Mioseeni | Neogeenikauden ensimmäinen ja kainotsooisen kauden neljäs aikakausi
Mioseeni on neogeenikauden ensimmäinen ja kainotsooisen kauden neljäs aikakausi. Se alkoi noin 23 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 5,33 miljoonaa vuotta sitten. Alkua ja loppua merkitsevät kallioperät tunnetaan hyvin, mutta kauden alkamis- ja päättymisajankohdan tarkat päivämäärät ovat epävarmoja. Mioseenin nimesi Charles Lyell. Nimi tulee kreikan sanoista μείων (meiōn, "vähemmän") jaνός (kainos, "uusi") ja tarkoittaa "vähemmän uutta", koska siinä on 18 prosenttia vähemmän nykyaikaisia meren selkärangattomia kuin plioseenissa.
Mioseenin lopun eläimet ovat erilaisia kuin sen alun eläimet. Tapahtui ilmastonmuutos. Eliöstöstä tulee "moderni", koska ilmasto on muuttunut nykyistä vastaavaksi. Se on varmaa, mutta ilmastonmuutoksen tarkka syy ei ole varmaa.
Kun maapallo jäähtyi, se siirtyi oligoseenikaudelta mioseenikauden kautta plioseenikaudelle. Mioseenin rajoja ei ole asetettu mihinkään tiettyyn maailmanlaajuiseen tapahtumaan. Ne asettuvat lämpimämmän oligoseenin ja viileämmän plioseenin aikakausien välisille alueellisille rajoille.
Mioseenin kasvit ja eläimet eivät olleet vielä nykyaikaisia, eivätkä nykyiset lajit olleet vielä kehittyneet. Nykyaikaisia nisäkäs- ja lintuperheitä oli olemassa. Valaat, hylkeet ja merilevä levittäytyivät. Nykyaikaiset hait ilmestyivät. Ruohomaat yleistyivät. Nisäkäslajit vähenivät ja laiduntavat lajit yleistyivät. Noin 100 apinalajia eli tuolloin. Ne elivät Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Valaat olivat hyvin yleisiä merissä. Jättimäinen hai Carcharodon megalodon saattoi saalistaa niitä.
Ilmasto
Ilmasto oli lämmin mioseenikaudella, erityisesti sen alkupuoliskolla. Sen jälkeen maailmanlaajuinen ilmasto oli samanlainen kuin oligoseenikaudella. Kaavio osoittaa, että ilmasto pysyi hyvin lämpimänä koko oligoseenin ja mioseenin ensimmäisen puoliskon ajan.
Alhaisemmat lämpötilat
Mioseenin lämpökausi alkoi 21 miljoonaa vuotta sitten ja jatkui noin 14,5 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen maailmanlaajuinen lämpötila laski jyrkästi - sitä kutsutaan keskimionis-kauden ilmastomuutokseksi (MMCT) tai keskimionis-kauden häiriöksi.
Kahdeksan miljoonaa vuotta sitten lämpötila laski jälleen, ja Etelämantereen jääpeite kasvoi. Grönlannissa saattoi olla suuria jäätiköitä jo seitsemän tai kahdeksan miljoonaa vuotta sitten. Ilmasto pysyi suurimmaksi osaksi riittävän lämpimänä metsien ylläpitämiseen pitkälle plioseeniin asti.
Vaikutustapahtumat
Mioseenin aikana tapahtui suuri törmäystapahtuma. Ajankohta on hyvin epävarma. Tapahtuma muodosti Tadžikistanissa sijaitsevan Karakulin kraatterin (halkaisija 52 km), jonka iäksi arvioidaan alle 23 mya tai alle 5 mya.
Sekä lämpötilan että syvänmeren lämpötilan merkittävä lasku delta18 O:n avulla mitattuna keskimjonisajan ilmastollisen optimin jälkeen.
