Dermestidae (nahkakuoriaiset) – kuvaus, lajit ja elintavat

Dermestidae ovat Coleoptera-suku. Ne tunnetaan yleisesti nimellä nahkakuoriaiset, ruokakuoriaiset tai mattokuoriaiset. Suomenkielisissä lähteissä käytetään myös muita nimiä, mutta samaan heimoon kuuluu noin 500–700 lajia. Aikuiset ovat yleensä 1–12 mm pitkiä, ja niiden vartalo on tyypillisesti pyöreän tai soikean muotoinen, usein suomujen tai säikeiden peittämä.

Ulkonäkö ja tunnistaminen

Aikuisilla dermestideillä on kompaktit, joskus karvaiset tai suomuiset koverat selkäkilvet. Monet lajit erottuvat värityksensä tai täplityksensä perusteella. Toukat ovat usein karvaisia ja niillä voi olla selässä karvatupet, jotka suojaavat niitä ja auttavat leviämistä. Toukkavaiheessa esiintyvät karvat ja pörröisyys ovat usein paras tuntomerkki lajiryhmän tunnistamiseen.

Elinkaari ja lisääntyminen

Dermestidien elinkaareen kuuluu muna, toukka, kotelo (pupa) ja aikuinen. Toukkavaiheessa ne syövät intensiivisesti ja useimmilla lajeilla toukat kuoriutuvat useita kertoja ennen koteloitumista. Kotelo voi olla suojattu silkkimäisellä eristeellä tai toukan irrottamilla karvoilla. Kehitysnopeus riippuu lämpötilasta ja ravinnon laadusta; lämpimässä olosuhteessa kehitys on nopeampaa.

Ravinto ja elintavat

Useimmat dermestidit ovat haaskaeläimiä ja ravintoon kuuluu kuivaa eläin- tai kasvimateriaalia: iho, liha, siitepöly (siitepöly), eläinten karvat, höyhenet, kuolleet hyönteiset ja luonnonkuidut. Ne löytyvät usein kuolleista eläimistä ja voivat elää myös nisäkkäiden, lintujen, mehiläisten tai ampiaisten pesistä. Joillakin lajeilla on erikoistuneita elintapoja: esimerkiksi Thaumaglossa elää ainoastaan mantidien munakoteloissa. Monet Trogoderma-suvun lajit ovat lisäksi viljaa syöviä tuholaisia.

Esiintyminen ja lajit

Yleisiä tuholaislajeja ovat esimerkiksi Anthrenus-suvun mattokuoriaiset (esim. Anthrenus verbasci) ja Attagenus-suvun lajit.
Trogoderma-suvun lajit, kuten khapra-tyyppiset lajit, ovat talouden ja elintarvikkeiden kannalta merkittäviä tuholaisia.
Luontoarvoa edustavat lajit osallistuvat luonnolliseen hajotukseen ja ravintoverkkoihin.

Merkitys ihmiselle

Dermestidit ovat sekä hyödyllisiä että haitallisia:

Haitat: Monet lajit ovat kotitalouksien ja teollisuuden tuholaisia: ne voivat vaurioittaa mattoja, vaatteita, verhoiluja ja säilykkeitä sekä pilaavaa elintarvikkeita. Erityisen haitallisia lajeja on elintarvikevarastoissa ja museoissa.
Hyödyt: Luonnonhistorialliset museot ja tutkijat käyttävät joskus dermestidejä eläinten luurankojen puhdistamiseen, koska ne syövät pehmeät kudokset nopeasti jättäen luut koskemattomiksi.

Rikostutkimus

Kuolleista eläimistä löytyviä kuoriaisia tutkitaan rikostutkimuksissa (rikostekninen entomologia). Dermestidit saapuvat ruumiille yleensä myöhäisemmässä hajoitusvaiheessa ja niiden esiintyminen voi auttaa arvioimaan kuolemasta kulunutta aikaa (postmortem interval, PMI), etenkin kun pehmeät kudokset ovat kuivuneet.

