Geologinen epookki (aikakausi): määritelmä, esimerkit ja luokittelu

Tutustu geologiseen epookkiin: selkeä määritelmä, konkreettiset esimerkit ja kattava luokittelu IUGS:n näkökulmasta – ymmärrä aikakaudet kuten paleogeeni, neogeeni ja kvartääri.

Geologiassa aikakausi on osa ajanjaksoa. Niinpä kainotsooinen aikakausi jaetaan nykyään kolmeen jaksoon, paleogeeniin, neogeeniin ja kvartäärikaudelle. Nämä jaetaan lopulta seuraaviin aikakausiin: paleoseeni, eoseeni, oligoseeni, mioseeni, plioseeni, pleistoseeni ja holoseeni.

Tertiääri, jota ei enää käytetä ("deprecated"), sisälsi paleogeenin ja neogeenin. Siksi viimeistä jaksoa kutsutaan kvartäärikaudeksi, ja siitäkin käytiin suurta keskustelua. Nämä päätökset tekee Kansainvälinen geologisten tieteiden liitto (IUGS). Tämä järjestö ylläpitää kansainvälistä stratigrafiakomissiota, joka päättää, miten geologisia kerrostumia ja vaiheita pitäisi nimetä. He kuvaavat työtään seuraavasti:

Määritelmä ja terminologia

Aikakausi (epookki) on stratigrafinen yksikkö, joka kuvaa maankuoren sedimentti- ja vulkaanisten kerrostumien sekä niihin liittyvien tapahtumien ajallista jaksoa. Suomessa ja kansainvälisesti käytetään usein termejä epookki ja aikakausi

• Eeoni (eoni) – suurin yksikkö
• Era (era) – eonin sisällä
• Kausi (periodi) – eran sisällä
• Aikakausi / epookki (epoch) – kauden sisällä
• Ikä (stage) – aikakauden pienempi osa

Kuinka aikakausia määritellään

Aikakausien rajat perustuvat yleensä geologisiin tapahtumiin ja fossiiliaineiston muutoksiin, joita voidaan tunnistaa kerrostumista eri puolilla maailmaa. Kansainvälinen stratigrafiakomissio (ICS), IUGS:n alainen elin, vahvistaa ja ylläpitää stratigrafista asteikkoa. Käytössä on kaksi tapaa määrittää rajat:

• GSSP (Global Boundary Stratotype Section and Point) – käytetään pääosin fanerotsooisille (keskihistoriallisille) jaksoille. GSSP-tieto tarkoittaa tiettyä kerrostumakohtaa, johon on merkitty globaali rajapiste; tätä kutsutaan usein "kultaiseksi naulaksi".
• GSSA (Global Standard Stratigraphic Age) – käytetään yleisemmin prekambrian ikärajat määrittäessä, kun fossiilista ohjausta ei ole. GSSA perustuu absoluuttiseen ikämääritykseen (esim. radiometriaan).

Esimerkkejä kainotsooisesta (käännekohta nykygeologiassa)

Kuten artikkelin alkuosassa todettiin, kainotsooinen aikakausi (Cenozoic) jakautuu nykykäytännössä seuraaviin aikakausiin ja niiden likimääräisiin ikärajoihin (miljoonina vuosia, Ma):

• Paleoseeni (paleocene): noin 66,0–56,0 Ma
• Eoseeni (eocene): noin 56,0–33,9 Ma
• Oligoseeni (oligocene): noin 33,9–23,03 Ma
• Mioseeni (miocene): noin 23,03–5,333 Ma
• Plioseeni (pliocene): noin 5,333–2,58 Ma
• Pleistoseeni (pleistocene): noin 2,58–0,0117 Ma
• Holoseeni (holocene): noin 0,0117 Ma–nykyhetki (noin 11,7 tuhatta vuotta sitten alkaen)

Lyhyt historia ja käytännön huomioita

Tertiääri oli pitkään käytetty termi, joka kattoi paleogeenin ja neogeenin (eli suurimman osan kainotsooisesta). Termi on sittemmin hylätty kansainvälisessä käyttöyhteydessä, koska stratigrafinen luokittelu pyritään tekemään yksityiskohtaisimmin ja kansainvälisesti standardoidusti. Kvartäärikausi (Quaternary) on myös pitkään ollut keskustelujen kohteena; nykyisin se käsittää plankton- ja jääkausimuutosten seurauksena syntyneet nuoremmat aikakaudet (pleistoseeni ja holoseeni).

Keskustelut ja nykyaikaiset ehdotukset

Viime vuosikymmeninä on käyty mittavaa keskustelua siitä, pitäisikö nykyistä geologista aikaa merkitä erillisellä aikakaudella, jota on ehdotettu nimellä anthroposeeni (ihmisen aiheuttaman muutoksen aika). Anthroposeeni-ehdotus perustuu siihen, että teollistumisen ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeisen nopean teknistaloudellisen kehityksen vaikutukset (radioaktiiviset isotoopit, fossiilisten polttoaineiden käyttö, lämpeneminen, laajamittaiset maisemanmuutokset yms.) näkyvät selvästi geologisessa merkistössä. Tähän mennessä (tilanne 2024) anthroposeenia ei ole kansainvälisesti hyväksytty viralliseksi aikakaudeksi; asia on kuitenkin aktiivisen tieteellisen ja julkisen keskustelun kohteena.

Miksi aikakausilla on merkitystä

• Ne auttavat geologeja ja paleontologeja kuvaamaan maapallon historiaa ja vertaamaan eri alueiden kerrostumia.
• Ne tukevat resurssien etsintää (esim. öljy, hiili, mineraalit) ja ymmärrystä ympäristönmuutoksista.
• Ne tarjoavat ajallisen viitekehyksen ilmastonmuutoksen, evoluution ja geotapahtumien tutkimukselle.

Yhteenvetona: aikakausi (epookki) on tärkeä ja kansainvälisesti määritelty stratigrafinen yksikkö. Sen rajat perustuvat geologisiin tapahtumiin ja fossiiliaineistoon, ja IUGS/ICS vastaa näiden rajojen virallisesta hyväksymisestä ja ylläpidosta. Näin varmistetaan, että geologinen tieto on vertailukelpoista yli maiden ja tutkimusalojen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on aikakausi geologiassa?

K: Miten kainotsooinen aikakausi on jaettu?

K: Mitkä ovat kainotsooisen kauden aikakaudet?

K: Mikä on geologian tertiäärikausi?

K: Miksi kainotsooisen kauden viimeistä jaksoa kutsutaan kvartäärikaudeksi?

K: Kuka päättää, miten geologiset kerrostumat ja vaiheet nimetään?

K: Mikä on Kansainvälisen geologisten tieteiden liiton tehtävä?

Hae kirjaimella