Azerbaidžanin etniset vähemmistöt: ryhmät, kulttuuri ja levinneisyys

Azerbaidžanin etniset vähemmistöt — tutustu ryhmiin, kulttuuriin, kieliin ja levinneisyyteen: historiaa, perinteitä ja nykypäivän näkymät.

Tekijä: Leandro Alegsa

17-12-2025 22:39

Tämä artikkeli käsittelee Azerbaidžanin etnisiä vähemmistöjä.

Yleiskuva

Azerbaidžan on etnisesti monimuotoinen valtio Kaukasuksessa. Vaikka azerit muodostavat suurimman osan väestöstä, maassa asuu merkittäviä ja lukuisia pienempiä etnisiä ryhmiä. Nämä ryhmät poikkeavat toisistaan kielellisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti, ja niiden jakautuminen heijastaa historiallisia yhteyksiä naapurivaltioihin kuten Venäjään, Iraniin ja Georgiaan.

Merkittävimmät vähemmistöryhmät

Lezgit (lezginit) – Pohjois- ja itäosissa, erityisesti Koillis-Azerbaidžanissa ja lähellä Dagestania. Lezgit puhuvat pohjoiskaukasialaista kieltä ja ovat pääosin muslimeja.
Talyshit (talysh) – Eteläisellä rannikkoalueella Lankaranin seudulla, lähellä Iranin rajaa. Talyshit puhuvat iranilaista talyshin kieltä ja ovat pääosin shiialaisia kuten suurin osa maasta.
Avarit – Pohjoisosissa, osin Dagestanin rajan tuntumassa. Avarit kuuluvat pohjoiskaukasialaisiin kieliryhmiin.
Ruusialaiset (venäläiset) – Historiallisesti merkittävä ryhmä erityisesti Bakuissa ja muissa kaupungeissa; monet ovat kielellisesti ja kulttuurisesti integroituneet mutta pitäneet yllä ortodoksista perinnettään.
Armenialaiset – Ennen konflikteja Armeniasta ja Nagorno-Karabakhista Azerbaidžanissa oli suurempi armenialainen väestö; viime vuosikymmenten seurauksena heidän määränsä maan muihin osiin asettuneena on vähentynyt merkittävästi.
Tats – Pienempi iranilais-kielellinen ryhmä, joka asuu pääosin vuoristoalueilla ja kaupungeissa. Heidän kieleensä ja kulttuuriinsa kuuluu vaikutteita persiankielisestä perinteestä.
Udit – Udi-kansa kuuluu vanhoihin kaukasialaisiin ryhmiin; heitä on erityisesti Qakh-alueella ja Nij-kylässä. Udit ovat kristillisiä ja heillä on oma kielensä, joka on unikielinen Kaukasuksessa.
Khinalug ja muut vuoriston kansat (esim. Budukh) – Khinalugin kylässä (Quba) asuu pieni yhteisö, jolla on oma kielensä ja pitkä paikallinen kulttuuriperintö.
Kurdit – Länsialueilla asustava ryhmä, jolla on omat kieli- ja kulttuuripiirteensä.
Vuorijuutalaiset (Mountain Jews) – Pieni juutalaisyhteisö, jolla on oma hebrealta ja persiankieliseltä vaikuttava Juhuri-kielensä ja pitkät juuret alueella.
Romanit (romanit) – Pieni, usein kaupungeissa asuva ryhmä, jolla on oma kulttuuriperinteensä.

Kielet ja kulttuuri

Azerin kieli (azerbaidžanin kieli) on virallinen ja enemmistön kieli, mutta maan etniset ryhmät puhuvat monenlaisia kieliä: turkkilais- ja iranilaistaustaisia kieliä sekä erilaisia kaukasialaisia (pohjois- ja länsikaukasialaisia) kieliä. Monet vähemmistöt ovat kaksikielisiä tai monikielisiä: kotona käytetään ryhmän omaa kieltä ja julkisissa tilanteissa azeria tai venäjää. Kulttuurisesti ryhmät ylläpitävät omia perinteitään, kuten kansanmusiikkia, kansantansseja, käsitöitä ja gastronomiaa, jotka rikastuttavat Azerbaidžanin monikulttuurista maisemaa.

Uskonto

Suurin osa azerilaisista kuuluu shiialaisuuteen, mutta uskonnollinen kirjo on laaja etnisten ryhmien keskuudessa. Esimerkiksi:

osa vuoriston ja pohjoisen ryhmistä on sunnimuslimeja;
armeniailaiset ja udit ovat kristittyjä (Armenian apostolinen kirkko tai ortodoksisuus);
venäläiset ylläpitävät ortodoksista perinnettään;
vuorijuutalaisilla on oma juutalainen traditio.

