen basaltinen tulivuoriperäinen muodostuma, joka voi olla satojen metrien paksuinen ja peittää laajoja alueita. Dekkaanilavat liittyvät Intian mannerlaatan liikkeisiin ja mahdollisesti ilmakehän muutoksiin sillä aikakaudella; osa tutkijoista on liittänyt Deccan Trapsin purkaukset myös liitukauden lopun massasukupuuttoon.

Maaperä vaihtelee: basaltin hajoamisesta syntyy rautapitoisia punaisia ja punaruskeita maaperiä sekä niin kutsuttuja mustamultamaata (regur), jotka ovat erityisen hedelmällisiä viljan, erityisesti puuvillan, viljelyssä. Korkeammilla ja voimakkaammin sadealueilla esiintyy lateriittisia (rautapitoisia) maakerroksia.

Ilmasto ja ekosysteemit

Tasangolla vallitsee pääosin tropiikin ilmasto, mutta paikallinen vaihtelu on suurta: länsiosissa Länsi-Ghatien ansiosta sadanta on runsasta ja alueella on kosteita, monsuuniin liittyviä sademetsiä, kun taas itäisemmät alueet ovat kuivia ja kuuluvat monsuunin sateiden varaan. Sade-erojen takia tasangolla on useita erilaisia elinympäristöjä ja ekosysteemejä: kosteita trooppisia metsiköitä Länsi-Ghateilla, kuivia ja kosteita lehtimetsiä, kuivien alueiden pensaikkoja ja puoliaavikoitumisen uhkaamia alueita.

Kasvillisuus ja eläimistö ovat monimuotoisia. Länsi-Ghatit ovat yksi maailman biodiversiteetin hotspot-alueista ja sisältävät runsaasti endeemisiä lajeja. Tasangon kuivemmilla alueilla esiintyy kuivien lehtimetsien ja pensaikkojen lajeja sekä eläimiä kuten villipuhvelia (gaur), leopardeja, tiikereitä suojelualueilla, kukkivia lintuyhteisöjä ja monia hyönteis- ja kasvilajeja, jotka ovat sopeutuneet monsuuni- ja kuivakausivaihteluihin.

Vesistöt ja maankäyttö

Monet Etelä-Intian merkittävimmistä joista saavat alkunsa tai virtaavat Dekkaanitasangon halki. Tärkeitä jokia ovat esimerkiksi Godavari, Krishna, Cauvery (Kaveri) sekä useat niiden sivujoet. Jokia on padottu runsaasti kastelun ja sähkön tuotannon tarpeisiin; suuret tekoaltaat ja kanavat muokkaavat alueen maankäyttöä ja mahdollistavat monenlaisen viljelyn.

Maankäyttö on paljolti maatalousvaltaista: viljellään viljaa, riisiä rantatasangoilla, puuvillaa, sokeriruokoa, maissia, palkokasveja ja muita kotitarve- ja kauppaviljelykasveja. Kaupunkialueet kuten Hyderabad, Bengaluru ja Pune sijaitsevat suurelta osin Dekkaanin reuna-alueilla ja ovat tärkeitä teollisuuden, palveluiden ja tieto- ja viestintäteknologian keskuksia.

Luonnonvarat ja talous

Tasangoilta löytyy merkittäviä mineraalivarantoja: rautamalmia, mangaania, boksittia, kiviöljyä joidenkin alueiden läheisyydessä, kivihiiltä tietyissä hiilikerrostumissa sekä historiallisesti merkittäviä kultakaivoksia (esim. Kolar). Alueen kallioperäinen koostumus ja laajat basaltikerrostumat ovat vaikuttaneet kaivostoimintaan ja teolliseen kehitykseen.

Historiallinen ja kulttuurinen merkitys

Dekkaanitasanko on ollut pitkään asuttu ja siihen liittyy monia historiallisia valtakuntia ja kulttuurikerrostumia: mahtavia dynastioita, kauppakeskuksia ja linnoituksia sekä 1500–1800-lukujen valtataisteluja (mm. Dekkaanin sulttaanikunnat, Marathan valtakunta). Alueen runsailla kulttuurisilla perinteillä on edelleen suuri vaikutus Etelä-Intian kieliin, arkkitehtuuriin ja maanviljelyperinteisiin.

