Emma Goldman (27. kesäkuuta 1869 - 14. toukokuuta 1940) oli venäläis-amerikkalainen anarkisti ja työväenjärjestäjä. Hän oli anarkokommunisti, joka kannatti varhain ateismia, homojen oikeuksia ja feminismiä.




 

Varhaiselämä ja maahanmuutto

Emma Goldman syntyi 27. kesäkuuta 1869 Kovno-nimisessä kaupungissa Venäjän keisarikunnan alueella (nykyinen Kaunas, Liettua). Hän kasvoi juutalaisessa perheessä ja muutti nuorena Yhdysvaltoihin vuonna 1885 etsimään työtä ja parempaa elämää. Alkuvuosinaan hän eli ja työskenteli työläisnaisten keskuudessa Rochesterissa ja myöhemmin New Yorkissa, missä hän tutustui radikaaleihin kanssaihmisiin ja alkoi osallistua työväenliikkeen toimintaan.

Poliittinen toiminta ja ajatukset

Emma Goldmanista tuli tunnettu puhuja, järjestäjä ja kirjoittaja. Hän kannatti anarkokommunismia, joka pyrkii yhteisomistukseen ja vapaaehtoiseen yhteistyöhön hierarkioiden sijaan. Hänen keskeisiä ajatuksiaan olivat:
  • työväen oikeudet ja solidaarisuus
  • sananvapauden ja kokoontumisvapauden puolustus
  • naisten itsemääräämisoikeus, mukaan lukien raskauden ehkäisy ja seksuaalinen vapautuminen
  • tasa-arvo ja varhainen tuki homojen oikeuksille
  • ateismi ja uskonnollisten auktoriteettien kritiikki
Goldman puhui laajasti työväenliikkeen, anarkismin ja feminismin teemoista sekä arvosteli sotaa ja valtioiden armeijoita. Hän korosti henkilökohtaista vapautta sekä yhteisöllistä vastuuta.

Julkaisut, lehdet ja yhteistyö

Emma Goldman oli aktiivinen kirjoittaja ja toimittaja. Hän perusti ja toimi pitkään lehden Mother Earth (1906–1917) piirissä, jossa julkaistiin artikkeleita anarkismista, työväenliikkeestä, taiteesta ja yhteiskunnallisesta kritiikistä. Hän kirjoitti myös esseitä ja muistelmateoksia, joista tunnetuimpia ovat omaelämäkerralliset teokset Living My Life ja My Disillusionment in Russia.

Rangaistukset, pidätykset ja karkotus

Goldman sai uransa aikana useita pidätyksiä ja oli usein viranomaisten tarkkailun kohteena. Hänet ja hänen läheisensä, kuten Alexander Berkman, liittyivät kiivaasti työväentaisteluihin ja radikaaleihin syytteisiin; Berkman suoritti esimerkiksi yrityksen murhata teollisuusjohtaja Henry Clay Frickin vuonna 1892, mikä vaikutti myös Goldmaniin. Emma Goldman pidätettiin useita kertoja muun muassa puheiden ja mielenosoitusten yhteydessä sekä noina aikoina, jolloin hänen kannanottonsa vastustivat sotaa ja asevelvollisuutta. Vuoden 1917–1919 kovat sisäpoliittiset otteet Yhdysvalloissa johtivat siihen, että Goldman pidätettiin ja hänelle tehtiin virallisia syytöksiä maan sisäisestä turvallisuudesta. Lopulta hänet karkotettiin Yhdysvalloista vuonna 1919 yhdessä sadoista muista radikaaleista laivalla, jota kutsuttiin myöhemmin nimellä "Soviet Ark" (esim. alus Buford).

Matka Neuvosto-Venäjälle ja pettymys

Karkotettuna Goldman lähti Venäjälle, toivoen vallankumouksen tuovan vapauden ja oikeudenmukaisuuden. Pian hän kuitenkin pettyi näkemänsä hallinnollisen ja byrokraattisen otteen sekä vallan keskittymisen vuoksi. Hän kritisoi avoimesti bolshevikkien autoritaarisuutta, sensuuria ja kommunistisen puolueen vallan keskittämistä. Hänen kokemuksistaan syntyi kirja My Disillusionment in Russia, jossa hän kuvaa syitä pettymykseensä.

Myöhemmät vuodet ja kuolema

Neuvostovuosien jälkeen Goldman kiersi Euroopassa ja jatkoi kirjoittamista ja puhumista. Hän vieraili muun muassa Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa; Espanjan sisällissodan (1936–1939) aikana hän tuki anarkistisia ryhmiä ja auttoi pakolaisia. Emma Goldman kuoli 14. toukokuuta 1940 Torontossa, Kanadassa, saatuaan aivohalvauksen.

Perintö

Emma Goldman on jäänyt historiaan kiistanalaisena mutta vaikutusvaltaisena hahmona radikaalissa vasemmistoajattelussa, feminismissä ja vapausajattelussa. Hänen puheensa, kirjoituksensa ja järjestötyönsä ovat innoittaneet monia aktivisteja ja tutkijoita. Goldmanin elämä herättää edelleen keskustelua vapauden, vallankäytön ja väkivallan käytön oikeuttamisen teemoista, mutta hänen rohkeutensa puolustaa sananvapautta, naisten oikeuksia ja marginalisoitujen ryhmien asemaa on osa 1900-luvun aktivismin perintöä.

Keskeisiä julkaisuja ja muistelmia

  • Mother Earth (toimitustyö ja artikkelit, 1906–1917)
  • Living My Life (omaelämäkerta, osa I–II, 1931–1934)
  • My Disillusionment in Russia (1923)

Huom. Emma Goldmanin elämä oli monivivahteinen: hän oli sekä järjestäjä että kirjoittaja, paikoin ristiriitainen mutta samalla urhea puolustaja monille nykyään laajalti hyväksytyille vapauksille. Hänen työnsä vaikutukset näkyvät edelleen anarkismin, feminisminkin ja vapaan sanan perinteessä.