Levinneisyys ja historiallinen tausta

Etnisten ryhmien levinneisyys heijastaa historiallisia muuttoliikkeitä, imperiumien rajoja ja kauppareittejä. Pohjoisessa ja itäisessä Azerbaidžanissa korostuvat pohjoiskaukasialaiset kansat (esim. lezgit, avarit), kun taas etelässä ja itä-rannikolla näkyvät vaikutteet Iranista (talyshit, tats). Kaupungeissa, erityisesti Bakussa, on aina ollut monietnistä väestöä: venäläisiä, armenialaisia, juutalaisia ja muita, mikä on muokannut kaupungin urbaania kulttuuria.

Oikeudet ja haasteet

Azerbaidžanin perustuslaki takaa kansalaisoikeudet kaikille kansalaisille riippumatta kansallisuudesta. Käytännössä etnisiin vähemmistöihin liittyy kuitenkin haasteita:

Kielen ja kulttuurin säilyttäminen – kouluopetus omilla kielillä on usein rajallista, ja assimilaatio painottuu kaupunkialueilla.
Poliittinen ja sosioekonominen osallistuminen – jotkut ryhmät kokevat aliedustusta tai taloudellisia vaikeuksia.
Konfliktien vaikutukset – erityisesti Nagorno-Karabakhin konflikti on vaikuttanut armenialaiseen väestöön ja alueelliseen väestöjakaumaan.
Maaseudun tyhjeneminen ja muuttoliike – nuoret muuttavat kaupunkeihin tai ulkomaille, mikä heikentää perinteisten kulttuurien siirtymistä seuraaville sukupolville.

Säilyttäminen ja kulttuurinen yhteistyö

Monet järjestöt, sekä viralliset että kansalaisjärjestöt, toimivat kielellisen ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Myös raja-alueiden maiden väliset kulttuuriyhteydet (esim. Dagestanin, Iranin ja Georgian kanssa) tukevat kielellistä ja uskonnollista vaihtoa. Kulttuuritapahtumat, paikalliset museot ja perinnetilat auttavat ylläpitämään traditioita.

Yhteenveto

Azerbaidžanin etniset vähemmistöt muodostavat monimuotoisen mosaiikin, joka rikastuttaa maan kulttuuria, kieliperintöä ja historiaa. Vaikka integraatio ja kaupungistuminen ovat tuoneet haasteita perinteiden säilyttämiselle, monet ryhmät tekevät aktiivisesti työtä oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi. Kansainväliset suhteet ja naapurivaltioiden läheisyys vaikuttavat edelleen väestön jakautumiseen ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen.

Data

Vaikka yli 91 prosenttia väestöstä on etnisiä azerbaidžanilaisia, Azerbaidžanissa on monia etnisiä vähemmistöjä, kuten venäläisiä, ukrainalaisia, georgialaisia, juutalaisia ja muita vähemmistöjä. Useimpien näiden etnisten vähemmistöjen määrä on kuitenkin pieni.

Historia

Neuvostoliiton päättymisen, Azerbaidžanin itsenäistymisen ja Vuoristo-Karabahin sodan jälkeen lähes kaikki armenialaiset (Vuoristo-Karabahin separatistisen alueen ulkopuolella) pakenivat maasta tai heidät karkotettiin maasta. Samaan aikaan lähes kaikki azerbaidžanilaiset pakenivat tai karkotettiin Armeniasta ja Vuoristo-Karabahista.

Myös useimmat venäläiset ja muut vähemmistöt ovat lähteneet maasta ja lähtevät edelleen. Tämän seurauksena Azerbaidžanista on tullut etnisesti "puhtaampi".

