Euroopan parlamentti — EU:n parlamentti: tehtävät, vaalit ja sijainnit

Tutustu Euroopan parlamentin tehtäviin, vaaleihin ja istuntopaikkoihin — miten MEP:t valitaan, miten lainsäädäntö toimii ja miksi Strasbourg ja Bryssel ovat keskeiset.

Tekijä: Leandro Alegsa

17-03-2026 16:57

Euroopan parlamentti (aiemmin Euroopan parlamentaarinen edustajakokous tai yhteinen edustajakokous) on Euroopan unionin (EU) parlamentti. EU:n kansalaiset valitsevat sen jäsenet kerran viidessä vuodessa. Yhdessä ministerineuvoston kanssa se on unionin toimielinten lainsäätäjä. Se kokoontuu kahdessa paikassa: Strasbourgissa ja Brysselissä.

Tehtävät ja valta

Euroopan parlamentin tärkeimmät tehtävät voidaan tiivistää kolmeen pääkohtaan: lainsäädäntö, valvonta ja budjetin hyväksyminen.

Lainsäädäntö: Parlamentti toimii yhdessä ministerineuvoston kanssa tavallisessa lainsäätämisjärjestelmässä (ns. yhteispäätös tai ordinary legislative procedure), mikä tarkoittaa, että suurin osa EU-lainsäädännöstä hyväksytään parlamentin ja neuvoston yhteisellä päätöksellä.
Valvonta ja demokratia: parlamentti valvoo muita EU:n toimielimiä, erityisesti Euroopan komissiota. Se hyväksyy komission puheenjohtajan ja koko komission, voi antaa komissiolle luottamuksenvuorokauden (motion of censure) ja kuulustelee komission jäseniä sekä pitää kyselytunteja ja tutkintoja.
Budjetti: parlamentti osallistuu EU:n vuosibudjetin hyväksymiseen yhdessä neuvoston kanssa. Se voi myös tehdä aloitteita ja muutosesityksiä budjettiin.

Koostumus ja vaalit

Parlamentin jäsenet ovat kansallisten vaalien kautta valittuja Euroopan parlamentin jäseniä (MEP, europarlamentaarikot). Parlamentissa oli 705 jäsentä (tilanne vuonna 2024), jotka edustavat kaikkia unionin jäsenvaltioita.

Vaalit: parlamentin jäsenet valitaan suoralla, yhtäläisellä ja salaisella äänestyksellä yleensä viiden vuoden välein. Vaalijärjestelmät ovat jäsenvaltioittain erilaisia, mutta useimmiten käytössä on suhteellinen vaalitapa. Joissakin maissa on ennakkoäänestys, osassa vaaleissa on pakollinen äänestys (esim. Belgia, Luxemburg).
Edustuksellinen rakenne: europarlamentaarikot eivät muodollisesti edusta kansallisia hallituksia vaan äänestäjiään. He järjestäytyvät parlamentissa poliittisten ryhmien perusteella, ei yksinomaan kansallisuuden mukaan.

Poliittiset ryhmät ja johtajuus

MEP:t liittyvät Euroopan parlamentissa toimiviin poliittisiin ryhmiin, jotka ovat transnationaalisia ja yhdistävät jäsenet ideologian mukaan (keskustaoikeisto, sosiaalidemokraatit, liberaalit, vihreät, konservatiivit, eurokriittiset ryhmät jne.). Ryhmän perustamiseen tarvitaan säännösten mukaan yleensä vähintään 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta.

Parlamentilla on puhemies (presidentti), useita varapuhemiehiä ja kvestoreita, jotka valitaan yleensä kahdeksi ja puoleksi vuodeksi (puheenjohtajan kausi on puolet parlamentin viisivuotiskaudesta). Puhemies johtaa täysistuntoja ja edustaa parlamenttia ulospäin.

Toimielimet, valiokunnat ja työtavat

Parlamentin työ on vahvasti valiokuntapainotteista: suurin osa lakialoitteista, muutosesityksistä ja kuulemisista käsitellään ensin asianomaisissa valiokunnissa. Valiokuntia on useita pysyviä valiokuntia sekä alivaliokuntia ja kahdenvälisiä valtuuskuntaoja (delegaatioita) suhteita varten.

Valiokunnat laativat mietinnöt, järjestävät kuulemisia ja tekevät ehdotuksia täysistunnolle.
Täysistunnot (plenary) pidetään pääasiassa Strasbourgissa, mutta useita kokouksia ja valmistelutyötä (valiokunnat, poliittiset ryhmät) järjestetään Brysselissä. Parlamentin pääsihteeristö sijaitsee Luxemburgissa.

