Emma Goldman | venäläis-amerikkalainen anarkisti ja työväenjärjestäjä

Life

Goldman taisteli naisten oikeuksien ja tasa-arvon, työläisten oikeuksien, homojen oikeuksien ja anarkismin puolesta (anarkismi on uskomus, jonka mukaan yhteiskuntaa pitäisi johtaa ilman viranomaisia tai hallitusta). Hänet tunnettiin myös siitä, että hän oli yksi ensimmäisistä naisten lisääntymisoikeuksien aktivisteista. Lisäksi Goldman kirjoitti monia kirjoja. Hänen tunnetuin kirjansa "Living My Life" on omaelämäkerta.

Aktivismi

Goldman syntyi Venäjän keisarikunnan osassa, joka nykyään tunnetaan Liettualla. Hän muutti perheensä kanssa Yhdysvaltoihin 17-vuotiaana. Hän oli järkyttynyt tavasta, jolla työläisiä ja työväenaktivisteja kohdeltiin Yhdysvalloissa. Vuonna 1889 hän muutti New Yorkiin. New Yorkissa hän liittyi anarkistiryhmään. Anarkistiryhmässä hän tapasi uuden ystävän ja henkilön, jonka kanssa hän työskenteli pitkään, Alexander Berkmanin. Vuonna 1892 he yrittivät salamurhata (tappaa) Henry Clay Frickin, koska tämä kohteli työläisiä. Berkman epäonnistui ja vietti neljätoista vuotta vankilassa, mutta Goldmania ei rangaistu.

Myöhemmin, vuonna 1901, presidentti William McKinleyn murhasi anarkisti, joka sanoi saaneensa vaikutteita Goldmanilta. Goldman puolusti murhaajaa sanomalla, että "jos ihmiset haluavat päästä eroon salamurhaajista, heidän on poistettava olosuhteet, jotka tuottavat murhaajia".

Sen lisäksi, että Emma oli uhmakas radikaali, hänet tunnettiin hyvin siitä, että hänellä oli uskomaton vaikutusvalta naisten lisääntymisoikeuksia koskevassa aktivismissa. Hän taisteli naisten seksuaalisen ja taloudellisen vapauden puolesta. Goldman toimi sairaanhoitajana ja kätilönä ja opetti muille naisille ehkäisyä. Hänet vangittiin tästä syystä vuonna 1916, koska tuohon aikaan syntyvyydenvalvontaa koskevan tiedon levittäminen oli laitonta.

Ongelmat

Goldmanilla oli monia oikeudellisia ongelmia. Vuonna 1893 hänet tuomittiin mellakan aloittamisesta, ja hän vietti vuoden vankilassa. Hänet pidätettiin vuonna 1901 väitetystä salaliitosta presidentti McKinleyn salamurhassa, mutta häntä ei koskaan todettu syylliseksi. Vuonna 1917 hänet pidätettiin ja hän vietti kaksi vuotta vankilassa, koska hän ei tukenut ensimmäistä maailmansotaa.

Takaisin Venäjälle

Vuonna 1919 Goldman ja Berkman lähetettiin takaisin Venäjälle, koska Yhdysvaltain hallitus piti heitä liian vaarallisina. Venäjän vallankumous oli juuri tapahtunut, ja Goldman oli toiveikas, että Venäjästä voisi tulla hyvä paikka. Hän päätyi lopulta siihen, että Venäjän vallankumous ei ollutkaan niin hyvä kuin hän luuli ja että bolshevikit huijasivat monia Venäjän ihmisiä. Hänen mielestään bolsevikit hallitsivat liikaa ja olivat liian voimakkaita. Hän ei myöskään pitänyt siitä, että Neuvostoliitto pani paljon anarkisteja vankilaan, koska he eivät olleet samaa mieltä heidän kanssaan.

Muutto Eurooppaan

Hän ja Berkman lähtivät kahden vuoden kuluttua, ja Goldman asui monissa paikoissa Euroopassa, muun muassa Englannissa ja Ranskassa. Vuonna 1936 hän muutti Espanjaan auttaakseen anarkisteja taistelemaan fasisteja vastaan Espanjan sisällissodan aikana.

Kuolema

Hän kuoli Torontossa aivohalvaukseen. Hänet on haudattu Chicagon lähelle.