Emma Goldman – venäläis-amerikkalainen anarkokommunisti (1869–1940)
Emma Goldman (1869–1940) — venäläis-amerikkalainen anarkokommunisti, rohkea työväen, feminismin ja LGBTQ-oikeuksien puolustaja, vaikutus näkyy edelleen.
Emma Goldman (27. kesäkuuta 1869 - 14. toukokuuta 1940) oli venäläis-amerikkalainen anarkisti ja työväenjärjestäjä. Hän oli anarkokommunisti, joka kannatti varhain ateismia, homojen oikeuksia ja feminismiä.
Varhaiselämä ja maahanmuutto
Emma Goldman syntyi 27. kesäkuuta 1869 Kovno-nimisessä kaupungissa Venäjän keisarikunnan alueella (nykyinen Kaunas, Liettua). Hän kasvoi juutalaisessa perheessä ja muutti nuorena Yhdysvaltoihin vuonna 1885 etsimään työtä ja parempaa elämää. Alkuvuosinaan hän eli ja työskenteli työläisnaisten keskuudessa Rochesterissa ja myöhemmin New Yorkissa, missä hän tutustui radikaaleihin kanssaihmisiin ja alkoi osallistua työväenliikkeen toimintaan.Poliittinen toiminta ja ajatukset
Emma Goldmanista tuli tunnettu puhuja, järjestäjä ja kirjoittaja. Hän kannatti anarkokommunismia, joka pyrkii yhteisomistukseen ja vapaaehtoiseen yhteistyöhön hierarkioiden sijaan. Hänen keskeisiä ajatuksiaan olivat:- työväen oikeudet ja solidaarisuus
- sananvapauden ja kokoontumisvapauden puolustus
- naisten itsemääräämisoikeus, mukaan lukien raskauden ehkäisy ja seksuaalinen vapautuminen
- tasa-arvo ja varhainen tuki homojen oikeuksille
- ateismi ja uskonnollisten auktoriteettien kritiikki
Julkaisut, lehdet ja yhteistyö
Emma Goldman oli aktiivinen kirjoittaja ja toimittaja. Hän perusti ja toimi pitkään lehden Mother Earth (1906–1917) piirissä, jossa julkaistiin artikkeleita anarkismista, työväenliikkeestä, taiteesta ja yhteiskunnallisesta kritiikistä. Hän kirjoitti myös esseitä ja muistelmateoksia, joista tunnetuimpia ovat omaelämäkerralliset teokset Living My Life ja My Disillusionment in Russia.Rangaistukset, pidätykset ja karkotus
Goldman sai uransa aikana useita pidätyksiä ja oli usein viranomaisten tarkkailun kohteena. Hänet ja hänen läheisensä, kuten Alexander Berkman, liittyivät kiivaasti työväentaisteluihin ja radikaaleihin syytteisiin; Berkman suoritti esimerkiksi yrityksen murhata teollisuusjohtaja Henry Clay Frickin vuonna 1892, mikä vaikutti myös Goldmaniin. Emma Goldman pidätettiin useita kertoja muun muassa puheiden ja mielenosoitusten yhteydessä sekä noina aikoina, jolloin hänen kannanottonsa vastustivat sotaa ja asevelvollisuutta. Vuoden 1917–1919 kovat sisäpoliittiset otteet Yhdysvalloissa johtivat siihen, että Goldman pidätettiin ja hänelle tehtiin virallisia syytöksiä maan sisäisestä turvallisuudesta. Lopulta hänet karkotettiin Yhdysvalloista vuonna 1919 yhdessä sadoista muista radikaaleista laivalla, jota kutsuttiin myöhemmin nimellä "Soviet Ark" (esim. alus Buford).Matka Neuvosto-Venäjälle ja pettymys
Karkotettuna Goldman lähti Venäjälle, toivoen vallankumouksen tuovan vapauden ja oikeudenmukaisuuden. Pian hän kuitenkin pettyi näkemänsä hallinnollisen ja byrokraattisen otteen sekä vallan keskittymisen vuoksi. Hän kritisoi avoimesti bolshevikkien autoritaarisuutta, sensuuria ja kommunistisen puolueen vallan keskittämistä. Hänen kokemuksistaan syntyi kirja My Disillusionment in Russia, jossa hän kuvaa syitä pettymykseensä.Myöhemmät vuodet ja kuolema
Neuvostovuosien jälkeen Goldman kiersi Euroopassa ja jatkoi kirjoittamista ja puhumista. Hän vieraili muun muassa Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa; Espanjan sisällissodan (1936–1939) aikana hän tuki anarkistisia ryhmiä ja auttoi pakolaisia. Emma Goldman kuoli 14. toukokuuta 1940 Torontossa, Kanadassa, saatuaan aivohalvauksen.Perintö
Emma Goldman on jäänyt historiaan kiistanalaisena mutta vaikutusvaltaisena hahmona radikaalissa vasemmistoajattelussa, feminismissä ja vapausajattelussa. Hänen puheensa, kirjoituksensa ja järjestötyönsä ovat innoittaneet monia aktivisteja ja tutkijoita. Goldmanin elämä herättää edelleen keskustelua vapauden, vallankäytön ja väkivallan käytön oikeuttamisen teemoista, mutta hänen rohkeutensa puolustaa sananvapautta, naisten oikeuksia ja marginalisoitujen ryhmien asemaa on osa 1900-luvun aktivismin perintöä.Keskeisiä julkaisuja ja muistelmia
- Mother Earth (toimitustyö ja artikkelit, 1906–1917)
- Living My Life (omaelämäkerta, osa I–II, 1931–1934)
- My Disillusionment in Russia (1923)
Huom. Emma Goldmanin elämä oli monivivahteinen: hän oli sekä järjestäjä että kirjoittaja, paikoin ristiriitainen mutta samalla urhea puolustaja monille nykyään laajalti hyväksytyille vapauksille. Hänen työnsä vaikutukset näkyvät edelleen anarkismin, feminisminkin ja vapaan sanan perinteessä.