Lainsäädäntöprosessi

Useimmat EU:n säädökset syntyvät parlamentin ja neuvoston yhteistyönä. Prosessi sisältää komission ehdotuksen, valiokuntakäsittelyn, täysistunnon äänestykset ja neuvotteluvaiheet neuvoston kanssa (ns. trilogit). Parlamentilla on myös aloiteoikeutta käytännössä rajoitetummin: se voi pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöaloitteen ja antaa oma-aloitteisia mietintöjä.

Kansalaisvuorovaikutus ja kielipalvelut

Parlamentti pyrkii lisäämään EU:n päätöksenteon avoimuutta ja antaa kansalaisille kanavia osallistua, kuten kansalaisaloitteet, kuulemiset, yleisökyselyt ja petitiot. Työskentely tapahtuu kaikilla EU:n virallisilla kielillä; parlamentin tulkkaus- ja käännöspalvelut ovat laajat, mikä tekee siitä yhden maailman monikielisimmistä poliittisista elimistä.

Istuntosijat ja niiden merkitys

Parlamentin virallinen istuntopaikka on Strasbourg, jossa pääistunnot pidetään yleensä noin kerran kuukaudessa (usein 12 täysistuntoa vuodessa). Brysselissä järjestetään valiokuntien kokoukset, poliittisten ryhmien kokoukset ja lisätäysistuntoja. Parlamentin siirtäminen yksimielisesti yhdelle paikalle vaatisi perussopimusten muutoksen, joten paikkaongelma on poliittisesti arka ja kustannuksiltaan merkittävä aihe.

Historia ja kehitys

Euroopan parlamentin edeltäjäelimillä on pitkä historia eurooppalaisen yhteistyön alkuvaiheista toisen maailmansodan jälkeen. Parlamentti on kehittynyt vuosikymmenien aikana neuvoa-antavasta elimestä täysivaltaiseksi lainsäätäjäksi, kun EU:n perussopimuksiin on lisätty parlamentin valtuuksia.

Kriitikot ja haasteet

Parlamenttia on arvosteltu muun muassa siitä, että EU:n päätöksenteko koetaan etäiseksi kansalaisista, ja useita kysymyksiä on herättänyt istuntojen jakautuminen kahteen kaupunkiin, kustannukset ja ympäristövaikutukset. Toisaalta parlamentin suosio on kasvanut, kun sen valta on kasvanut ja se on lisännyt julkista profiiliaan valvojana ja lainsäätäjänä.

Mitä edustaja tekee käytännössä?

Laatii ja äänestää lakeja yhdessä neuvoston kanssa.
Osallistuu valiokuntien työhön, kuulee asiantuntijoita ja laatii mietintöjä.
Valvoo komissiota ja muita toimielimiä, esittää kysymyksiä ja järjestää tutkintakuulemisia.
Keskustelee äänestäjiensä kanssa, pitää yhteyttä kansallisiin instituutioihin ja raportoi toiminnastaan.

Euroopan parlamentti on keskeinen yhteyspiste EU:n kansalaisten ja unionin päätöksenteon välillä: se säätää lakeja, valvoo toimeenpanijaa ja edustaa suoraan eurooppalaisia äänestäjiä.

Strasbourgin tärkein istuntosali, jossa kaikki jäsenet kokoontuvat.

Jäsenet

Parlamentti koostuu 751 jäsenestä, joita kutsutaan "Euroopan parlamentin jäseniksi". Kukin jäsen edustaa tiettyä Euroopan aluetta, esimerkiksi Lontoota, Tanskaa tai Skotlantia. Kuka tahansa voi tulla valituksi, heidät valitsevat kaikki EU:n kansalaiset eli ihmiset, jotka ovat jonkin EU-maan kansalaisia. Ihmiset on valittu parlamenttiin vuodesta 1979 lähtien, sitä ennen heidät valittiin kunkin maan parlamenteista. Koska Euroopan parlamentin jäsenet tulevat monista maista, he puhuvat parlamentissa eri kieliä (24 vuonna 2013). Tämä tarkoittaa, että parlamentissa on oltava paljon tulkkeja, koska heillä on suojattu oikeus äidinkieleen (monikielisyys).

Toisin kuin muut kansainväliset poliitikkojen ryhmät, Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu maaryhmissä, vaan he istuvat sellaisten ihmisten vieressä, joiden kanssa heillä on yhteisiä ajatuksia. Kaksi suurinta ryhmää ovat "Euroopan kansanpuolue - Euroopan demokraatit" ja "Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue". Mutta nämä ryhmät työskentelevät yhdessä sopien, joten ne eivät taistele ja yritä tehdä lakia, jos toinen ei pidä siitä.