Myöhemmin miocene
Suuret vuorijonot: Himalajan vuoristo, Andit ja Kaskadit jatkoivat nousuaan ylöspäin. Tämä johtui toisiaan vasten hiertävien mannerlaattojen liikkeistä. Intian siirtyminen Aasiaan ja Amerikan liikkuminen lännessä olevia laattoja vasten aiheutti sen, että kaikki nämä alueet vääntyivät suuriksi vuoristoalueiksi.
Miten uudet vuorijonot alentaisivat maapallon lämpötilaa? Tähän on useita mahdollisia syitä. Hiilidioksidin lasku2 aiheuttaisi lämpötilan laskun, joten todellinen kysymys on, mikä aiheuttaisi hiilidioksidin2 laskun? Yksi syy on se, että hiilidioksidia2 sitoo (piilottaa) esimerkiksi orgaaniset jäännökset, joita ei kierrätetä. Aivan toisenlainen syy viittaa muutoksiin maapallon kiertoradalla tai muutoksiin auringon lähettämässä lämmössä (jota kutsutaan "auringonpaisteeksi").
Afrikka
Afrikka (ja muuallakin) oli paljon metsäisempi kuin nykyään, ja kasvinsyöjänisäkkäät olivat pääasiassa pikemminkin lehtiä syöviä kuin ruohoa syöviä laiduneläimiä. Etu oli selaimilla, koska Afrikka oli yleensä metsäinen.
Mioseenikauden jälkipuoliskolla lämpötila laski, ja ruohoalueet alkoivat laajentua. Mioseenin puolivälin ilmastomuutoksen jälkeen alueella kasvoi laajoja ruohomaita aiemmin siellä olleiden metsien tilalle. Selkärangattomilla oli metsiin sopivat hampaat ja käyttäytyminen, ja ne kuolivat suurelta osin sukupuuttoon. Nykyaikaiset kasvinsyöjät ovat lähes yksinomaan laiduneläimiä, jotka "leikkaavat nurmikkoa" Afrikan valtavilla ruohoniityillä. Tämä voidaan havaita vertaamalla niiden hampaita mioseenin varhaisemmalta ajalta peräisin olevien lajien hampaisiin.
Kaikki liha on ruohoa (heprea: כָּל-הַבָּשָׂ֣ר חָצִ֔יר kol habbasar chatsir) on lause Vanhan testamentin Jesajan kirjan 40 luvun jakeista 6-8. Se pätee mioenin loppupuolelta nykypäivään, ainakin maaeläinten osalta. Aasian aroilla, Yhdysvaltojen keskilännessä ja Afrikan niityillä on sama opetus: kun lämpötila ja sademäärät laskivat, suurin osa metsistä muuttui niityiksi.
Yksi olennainen syy muutokseen oli sateiden väheneminen Afrikassa ja Arabiassa. Tämä johtui osittain Himalajan kohoamisesta, joka haittasi ilmavirtaa idän kosteista trooppisista osista. Merkittävä ja pysyvä viileneminen tapahtui 14,8-14,5 mya:n välisenä aikana Langhian-vaiheessa. Kuten edellä mainittiin, laidunmaat kuitenkin laajenivat kaikkialla maapallolla, eivät vain Afrikassa.
Etelämantereen jääpeite kasvoi huomattavasti. Jäänäytteet kertovat meille, mitä tapahtui: 18O:16 O on lämpötilan mittari.
Kaikki tämä vaikutti epäsuorasti ihmisen evoluutioon. Metsien väheneminen johti siihen, että laidunmaat, joilla oli jonkin verran puita, kasvoivat. Tälle avoimemmalle alueelle australopitheciinit uskaltautuivat myöhemmin.
Välimeri
Toinen suuri tapahtuma, joka epäilemättä vaikutti ilmastoon, oli Välimeren altaan täyttyminen. Niin sanotun Zanclean-tulvan uskotaan täyttäneen Välimeren uudelleen 5,33 miljoonaa vuotta sitten. Tämä yhdisti Välimeren uudelleen Atlantin valtamereen. On mahdollista, että jo ennen tulvaa oli osittainen yhteys Atlantin valtamereen.
