Euroopan unionin jäsenvaltio on mikä tahansa niistä kahdestakymmenestäseitsemästä maasta, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin (EU). EU:n edeltäjä, Euroopan talousyhteisö (ETY), perustettiin vuonna 1958, ja sen jälkeen jäsenyyksiä on laajennettu useassa vaiheessa. Alkuperäisestä kuuden valtion jäsenyydestä on tapahtunut viisi merkittävää laajentumiskierrosta; suurin yksittäinen laajentuminen oli 1. toukokuuta 2004, jolloin kymmenen uutta valtiota liittyi unioniin.

Laajentumisen kehityskaari ja viimeisimmät muutokset

Kun Kroatia liittyi unioniin vuonna 2013, jäsenvaltioiden määrä nousi 28:aan. Myöhemmin tapahtui merkittävä muutos, kun Yhdistynyt kuningaskunta erosi unionista (Brexit) 31. tammikuuta 2020, minkä seurauksena jäsenvaltioiden lukumäärä on tällä hetkellä 27. EU:hun liittymistä ja laajentumista käsitellään sekä oikeudellisena prosessina että poliittisena prosessina, joka heijastaa Euroopan yhdentymistä ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyön syvenemistä.

Liittymiskriteerit (Kööpenhaminan kriteerit)

Ennen kuin valtio voi päästä liittymiskeskusteluihin ja aina ennen jäsenyyttä, sen on täytettävä niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit. Ne voidaan tiivistää seuraavasti:

  • Poliittiset kriteerit: vakaa instituutiokokonaisuus, joka takaa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä vähemmistöjen suojan;
  • Taloudelliset kriteerit: toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä unionin sisäisestä kilpailupaineesta ja markkinavoimista;
  • Oikeudellinen ja horisontaalinen velvoite: kyky ottaa vastaan ja toimeenpanna EU:n oikeusjärjestelmä (acquis communautaire) eli unionin lainsäädäntö ja sen tavoitteet.

Lisäksi arvioidaan julkisen hallinnon ja oikeusjärjestelmän tehokkuutta, korruption torjuntaa sekä perusoikeuksien ja sananvapauden tilaa. Euroopan komissio seuraa ehdokasmaiden kehitystä ja raportoi edistymisestä jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille.

Liittymisprosessi käytännössä

Varsinainen liittymisprosessi sisältää useita vaiheita:

  • Ehdokas- tai mahdollinen ehdokasstatus: komissio ja neuvosto arvioivat hakemuksen ja myöntävät statuksen pääsääntöisesti poliittisin perustein;
  • Arviointi (screening): EU:n toimielimet vertaavat kansallista lainsäädäntöä acquis'in vaatimuksiin ja määrittelevät puuttuvat muutokset;
  • Neuvottelutuvaiheet: neuvottelut käydään lukuina (chapters), joissa käydään läpi eri politiikka-alueet; edellytyksenä on usein konkreettisia uudistuksia ja siirtymäjärjestelyjä;
  • Päätös ja liittymissopimus: kun neuvottelut on saatettu päätökseen, laaditaan liittymissopimus, joka on hyväksyttävä kaikissa nykyisissä jäsenvaltioissa ratifiointimenettelyjen mukaisesti sekä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa;
  • Jäsenyys: liittymissopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat ratifioineet sen omien perustuslaillisten menettelyjensä mukaisesti.

Neuvotteluissa keskeisiä toimijoita ovat Euroopan komissio (joka antaa teknisiä suosituksia ja raportteja), Euroopan neuvosto ja jäsenvaltiot (joiden on hyväksyttävä edistymisarvioinnit) sekä Euroopan parlamentti, jonka hyväksyntä liittymissopimukselle on pakollinen.

Esimerkkejä laajentumisista ja historiallisista vaiheista

Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun 1. tammikuuta 2007 osana laajentumisen niin kutsuttua viidettä vaihetta; niiden liittymissopimukset allekirjoitettiin 25. huhtikuuta 2005 Neumünsterin luostarissa Luxemburgissa. Näiden liittymisten valmistelu ja aikataulut vahvistettiin useissa EU:n huippukokouksissa ja maakohtaisissa raporteissa 2003–2006.

Vuoden 2004 kymmenen jäsenen laajentuminen sekä vuoden 2007 ja 2013 laajentumiset osoittavat laajentamisen monivaiheisuutta: prosessi voi kestää vuosia ja edellyttää laajaa oikeudellista ja institutionaalista sopeutumista sekä poliittista tahtoa jäseniltä ja ehdokasvaltiolta.

Nykytilanne ja tulevat mahdollisuudet

Tämänhetkinen jäsenmäärä on 27 (tilanne muuttuu poliittisten päätösten ja mahdollisten uusien liittymisten myötä). EU käy jatkuvasti keskustelua uusista laajentumismahdollisuuksista, ja useat valtiot ovat joko ehdokas- tai mahdollisen ehdokasvaltion asemassa. Laajentumisprosessin edistäminen edellyttää sekä ehdokasmaiden toteutuvia poliittisia ja oikeudellisia uudistuksia että nykyisten jäsenvaltioiden poliittista tukea.

Yhteenveto

Euroopan unionin jäsenyys on oikeudellinen ja poliittinen tila, joka edellyttää maalta huomattavia muutoksia lainsäädäntöön, hallintokäytäntöihin ja instituutioihin. Laajentuminen on ollut keskeinen tapa edistää Euroopan yhdentymistä ja vakauden rakentamista, mutta se on myös monimutkainen prosessi, jossa korostuvat demokraattiset vaatimukset, oikeusvaltio ja kyky noudattaa EU:n sääntöjä ja arvoja.