Teho

Euroopan parlamentin valta riippuu siitä, millä EU:n alueella se toimii. EU:lla on kolme alaa: yhteisö, sen edustus muihin maihin nähden sekä poliisi- ja tuomioistuinasiat. Kahdella viimeksi mainitulla alalla se ei voi tehdä paljonkaan, koska neuvosto hoitaa nämä asiat, mutta yhteisön alalla (joka on suurin alue) se voi muuttaa tai pysäyttää minkä tahansa lain. Mutta neuvoston on myös oltava samaa mieltä, ja joskus se on eri mieltä eikä voi antaa lakia.

Parlamentti voi muuttaa lakia, mutta se ei voi antaa uutta lakia, vaan sen on pyydettävä sitä Euroopan komissiolta. Euroopan komissio tekee jokapäiväistä työtä, ja parlamentin on varmistettava, että se tekee työnsä kunnolla, ja jos se ei tee sitä, parlamentti voi erottaa kaikki komission jäsenet tehtävistään tai kieltää heitä käyttämästä EU:n talousarviota.

Työ

Kun parlamentti haluaa säätää uuden lain, kaikki äänestävät yhtä aikaa. Sitä ennen he kuitenkin tekevät monia pieniä muutoksia ja keskustelevat asiantuntijoiden kanssa, jotka tietävät, mitä asioita uusi laki muuttaa. Kuten muissakin parlamenteissa, he tekevät tämän pienissä kokouksissa, joita kutsutaan "valiokunniksi" ja joihin kuuluu 28-86 parlamentin jäsentä.

Parlamentilla on puhemies. Parlamentin jäsenet valitsevat puhemiehen kaksi kertaa kahden ja puolen vuoden välein, ja hän järjestää kokoukset ja puhuu parlamentin puolesta tavatessaan muita johtajia. Vuodesta 2019 lähtien puhemiehenä on toiminut italialainen poliitikko David Sassoli.

David Sassoli on puhemies, joka järjestää parlamentin kokouksen.

Historia

Parlamentti muodostettiin vuonna 1952, ja sitä kutsuttiin tuolloin "yhteiseksi edustajakokoukseksi". Tuolloin sillä ei ollut mitään valtaa, vaan sitä pyydettiin vain kommentoimaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön antamia lakeja. Vuonna 1957 sen nimi muutettiin "Euroopan parlamentaariseksi edustajakokoukseksi", ja se sai kommentoida "Euroopan talousyhteisön" ja "Euroopan atomienergiayhteisön" lakeja. Seuraavina vuosina sille annettiin joitakin lakeja ja rahaa koskevia valtuuksia, ja 1960-luvulla se kutsui itseään "Euroopan parlamentiksi". Se halusi tulla valituksi, jotta se voisi tehdä enemmän, sillä jos ihmiset äänestäisivät parlamentin jäseniä, neuvoston ja komission olisi kiinnitettävä siihen enemmän huomiota (tämä tunnetaan nimellä "demokraattinen legitiimiys", eli ajatus siitä, että äänesi on arvokkaampi, jos sinulla on paljon ihmisiä, jotka tukevat sinua vaaleissa).

Vuonna 1979 se järjesti ensimmäiset vaalit, ja se sai lisää valtaa ja myös jäseniä, koska useammat maat liittyivät yhteisöihin ja myös ne valitsivat jäseniä. Vuonna 1993 sille annettiin vielä enemmän valtaa, ja se sai myös valtaa komissiossa, kun Euroopan unioni tuli yhteisöjen tilalle. Nyt se tunnetaan yhtenä maailman vaikutusvaltaisimmista parlamenteista.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Euroopan parlamentti?

V: Euroopan parlamentti on Euroopan unionin (EU) parlamentti.

K: Mikä oli Euroopan parlamentin aiempi nimi?

V: Euroopan parlamentti tunnettiin aiemmin nimellä Euroopan parlamentaarinen edustajakokous tai yhteinen edustajakokous.

K: Kuka valitsee Euroopan parlamentin jäsenet?

V: EU:n kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet kerran viidessä vuodessa.

K: Mikä on Euroopan parlamentin rooli unionin toimielimissä?

V: Euroopan parlamentti on yhdessä ministerineuvoston kanssa unionin toimielinten lainsäätäjä.

Kysymys: Missä Euroopan parlamentti kokoontuu?

V: Euroopan parlamentti kokoontuu kahdessa paikassa: Strasbourgissa ja Brysselissä.

K: Kuinka usein Euroopan parlamentin jäsenet valitaan?