Syvyyspuolustus
Syvyyspuolustus (Defense in depth) on sotilasstrategia, joka tunnetaan myös nimellä syvä tai joustava puolustus. Se on viivytystaktiikka, jonka tarkoituksena on hidastaa vihollisen etenemistä sen sijaan, että se pysäytettäisiin. Taktiikalla ostetaan aikaa antautumalla viholliselle hitaasti. Se aiheuttaa yleensä ylimääräisiä tappioita. Syvyyspuolustus voi hidastaa etenevää armeijaa, jolloin se menettää vauhtiaan.
Keskiaikainen linna kukkulalla, jossa on useita muureja ja esteitä, on esimerkki syvyyspuolustuksesta.
Esimerkkejä
Hannibal käytti tätä taktiikkaa Cannaen taistelussa vuonna 216 eaa. Hän kohtasi paljon suuremman roomalaisen armeijan ja sijoitti vähemmän kokeneet sotilaansa keskelle. Kummallakin puolella olivat hänen kokeneimmat taistelijansa. Kun roomalaiset etenivät, Hannibalin keskus siirtyi vähitellen taaksepäin, kun taas siivillä olevat joukot alkoivat piirittää roomalaisia. Kyseessä oli tasavallan historian suurin roomalaisten sotilaiden teurastus.
Klassinen esimerkki ovat keskiaikaiset linnakkeet ja linnat, joissa on puolustuskehät (yleensä muurit). Puolustajien sisemmät piirit tukevat ulompia piirejä ohjusammunnoilla. Hyökkääjän on murrettava jokainen puolustuslinja uuvuttaen itsensä prosessissa.
Saksan armeija käytti tätä taktiikkaa vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan aikana. Saksalaiset käyttivät sitä tehokkaasti sekä Ranskan että Britannian armeijoita vastaan heinäkuuhun 1918 asti. Amerikkalaisten joukkojen saapuminen ranskalaisten ja brittien rinnalle lopetti saksalaisten taktiikan.
Strategia
Oikein suunniteltua syvyyspuolustusta voidaan käyttää vähentämään tai poistamaan hyökkäävien joukkojen mahdolliset edut. Tämä koskee myös ylivoimaista määrää. Puolustaja sijoittaa hyökkäyksen kohteen useiden puolustuskerrosten taakse. Tämän jälkeen puolustajat antavat hyökkääjän kuluttaa voimiaan, kun he hitaasti luovuttavat ja siirtyvät takaisin seuraavaan puolustuskerrokseen.
Carl von Clausewitz, Sun Tzu ja Budōn taistelutaito olivat yhtä mieltä siitä, että sodan ensisijainen muoto oli puolustus. Clausewitz totesi, että puolustus antoi puolustajille lisämahdollisuuksia. Syvyyspuolustuksella voidaan estää vihollista saartamasta asemaasi. Se tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden vastahyökkäykseen. Puolustus avaruudessa on sitä, ettei ole paikalla, kun vihollinen hyökkää. Puolustus ajassa tarkoittaa vihollisen hidastamista tai estämistä, kun se hyökkää.
Toiminnan viivästyminen
Vastaavaa taktiikkaa kutsutaan viivytystoimeksi. Tarkoituksena on, että pienemmät joukot häiritsevät suurempia joukkoja ja viivyttävät niiden etenemistä. Samalla ne aiheuttavat mahdollisimman paljon vahinkoa suuremmalle joukolle hyökkäämättä suoraan sitä vastaan. Viivytystoiminnan tarkoituksena on antaa armeijan pääjoukoille mahdollisuus irrottautua vihollisesta ja säilyttää samalla hyvä järjestys. Pääjoukoille annetaan tarvittava aika uuden puolustusaseman muodostamiseen. Suurempaa joukkoa suojaavaa pientä joukkoa kutsutaan jälkijoukoksi. Kuuluisa esimerkki jälkijoukoista annetaan Rolandin laulussa. Kaarle Suuren veljenpoika Roland komensi jälkijoukkoa Roncevaux'n solan taistelussa. Hän ja hänen miehensä suojelivat frankkien armeijan takaosaa, kun nämä vetäytyivät takaisin Ranskaan. Tässä viivytystaistelussa Roland ja hänen miehensä kuolivat kaikki väijytyksessä.
