Euroopan parlamentti (aiemmin Euroopan parlamentaarinen edustajakokous tai yhteinen edustajakokous) on Euroopan unionin (EU) parlamentti. EU:n kansalaiset valitsevat sen jäsenet kerran viidessä vuodessa. Yhdessä ministerineuvoston kanssa se on unionin toimielinten lainsäätäjä. Se kokoontuu kahdessa paikassa: Strasbourgissa ja Brysselissä.

 

Tehtävät ja valta

Euroopan parlamentin tärkeimmät tehtävät voidaan tiivistää kolmeen pääkohtaan: lainsäädäntö, valvonta ja budjetin hyväksyminen.

  • Lainsäädäntö: Parlamentti toimii yhdessä ministerineuvoston kanssa tavallisessa lainsäätämisjärjestelmässä (ns. yhteispäätös tai ordinary legislative procedure), mikä tarkoittaa, että suurin osa EU-lainsäädännöstä hyväksytään parlamentin ja neuvoston yhteisellä päätöksellä.
  • Valvonta ja demokratia: parlamentti valvoo muita EU:n toimielimiä, erityisesti Euroopan komissiota. Se hyväksyy komission puheenjohtajan ja koko komission, voi antaa komissiolle luottamuksenvuorokauden (motion of censure) ja kuulustelee komission jäseniä sekä pitää kyselytunteja ja tutkintoja.
  • Budjetti: parlamentti osallistuu EU:n vuosibudjetin hyväksymiseen yhdessä neuvoston kanssa. Se voi myös tehdä aloitteita ja muutosesityksiä budjettiin.

Koostumus ja vaalit

Parlamentin jäsenet ovat kansallisten vaalien kautta valittuja Euroopan parlamentin jäseniä (MEP, europarlamentaarikot). Parlamentissa oli 705 jäsentä (tilanne vuonna 2024), jotka edustavat kaikkia unionin jäsenvaltioita.

  • Vaalit: parlamentin jäsenet valitaan suoralla, yhtäläisellä ja salaisella äänestyksellä yleensä viiden vuoden välein. Vaalijärjestelmät ovat jäsenvaltioittain erilaisia, mutta useimmiten käytössä on suhteellinen vaalitapa. Joissakin maissa on ennakkoäänestys, osassa vaaleissa on pakollinen äänestys (esim. Belgia, Luxemburg).
  • Edustuksellinen rakenne: europarlamentaarikot eivät muodollisesti edusta kansallisia hallituksia vaan äänestäjiään. He järjestäytyvät parlamentissa poliittisten ryhmien perusteella, ei yksinomaan kansallisuuden mukaan.

Poliittiset ryhmät ja johtajuus

MEP:t liittyvät Euroopan parlamentissa toimiviin poliittisiin ryhmiin, jotka ovat transnationaalisia ja yhdistävät jäsenet ideologian mukaan (keskustaoikeisto, sosiaalidemokraatit, liberaalit, vihreät, konservatiivit, eurokriittiset ryhmät jne.). Ryhmän perustamiseen tarvitaan säännösten mukaan yleensä vähintään 25 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta.

Parlamentilla on puhemies (presidentti), useita varapuhemiehiä ja kvestoreita, jotka valitaan yleensä kahdeksi ja puoleksi vuodeksi (puheenjohtajan kausi on puolet parlamentin viisivuotiskaudesta). Puhemies johtaa täysistuntoja ja edustaa parlamenttia ulospäin.

Toimielimet, valiokunnat ja työtavat

Parlamentin työ on vahvasti valiokuntapainotteista: suurin osa lakialoitteista, muutosesityksistä ja kuulemisista käsitellään ensin asianomaisissa valiokunnissa. Valiokuntia on useita pysyviä valiokuntia sekä alivaliokuntia ja kahdenvälisiä valtuuskuntaoja (delegaatioita) suhteita varten.

  • Valiokunnat laativat mietinnöt, järjestävät kuulemisia ja tekevät ehdotuksia täysistunnolle.
  • Täysistunnot (plenary) pidetään pääasiassa Strasbourgissa, mutta useita kokouksia ja valmistelutyötä (valiokunnat, poliittiset ryhmät) järjestetään Brysselissä. Parlamentin pääsihteeristö sijaitsee Luxemburgissa.

Lainsäädäntöprosessi

Useimmat EU:n säädökset syntyvät parlamentin ja neuvoston yhteistyönä. Prosessi sisältää komission ehdotuksen, valiokuntakäsittelyn, täysistunnon äänestykset ja neuvotteluvaiheet neuvoston kanssa (ns. trilogit). Parlamentilla on myös aloiteoikeutta käytännössä rajoitetummin: se voi pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöaloitteen ja antaa oma-aloitteisia mietintöjä.

Kansalaisvuorovaikutus ja kielipalvelut

Parlamentti pyrkii lisäämään EU:n päätöksenteon avoimuutta ja antaa kansalaisille kanavia osallistua, kuten kansalaisaloitteet, kuulemiset, yleisökyselyt ja petitiot. Työskentely tapahtuu kaikilla EU:n virallisilla kielillä; parlamentin tulkkaus- ja käännöspalvelut ovat laajat, mikä tekee siitä yhden maailman monikielisimmistä poliittisista elimistä.

Istuntosijat ja niiden merkitys

Parlamentin virallinen istuntopaikka on Strasbourg, jossa pääistunnot pidetään yleensä noin kerran kuukaudessa (usein 12 täysistuntoa vuodessa). Brysselissä järjestetään valiokuntien kokoukset, poliittisten ryhmien kokoukset ja lisätäysistuntoja. Parlamentin siirtäminen yksimielisesti yhdelle paikalle vaatisi perussopimusten muutoksen, joten paikkaongelma on poliittisesti arka ja kustannuksiltaan merkittävä aihe.

Historia ja kehitys

Euroopan parlamentin edeltäjäelimillä on pitkä historia eurooppalaisen yhteistyön alkuvaiheista toisen maailmansodan jälkeen. Parlamentti on kehittynyt vuosikymmenien aikana neuvoa-antavasta elimestä täysivaltaiseksi lainsäätäjäksi, kun EU:n perussopimuksiin on lisätty parlamentin valtuuksia.

Kriitikot ja haasteet

Parlamenttia on arvosteltu muun muassa siitä, että EU:n päätöksenteko koetaan etäiseksi kansalaisista, ja useita kysymyksiä on herättänyt istuntojen jakautuminen kahteen kaupunkiin, kustannukset ja ympäristövaikutukset. Toisaalta parlamentin suosio on kasvanut, kun sen valta on kasvanut ja se on lisännyt julkista profiiliaan valvojana ja lainsäätäjänä.

Mitä edustaja tekee käytännössä?

  • Laatii ja äänestää lakeja yhdessä neuvoston kanssa.
  • Osallistuu valiokuntien työhön, kuulee asiantuntijoita ja laatii mietintöjä.
  • Valvoo komissiota ja muita toimielimiä, esittää kysymyksiä ja järjestää tutkintakuulemisia.
  • Keskustelee äänestäjiensä kanssa, pitää yhteyttä kansallisiin instituutioihin ja raportoi toiminnastaan.

Euroopan parlamentti on keskeinen yhteyspiste EU:n kansalaisten ja unionin päätöksenteon välillä: se säätää lakeja, valvoo toimeenpanijaa ja edustaa suoraan eurooppalaisia äänestäjiä.