Azerbaidžanin väestö etnisen ryhmän mukaan 1926-2009
Etninen ryhmä	Väestölaskenta 1926 ¹		Väestölaskenta 1939 ²		Väestölaskenta 1959 ³		Väestölaskenta 1970 ⁴		Väestölaskenta 1979 ⁵		Census 1989 ⁶		Census 1999 ⁶		Väestölaskenta 2009
Etninen ryhmä	Numero	%	Numero	%	Numero	%	Numero	%	Numero	%	Numero	%	Numero	%	Numero	%
Azerbaidžanilaiset	1,437,977	62.1	1,870,471	58.4	2,494,381	67.5	3,776,778	73.8	4,708,832	78.1	5,804,980	82.7	7,205,464	90.6	8,172,800	91.6
Lezgins	37,263	1.6	111,666	3.5	98,211	2.7	137,250	2.7	158,057	2.6	171,395	2.4	178,021	2.2	180,300	2.02
Armenialaiset	282,004	12.2	388,025	12.1	442,089	12.0	483,520	9.4	475,486	7.9	390,505	5.6	120,745⁸	1.5	120,300⁸	1.35
Venäläiset	220,545	9.5	528,318	16.5	501,282	13.6	510,059	10.0	475,255	7.9	392,304	5.6	141,687	1.8	119,300	1.35
Talysh	77,323	3.3	87,510	2.7	85	0.0					21,169	0.3	76,841	1.0	112,000	1.26
Avars	19,104	0.8	15,740	0.5	17,254	0.5	30,735	0.6	35,991	0.6	44,072	0.6	50,871	0.6	49,800	0.56
Turkkilaiset	95	0.0	600	0.0	202	0.0	8,491	0.2	7,926	0.1	17,705	0.3	43,454	0.5	38,000	0,43
Tataarit	9,948	0.4	27,591	0.9	29,370	0.8	31,353	0.6	31,204	0.5	28,019	0.4	30,011	0.4	25,900	0,29
Tat	28,443	1.2	2,289	0.1	5,887	0.2	7,769	0.2	8,848	0.1	10,239	0.1	10,922	0.1	25,200	0.28
Ukrainalaiset	18,241	0.8	23,643	0.7	25,778	0.7	29,160	0.6	26,402	0.4	32,345	0.5	28,984	0.4	21,500	0,24
Tsakhurs	15,552	0.7	6,464	0.2	2,876	0.1	6,208	0.1	8,546	0.1	13,318	0.2	15,877	0.2	12,300	0.14
Udins	2,445	0.1	6,464	0.2	3,202	0.1	5,492	0.1	5,841	0.1	6,125	0.1	4,152	0.1	3,800	0.04
Georgialaiset	9,500	0.4	10,196	0.3	9,526	0.3	13,595	0.3	11,412	0.2	14,197	0.2	14,877	0.2	9,900	0.11
Juutalaiset	20,578	0.9	41,245	1.3	40,198	1.1	48,652	1.0	35,487	0.6	30,792	0.4	8,916	0.1	9,100	0.1
Kurdit	41,193 ⁷	1.8	6,005	0.2	1,487	0.0	5,488	0.1	5,676	0.1	12,226	0.2	13,075	0.2	6,100	0.07
Muut	94,360	4.1	85,387	2.7	25,889	0.7	22,531	0.4	31,552	0.5	31,787	0.5	9,541	0.1	9,500	0.11
Yhteensä	2,314,571		3,205,150		3,697,717		5,117,081		6,026,515		7,021,178		7,953,438		8,922,400
¹ Lähde: [1]. ² Lähde: [2]. ³ Lähde: [2]: [3]. ⁴ Lähde: [3]: [4]. ⁵ Lähde: [[4]: [5]. ⁶ Lähde: [[5]: [6]. ⁷ Lähes kaikki armenialaiset asuvat Vuoristo-Karabahin irtautuneella alueella 1990-luvun alusta lähtien.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mistä tämä artikkeli kertoo?

V: Tämä artikkeli käsittelee Azerbaidžanin etnisiä vähemmistöjä.

K: Kuinka monta etnistä vähemmistöä Azerbaidžanissa on?

V: Azerbaidžanin etnisten vähemmistöjen tarkkaa lukumäärää ei mainita tekstissä.

K: Minkä tyyppistä tietoa tämä artikkeli tarjoaa?

V: Tämä artikkeli tarjoaa tietoa Azerbaidžanissa asuvista eri etnisistä vähemmistöistä.

K: Onko olemassa muita maita, joiden väestörakenne on samanlainen kuin Azerbaidžanin?

V: On mahdollista, että muillakin mailla on samanlainen väestörakenne kuin Azerbaidžanilla, mutta tätä ei käsitellä tekstissä erikseen.

Kysymys: Käsitelläänkö tässä artikkelissa näiden etnisten ryhmien välisiä kulttuurieroja?

V: Kyllä, tässä artikkelissa käsitellään joitakin kulttuurieroja Azerbaidžanissa asuvien eri etnisten ryhmien välillä.

K: Onko olemassa historiaa sen taustalla, miksi tietyt ihmiset muuttivat Azerbaidžaniin?

V: Kyllä, tässä artikkelissa mainitaan, että jotkut ihmiset muuttivat Azerbaidžaniin historiallisten tapahtumien, kuten sotien ja poliittisten mullistusten, vuoksi.

K: Mainitaanko tekstissä näiden vähemmistöryhmien nykyisin kohtaamia haasteita? V: Kyllä, tekstissä mainitaan joitakin Azerbaidžanissa nykyään asuvien vähemmistöryhmien kohtaamia haasteita, kuten syrjintä ja koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen puute.

Etsiä