Ensatina: keuhkottomat salamanterit ja E. eschscholtzii-kompleksi

Tutustu Ensatina-keuhkottomiin salamantereihin ja E. eschscholtzii-kompleksiin: ulkonäkö, elinympäristöt ja levinneisyys Brittiläisestä Kolumbiasta Baja Californiään.

Ensatina on keuhkottomien salamantereiden suku. Ne ovat Ensatina eschscholtzii -alalajikompleksi, jota tavataan metsissä Brittiläisessä Kolumbiassa, Washingtonissa, Oregonissa, Kaliforniassa ja Baja Californiassa, Meksikossa.

Ulkonäkö

Ensatina-salamerterit ovat yleensä hoikkakehoisia, pitkähäntärä ja koosta riippuen useimmiten noin 6–15 cm päästä hännänpäähän. Väri ja kuviointi vaihtelevat huomattavasti eri alalajien välillä: yleisiä ovat ruskean, oranssin ja kellertävän sävyt sekä laikulliset tai pilkulliset kuviot. Ihon kautta tapahtuva hengitys edellyttää kosteaa ihoa, joten ruumiin pinta on usein sileä ja kiiltävä.

Elinympäristö ja levinneisyys

Ensatina elää pääasiassa metsissä ja metsäisiä alueita reunustavissa elinympäristöissä: havu- ja sekametsissä, lehtimetsissä, tammilehdoissa ja pensastoissa sekä kivikkoisissa purojen läheisyyksissä. Ne viihtyvät kosteassa lehtikerroksessa, kiven- ja kantojen alla sekä lahopuussa. Useimmat lajit suosivat viileitä, varjoisia paikkoja ja liikkuvat aktiivisesti öisin tai sateen jälkeen.

Elintavat ja ravinto

Ensatina on pääasiassa yöaktiivinen ja hyödyntää kosteita olosuhteita liikkumiseen ja ruokailuun. Ravinto koostuu pienistä selkärangattomista: hyönteisistä, toukista, kotiloista, nilviäisistä ja muista maaperän eläimistä. Ne sieppaavat saaliin kielellä tai suulla ja nauttivat saaliin kokonaisena. Hännän voi tarvittaessa irrottaa pakenemisen yhteydessä (autotomia).

Lisääntyminen

Ensatina kuuluu keuhkottomiin salamantereihin (Plethodontidae), joilla on yleensä suora kehitys: ne munivat maahan kosteisiin paikkoihin ja munista kuoriutuu pienoisaikuisia, ei vesielämän kautta kulkevaa larvaalista vaihetta. Naaras huolehtii usein munista jonkin aikaa. Lisääntymiskausi vaihtelee alueittain ja riippuu sääolosuhteista.

Taksonomia ja evoluutio

Ensatina eschscholtzii on taksonomisesti monimuotoinen alalajikompleksi, ja se on usein mainittu klassisena esimerkkinä niin sanotusta rengaslajista (ring species) Kalifornian ympäristössä: populaatiot muodostavat maantieteellisen "renkaan" ympäri Central Valley -aluetta, ja vierekkäiset populaatiot voivat risteytyä, kun taas kauempana toisistaan olevat muodot eivät välttämättä risteydy. Tätä tulkintaa on sittemmin täydennetty ja paikoin kiistetty molekyylibiologisilla tutkimuksilla; lajin sisäinen vaihtelu on kuitenkin selvästi huomattavaa.

Säilyminen ja uhat

Monet Ensatina-populaatiot ovat suhteellisen vakaita, mutta paikallisesti uhkina ovat elinympäristön pirstoutuminen, metsätalous, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos, joka voi kuivattaa elinympäristöjä. Koska lajit hengittävät ihonsa kautta, ne ovat herkkiä ympäristön laadun muutoksille ja saattavat toimia indikaattoreina metsien ekologiselle tilalle. Joidenkin alalajien suojelustatus voi olla huolestuttavampi paikallisesti, joten elinympäristöjen suojelu ja luonnonhoito ovat tärkeitä.

Tärkeää tietoa

• Ensatina hengittää ihon kautta ja vaatii kosteita elinpaikkoja.
• Kyseessä on monimuotoinen alalajiryhmä, jonka tutkimus auttaa ymmärtämään lajikehitystä.
• Vaikka monet populaatiot ovat yleisiä, paikallinen suojelu on tarpeen, jotta alueelliset muodot säilyvät.

Hae kirjaimella