Tämän mallin mukaan Atlantin valtameren vesi täytti kuivuneen altaan uudelleen nykyisen Gibraltarin salmen kautta. Prosessi kesti jopa kaksi vuotta.
Tulva on saattanut vaikuttaa maailmanlaajuiseen ilmastoon. Agassiz-järven tyhjennyksen aiheuttama paljon pienempi tulva johti kylmään kauteen (tai osui samaan aikaan sen kanssa).
Afrikka ja Euraasia
Mioseenin alkupuolella Arabian niemimaa törmäsi Euraasiaan. Tämä katkaisi Välimeren ja Intian valtameren välisen yhteyden. Se mahdollisti eläinten liikkumisen Afrikan ja Euraasian välillä (norsut Euraasiaan). Myöhäismioseenin aikana Atlantin ja Välimeren välinen yhteys katkesi. Tämä aiheutti Välimeren lähes täydellisen haihtumisen. Gibraltarin salmi avautui ja Välimeri täyttyi uudelleen mioseenin ja plioseenin rajalla: Zanclean-tulva.
Amerikat
Pohjois- ja Etelä-Amerikka jatkoivat ajautumistaan länteen. Samalla niiden länsireunat kasvoivat vähitellen ja itäreunat jäivät jälkeen.
Näiden kahden mantereen välillä ei vielä ollut maayhteyttä. Monet ryhmät voivat kuitenkin jossain määrin ylittää vettä. Tästä on osoituksena Madagaskarin nisäkäsfauna, joka on suurimmaksi osaksi peräisin Afrikasta, vaikka nämä kaksi maamassasta erosivat toisistaan 120 mya.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on miocene?
V: Mioseeni on neogeenikauden ensimmäinen ja kainotsooisen kauden neljäs aikakausi. Se alkoi noin 23 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 5,33 miljoonaa vuotta sitten.
K: Kuka nimesi mioseenin?
V: Charles Lyell nimesi mioseenin.
K: Mitä "miocene" tarkoittaa?
V: Nimi tulee kreikan sanoista ىهكùي (meiōn, "vähemmän") ja êلéيüٍ (kainos, "uusi"), ja se tarkoittaa "vähemmän tuore", koska siinä on 18 prosenttia vähemmän nykyaikaisia meren selkärangattomia kuin plioseenissä.
Kysymys: Miten ilmastonmuutos vaikutti eliöstöön tällä ajanjaksolla?
V: Ilmastonmuutos aiheutti sen, että eliöstö muuttui "nykyaikaisemmaksi", kun ilmasto alkoi muistuttaa enemmän nykyistä ilmastoa.
K: Mitä eläimiä oli olemassa tuolloin?
V: Noin 100 apinalajia eli tuolloin Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Merissä oli hyvin yleisiä valaita, muun muassa jättimäinen hai nimeltä Carcharodon megalodon, joka saattoi saalistaa niitä. Nisäkkäiden selaimet olivat harvinaisempia, mutta laiduntavat lajit yleistyivät samalla, kun valaat, hylkeet ja merilevät levisivät valtameriin. Myös nykyaikaiset hait ilmestyivät tänä aikana, ja myös laidunmaat yleistyivät.
Kysymys: Mikä tapahtuma merkitsi, milloin tämä ajanjakso alkoi tai päättyi?
V: Kallioperät, jotka merkitsevät, milloin tämä kausi alkoi tai päättyi, tunnetaan hyvin, mutta tarkat päivämäärät ovat epävarmoja, koska ne eivät sijoitu mihinkään tiettyyn maailmanlaajuiseen tapahtumaan vaan pikemminkin alueellisiin rajoihin lämpimämmän oligoseenin ja viileämmän plioseenin aikakausien välillä.