Torjunta ja ehkäisy

Tuholaisten torjunta perustuu ennaltaehkäisyyn ja hajotetun materiaalin hallintaan. Hyviä toimintatapoja:

Puhdistus: Säännöllinen imurointi ja pölynpoisto etenkin säilytystilojen reunoilta ja nurkista.
Säilytys: Elintarvikkeet ja herkät tekstiilit ilmatiiviissä astioissa tai tiiviisti suljetuissa tiloissa.
Temperatuurihoidot: Pakastus tai kuumakäsittely tuhoaa toukat ja munat herkissä esineissä.
Seuranta: Läpivalaistus, liimapyydykset ja pheromonipyydykset, sekä säännölliset tarkastukset varastoissa ja museoissa.
Mekaaniset ja kemialliset keinot: Diatomii- tai hyönteismyrkyt ja ammattimaisten tuholaistorjujien palvelut tarvittaessa.

Huomio museum- ja tutkijatyössä

Kun dermestidejä pidetään labratoorioissa tai museoissa puhdistustarkoituksiin, niitä hoidetaan erikseen suljetuissa kasvatuslaatikoissa ja varotoimin, jotta ne eivät pääse leviämään kokoelmiin. Museotyössä tarvitaan myös hyvä dokumentaatio ja jäljitettävyys käytetyistä populaatioista.

Yhteenvetona Dermestidae-heimo on laaja ja monimuotoinen ryhmä, jolla on tärkeä rooli luonnossa hajottajina, mutta joka voi myös aiheuttaa taloudellista haittaa ja vaatia tehokasta hallintaa ihmisasutuksissa ja museokokoelmissa.

Ihmiskuoriaisia käytetään ihmisen kallon puhdistamiseen Skulls Unlimited Internationalissa, Oklahoma Cityssä, Oklahomassa.

Kirjat

Pasquerault T. et al 2008. Répartition des espèces du genre Dermestes L. 1758 récoltés sur des cadavres humains (Coleoptera Dermestidae). L'entomologiste Tome 64 N°4 pp 221-224.
Hinton H.E. 1945. A monograph of the beetles associated with stored products. 1, 387-395 British Museum (Natural History), Lontoo. Maailman aikuisten ja toukkien, sukujen ja lajien avaimet; erinomaiset kuvat, täydelliset lajitiedot.
Freude H; Harde K.W. & Lohse G.A. 1979. Dermestidae. Die Käfer Mitteleuropas 6: Diversicornia (Lycidae - Byrrhidae) 1206 text figs. 367pp. Goecke & Evers. Teksti saksaksi; Dermestidae on sivuilla 304-327.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Dermestidae?

V: Dermestidae on Coleoptera-suku, joka tunnetaan myös nimillä nahkakuoriaiset, ruokakuoriaiset, nahkakuoriaiset, nahkakuoriaiset, mattokuoriaiset ja khaprakuoriaiset, ja jossa on 500-700 lajia.

K: Kuinka suuria Dermestidit ovat?

V: Dermestidit voivat olla jopa 1-12 mm pitkiä.

K: Mitä Dermestidit syövät?

V: Useimmat dermestidit ovat haaskaeläimiä, jotka syövät kuivaa eläin- tai kasvimateriaalia. Tällaisia ovat esimerkiksi iho tai siitepöly, eläinten karvat, höyhenet, kuolleet hyönteiset ja luonnonkuidut.

K: Missä Dermestidit voivat elää?

V: Dermestidejä voi tavata asumassa kuolleissa eläimissä ja syömässä niitä. Toiset voivat elää nisäkkäiden, lintujen, mehiläisten tai ampiaisten pesissä. Thaumaglossa elää ainoastaan mantidien munakoteloissa.

K: Voivatko Dermestidit olla tuholaisia?

V: Kyllä, monet Trogoderma-lajeista ovat tuholaisia, jotka syövät viljaa. Monet lajit ovat myös tuholaisia, jotka voivat vahingoittaa kotien ja yritysten luonnonkuituja.

K: Miten Dermestidejä käytetään rikosteknisessä tutkimuksessa?

V: Kuolleista eläimistä elävinä löydettyjä kovakuoriaisia tutkitaan rikostutkimuksissa (oikeuslääketieteellinen entomologia).

K: Miten luonnontieteelliset museot käyttävät Dermestidejä?

V: Luonnontieteelliset museot käyttävät Dermestidejä joskus eläinten luurankojen puhdistamiseen.