Suojelu ja uhat

Vaikka Länsi-Ghatit sisältävät laajoja suojelualueita ja ovat osa UNESCOn maailmaperintökohteita, monet Dekkaanitasangon ekosysteemeistä kohtaavat ihmistoiminnan aiheuttamia uhkia: metsien hakkuu, laajentuva maatalous, kastelun aiheuttamat maaperän suolautuminen ja vesivarojen ylikäyttö sekä kaupunkilaajeneminen. Ilmastonmuutos voi muuttaa monsuunien käytäntöjä ja lisätä kuivien kausien voimakkuutta, mikä asettaa lisäpaineita viljelylle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Suojelutoimet keskittyvät muun muassa metsien suojeluun, jokien kestävään käyttöön, luonnonvaraisten elinympäristöjen kunnossapitoon ja paikallisyhteisöjen osallistamiseen luonnonhoitoon. Erityisesti Länsi-Ghatien ainutlaatuisen biodiversiteetin turvaaminen on saanut kansainvälistä huomiota.

Yhteenvetona Dekkaanitasanko on Etelä-Intian luonnonmaantieteellinen sydän: laaja ja geologisesti merkittävä ylätasanko, jonka moninaiset geologia, ilmasto ja ekosysteemit vaikuttavat alueen ihmisten elinmahdollisuuksiin, talouteen ja kulttuuriin.

Deccanin ansat

Deccanin ansat ovat tärkein syy Etelä-Intian erityiseen maantieteeseen ja geologiaan. Ne ovat suuri vulkaaninen maakunta Deccanin tasangolla Länsi-Keski-Intiassa (välillä 17-24 N, 73-74E) ja yksi maapallon suurimmista vulkaanisista ilmiöistä. Ne koostuvat useista kerroksista jähmettynyttä tulvabasalttia, jotka ovat yli 2 000 metrin paksuisia ja kattavat 500 000 neliökilometrin alueen. Geologiassa tällaisista kalliomuodostumista käytetty termi "trap" on peräisin hollannin kielen sanasta "stairs", joka viittaa alueen maiseman muodostaviin portaisiin.

Historia

Deccanin ansat muodostuivat 60-68 miljoonaa vuotta sitten, liitukauden lopulla. Suurin osa tulivuorenpurkauksista tapahtui Western Ghatsilla (lähellä nykyistä Mumbain aluetta) noin 66 miljoonaa vuotta sitten. Tämä purkausten sarja on saattanut kestää yhteensä alle 30 000 vuotta. Prosessin aikana vapautuneilla kaasuilla on saattanut olla merkitystä liitukauden ja tertiäärikauden välisessä sukupuuttoon kuolemisessa, johon kuului myös muiden dinosaurusten kuin aavisten dinosaurusten sukupuuttoon kuoleminen. Tiedeyhteisön keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että sukupuuttoon kuolemisen laukaisi Chicxulubin törmäys Keski-Amerikassa, mutta myös Dekaanin purkaukset aiheuttivat häiriöitä maapallon ilmastossa.

Ennen kuin eroosio ja laattatektoniikka pienensivät Deccan Trapsin alueen nykyiseen kokoonsa, laavavirtojen kattaman alkuperäisen alueen arvioidaan olleen jopa 1,5 miljoonaa km², eli noin puolet nykyisen Intian pinta-alasta. Suoraan havaittavissa olevien laavavirtojen nykyisen pinta-alan arvioidaan olevan noin 512 000 neliökilometriä.

Tuliperäisten kaasujen, erityisesti rikkidioksidin, vapautuminen loukkujen muodostumisen aikana vaikutti osaltaan nykypäivän ilmastonmuutokseen. Tietojen mukaan lämpötila laski tänä aikana keskimäärin 2 °C (3,6 °F).

Deccan Traps lähellä Matherania, Mumbain itäpuolella.


Deccanin ansat lähellä Punea

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on Dekkaanin ylätasanko?

K: Mitkä kolme vuoristoa ympäröivät Dekkaanin ylätasankoa?

K: Kuinka suuren osan Intian maa-alasta se kattaa?

K: Kuinka korkealla se on merenpinnan yläpuolella?

K: Minkälaisia elinympäristöjä tällä tasangolla on?

K: Kuinka vanhoja nämä metsät ovat verrattuna muihin Intian vuoriin?

Kysymys: Minkä muotoinen tämä kolmio on karttaa katsottaessa?

Hae kirjaimella