Life
Goldman taisteli naisten oikeuksien ja tasa-arvon, työläisten oikeuksien, homojen oikeuksien ja anarkismin puolesta (anarkismi on uskomus, jonka mukaan yhteiskuntaa pitäisi johtaa ilman viranomaisia tai hallitusta). Hänet tunnettiin myös siitä, että hän oli yksi ensimmäisistä naisten lisääntymisoikeuksien aktivisteista. Lisäksi Goldman kirjoitti monia kirjoja. Hänen tunnetuin kirjansa "Living My Life" on omaelämäkerta.
Aktivismi
Goldman syntyi Venäjän keisarikunnan osassa, joka nykyään tunnetaan Liettualla. Hän muutti perheensä kanssa Yhdysvaltoihin 17-vuotiaana. Hän oli järkyttynyt tavasta, jolla työläisiä ja työväenaktivisteja kohdeltiin Yhdysvalloissa. Vuonna 1889 hän muutti New Yorkiin. New Yorkissa hän liittyi anarkistiryhmään. Anarkistiryhmässä hän tapasi uuden ystävän ja henkilön, jonka kanssa hän työskenteli pitkään, Alexander Berkmanin. Vuonna 1892 he yrittivät salamurhata (tappaa) Henry Clay Frickin, koska tämä kohteli työläisiä. Berkman epäonnistui ja vietti neljätoista vuotta vankilassa, mutta Goldmania ei rangaistu.
Myöhemmin, vuonna 1901, presidentti William McKinleyn murhasi anarkisti, joka sanoi saaneensa vaikutteita Goldmanilta. Goldman puolusti murhaajaa sanomalla, että "jos ihmiset haluavat päästä eroon salamurhaajista, heidän on poistettava olosuhteet, jotka tuottavat murhaajia".
Sen lisäksi, että Emma oli uhmakas radikaali, hänet tunnettiin hyvin siitä, että hänellä oli uskomaton vaikutusvalta naisten lisääntymisoikeuksia koskevassa aktivismissa. Hän taisteli naisten seksuaalisen ja taloudellisen vapauden puolesta. Goldman toimi sairaanhoitajana ja kätilönä ja opetti muille naisille ehkäisyä. Hänet vangittiin tästä syystä vuonna 1916, koska tuohon aikaan syntyvyydenvalvontaa koskevan tiedon levittäminen oli laitonta.
Ongelmat
Goldmanilla oli monia oikeudellisia ongelmia. Vuonna 1893 hänet tuomittiin mellakan aloittamisesta, ja hän vietti vuoden vankilassa. Hänet pidätettiin vuonna 1901 väitetystä salaliitosta presidentti McKinleyn salamurhassa, mutta häntä ei koskaan todettu syylliseksi. Vuonna 1917 hänet pidätettiin ja hän vietti kaksi vuotta vankilassa, koska hän ei tukenut ensimmäistä maailmansotaa.
Takaisin Venäjälle
Vuonna 1919 Goldman ja Berkman lähetettiin takaisin Venäjälle, koska Yhdysvaltain hallitus piti heitä liian vaarallisina. Venäjän vallankumous oli juuri tapahtunut, ja Goldman oli toiveikas, että Venäjästä voisi tulla hyvä paikka. Hän päätyi lopulta siihen, että Venäjän vallankumous ei ollutkaan niin hyvä kuin hän luuli ja että bolshevikit huijasivat monia Venäjän ihmisiä. Hänen mielestään bolsevikit hallitsivat liikaa ja olivat liian voimakkaita. Hän ei myöskään pitänyt siitä, että Neuvostoliitto pani paljon anarkisteja vankilaan, koska he eivät olleet samaa mieltä heidän kanssaan.
Muutto Eurooppaan
Hän ja Berkman lähtivät kahden vuoden kuluttua, ja Goldman asui monissa paikoissa Euroopassa, muun muassa Englannissa ja Ranskassa. Vuonna 1936 hän muutti Espanjaan auttaakseen anarkisteja taistelemaan fasisteja vastaan Espanjan sisällissodan aikana.
Kuolema
Hän kuoli Torontossa aivohalvaukseen. Hänet on haudattu Chicagon lähelle.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Emma Goldman?
V: Emma Goldman oli venäläis-amerikkalainen anarkisti ja työväenjärjestäjä.
K: Milloin hän oli syntynyt?
V: Hän syntyi 27. kesäkuuta 1869.
K: Milloin hän kuoli?
V: Hän kuoli 14. toukokuuta 1940.
K: Mihin hän uskoi?
V: Hän uskoi anarkokommunismiin ja oli ateismin, homojen oikeuksien ja feminismin varhainen kannattaja.
K: Missä hän asui?
V: Hän asui Yhdysvalloissa.
K: Millaista työtä hän teki?
V: Hän työskenteli anarkistina ja työväenjärjestäjänä.
K: Miten hän vaikutti yhteiskuntaan?
V: Emma Goldman vaikutti yhteiskuntaan ajamalla ateismia, homojen oikeuksia ja feminismiä ennen kuin ne olivat yleisesti hyväksyttyjä näkemyksiä.
Etsiä