Edaphosaurus – kasvinsyöjäinen pelycosauri myöhäisestä hiilikaudesta
Tutustu Edaphosaurukseen: myöhäisen hiilikauden massiivinen kasvinsyöjä purje selässä — fossiilit Euroopasta ja Pohjois‑Amerikasta, koko, elintavat ja suhde Dimetrodoniin.
Edaphosaurus oli pelycosaurus (varhainen Synapsida), joka eli myöhäisemmän hiilikauden ja varhaisen permikauden aikana. Se oli kasvinsyöjä sukulainen tunnetulle Dimetrodonille. Molemmilla oli suuri, lämpöä säätelevä purje selässä. Edaphosauruksen fossiileja on löydetty Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
Edaphosaurus-lajien pituus vaihteli 0,5 metristä lähes 3,5 metriin, ja ne painoivat yli 300 kiloa. Se oli hieman pidempi ja tukevampi kuin Dimetrodon, mutta sillä oli pelycosauruksen sukulaistensa tavoin pieni pää ja pitkä häntä.
Ulkonäkö ja erottuvat piirteet
Edaphosauruksen selässä ollut "purje" muodostui pitkistä nikamien yläpuolelle ulottuvista hermokannasmaisista piikeistä (neural spines). Toisin kuin Dimetrodonilla, näissä piikeissä oli tyypillisesti poikittaisia ulokkeita ja kyhmyjä (tuberkkeleita), jotka antoivat purjeelle erikoisen, sahalaitaisen profiilin. Runkorakenne oli leveä ja tukeva, mikä viittaa suureen vatsatilaan, joka olisi voinut sisältää fermentoivaa ruoansulatusta helpottavaa suoliston osaa.
Ravinto ja hampaat
Edaphosaurus oli selvästi kasvinsyöjä. Sen hampaat eroavat petoksista: ne olivat usein leveitä ja kulutusta kestäviä, sopivia kasvimateriaalin murskaamiseen ja silppuamiseen. Ruoansulatuksen uskotaan perustuneen hitaaseen, fermentatiiviseen prosessiin, mikä sopii suureen, leveään vartaloon ja voimakkaaseen ruoansulatussysteemin tarpeeseen.
Purjeen mahdolliset käyttötavat
Purjeen toiminnasta on esitetty useita hypoteeseja. Perinteisesti se on nähty lämmönsäätelyrakenteena (thermoregulation), mutta nykytulkinnat korostavat myös muita merkityksiä: purje saattoi toimia lajienvälisessä viestinnässä, sukupuolisessa valinnassa tai lajin tunnistamisessa. Purjeen erityinen muoto – piikkien poikittaiset kyhmyt – viittaa siihen, että visuaalinen signaalointi on ollut tärkeä osa sen toimintaa.
Elinympäristö ja ekologia
Edaphosaurus eli varhaisissa permikauden ja myöhäisen hiilikauden tulvatasangoilla ja metsikköalueilla, joissa oli runsaasti sanikkaisia ja muita varhaisia kasveja. Se oli yksi aikansa pääasiallisista kasvinsyöjistä ja kuului yhteisöihin, joissa eläimistöön kuuluivat myös suuret liskomaiset pelycosaurit, varhaiset matelijat, amfibiat ja suuret hyönteiset. Fossiilit viittaavat siihen, että edaphosaurukset saattoivat liikkua verkkaisesti ja käyttää suurta ruumiinmassaa puolustautumiseen ja ravinnon käsittelyyn.
Levinneisyys ja fossiililöydöt
Fossiililöydöt Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta osoittavat, että Edaphosaurus oli laajalle levinnyt ryhmä myöhäisellä hiilikaudella ja varhaisella permikaudella, eli suunnilleen noin 320–280 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset fossiilit kuvattiin 1800-luvun lopulla, ja saman aikakauden kallioperästä on paljastunut useita eri lajeja ja yksilöitä, jotka auttavat ymmärtämään sen morfologiaa ja elintapoja.
Tieteellinen merkitys
Edaphosaurus on tärkeä venymiskohta varhaisten synapsidien evoluutiossa, koska se osoittaa, että synapsidien joukossa kehittyi itsenäisesti erilaisia elintapoja — myös täsmällisesti kasvinsyöjyyteen sopeutuneita muotoja. Sen erityinen purje ja hampaat tarjoavat arvokasta tietoa varhaisten maalla elävien ekosysteemien monimuotoisuudesta.
Edaphosauruksen kallo sivulta ja ylhäältä katsottuna.
Skull
Edaphosauruksen pää oli ruumiin kokoonsa nähden melko pieni. Syvässä alaleuassa oli todennäköisesti voimakkaat lihakset, ja sen leukojen etu- ja sivuhampaat pystyivät leikkaamaan sitkeistä kasveista pureman kokoisia paloja.
Suun katossa ja alaleuan sisäpuolella oli pattereita tapinmuotoisia hampaita. Ne olivat murskaus- ja hiomapinta. Varhaiset kuvaukset antoivat ymmärtää, että Edaphosaurus söi nilviäisiä, joita se murskasi hammaslevyillään. Paleontologit uskovat kuitenkin nykyään, että Edaphosaurus söi kasveja. Hampaiden kulumisen puute viittaa "rajoitettuun ruoan käsittelyyn". Edaphosauridae-heimon aikaisemmilta jäseniltä puuttuivat hammaslautaset, ja ne söivät hyönteisiä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Edaphosaurus?
V: Edaphosaurus on varhainen synapsida eli pelycosaurus, joka oli olemassa myöhäisemmän hiilikauden ja varhaisen permikauden aikana.
K: Mistä Edaphosauruksen fossiileja on löydetty?
V: Edaphosauruksen fossiileja on löydetty sekä Euroopasta että Pohjois-Amerikasta.
K: Mitä eroa on Edaphosauruksen ja Dimetrodonin välillä?
V: Edaphosaurus ja Dimetrodon ovat molemmat varhaisia synapsideja eli pelycosauruksia, ja niiden selässä oli suuri lämpöä säätelevä purje. Edaphosaurus oli kuitenkin hieman korkeampi ja tukevampi kuin Dimetrodon, ja sillä oli pieni pää ja pitkä häntä.
Kysymys: Oliko Edaphosaurus kasvissyöjä vai lihansyöjä?
V: Edaphosaurus oli tunnetun Dimetrodonin kasvinsyöjäsukulainen.
K: Minkä kokoinen Edaphosaurus oli?
V: Edaphosaurus-lajien pituus vaihteli 0,5 metristä lähes 3,5 metriin, ja ne painoivat yli 300 kiloa.
K: Millainen on Edaphosauruksen fyysinen ulkonäkö?
V: Edaphosauruksella oli pieni pää, pitkä häntä, suuri lämpöä säätelevä purje selässään ja se oli hieman pidempi ja tukevampi kuin Dimetrodon.
K: Minkä ajanjakson aikana Edaphosaurus oli olemassa?
V: Edaphosaurus oli olemassa myöhäisemmän hiilikauden ja varhaisen permikauden aikana.
Etsiä