Fiddle

Kansanmusiikissa viululla tarkoitetaan viulua. Monet ihmiset käyttävät sitä myös yksinkertaisesti hauskana sanana "viululle". Joku, joka soittaa viulua, on "viulunsoittaja". Jousi on joskus nimeltään "viulukeppe". Viulunsoitto eli viulunsoitto on kansanmusiikin tyyli.

Sanaa viulu käytetään myös useiden satojen vuosien takaisista soittimista, joista kehittyi viulu. Nämä soittimet vaihtelivat paljon maasta ja ajasta toiseen. Ne olivat erimuotoisia ja -kokoisia, ja niillä oli jopa monia eri nimiä. Usein niitä pidettiin rintaa vasten sen sijaan, että ne olisi pujotettu leuan alle. Keskiajalla tanssimestarit käyttivät usein pientä, kapeaa viulua, jota kutsuttiin kitiksi. Se oli tarpeeksi pieni, jotta sen saattoi laittaa taskuun. Kaakkois-Euroopassa oli jopa viulu, jonka vatsa (soittimen etuosa) oli tehty nahasta. Viulun jouset olivat yleensä suolesta valmistettuja.

Monissa viuluissa on ylhäältä litteämmät sillat kuin klassisissa viuluissa. Litteämmät sillat helpottavat sointujen soittamista ja nopeaa jousenvaihtoa jouselta toiselle. Jouset viritetään eri tavoin. Soittaja saattaa jopa vaihtaa viritystä soittaessaan eri musiikkikappaleita. Muut viritykset kuin tavallinen G-D-A-E-vire, kuten G-D-G-D tai A-E-A-E, ovat yleisiä. Yhtä, kahta tai kolmea jousista on saatettu käyttää dronea (jatkuva nuotti) soittaessa viritystä ylimmällä jousella (ylimmillä jousilla).

Monet viulistit eivät ole saaneet klassista koulutusta, vaan ovat oppineet kuuntelemalla muita viulisteja ja kopioimalla heitä. Heidän soittamansa musiikki on tanssimusiikkia. Klassinen viulunsoitto kehittyi maalaisviulunsoitosta. Useimmat viulunsoittajat käyttävät jousia, jotka ovat samoja kuin viulun jouset, mutta joissakin maissa, kuten Unkarissa, käytetään lyhyempiä ja painavampia jousia, joissa on hevosen karvoja, jotka on sidottu jousen kannan ympärille. Tämäntyyppisessä jousessa soittaja kiristää karvaa puristamalla sitä soiton aikana.

Viuluja soittivat ihmiset kaikilta yhteiskuntaluokilta: aatelisista yksinkertaisiin talonpoikiin. Monet heistä olivat minstrellejä, jotka viihdyttivät tärkeitä ihmisiä. Jotkut heistä saattoivat osata lukea nuotteja, mutta monet oppivat soittamaan kopioimalla muita soittajia ja painamalla nuotit mieleen. Merkittävissä juhlissa minstrelistit saattoivat soittaa musiikkia kävellessään korkealle pöydälle, kun ruokaa tuotiin. He soittivat tanssijoiden ja laulajien ja jopa akrobaattien säestykseksi. Vanhoista maalauksista näkyy, että he soittivat joskus muiden soittimien, kuten trumpettien, rumpujen tai lyömäsoittimien kanssa. Emme tiedä, millaista musiikkia he soittivat, koska sitä ei koskaan kirjoitettu muistiin, mutta jotkin sävelet, joita kuulemme vielä nykyäänkin, ovat saattaneet olla peräisin noista vanhoista sävelistä, sillä jotkut ihmiset oppivat sävelet edelleen korvakuulolta, ihmisiltä, jotka oppivat ne korvakuulolta, ja niin edelleen. Esimerkiksi jotkut amerikkalaiset "vanhat" sävelet ja jotkut bretagnelaiset sävelet ovat saattaneet tulla meille tällä tavoin.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on viulu?

V: Viulu on kansanmusiikissa käytetty viulu. Sitä voidaan käyttää myös hauskana sanana "viululle". Joku, joka soittaa viulua, tunnetaan nimellä "viulunsoittaja".

K: Miten soitin on muuttunut ajan myötä?

V: Viulut muuttuivat ajan myötä maasta ja aikakaudesta toiseen. Ne olivat erimuotoisia ja -kokoisia, ja niillä oli jopa monia eri nimiä. Joissakin tapauksissa niitä pidettiin rintaa vasten sen sijaan, että ne olisi pujotettu leuan alle. Jotkin soittimet, kuten kit, olivat niin pieniä, että ne mahtuivat taskuun. Kaakkois-Euroopassa oli jopa viulu, jonka vatsa (soittimen etuosa) oli tehty nahasta.

K: Millaisia jousia viulussa käytetään?

V: Viuluissa on yleensä suolistomateriaalista valmistetut jouset. Sillat ovat litteämmät kuin klassisissa viuluissa, mikä helpottaa sointujen soittamista ja jousen nopeaa jousitusta jousien välillä. Viritys voi vaihdella sen mukaan, mitä kappaletta soitetaan, mutta G-D-A-E-viritys tai muut viritykset, kuten G-D-G-D tai A-E-A-E, ovat yleisiä.

K: Miten ihmiset oppivat soittamaan viulua?

V: Monet ihmiset oppivat soittamaan kuuntelemalla muita soittajia ja kopioimalla heitä sen sijaan, että he saisivat virallista koulutusta klassisen soittotekniikan opetteluun. Tämä oppimistapa on periytynyt sukupolvelta toiselle, koska monia sävelmiä ei koskaan kirjoitettu muistiin, vaan ne opittiin korvakuulolta toisilta, jotka olivat myös oppineet ne korvakuulolta ennen heitä.

K: Millaisia jousia useimmat viulistit käyttävät?

V: Useimmat viulunsoittajat käyttävät samanlaisia jousia kuin viuluissa käytetyt jouset; joissakin maissa, kuten Unkarissa, käytetään kuitenkin yleisemmin lyhyempiä ja painavampia jousia, joissa on hevosen karvoja sidottuna konnan (kantapään) ympärille. Tämäntyyppisessä jousessa soittaja kiristää karvaa soiton aikana puristamalla sitä käsillään yhteen.

K: Kuka yleensä soitti näitä soittimia?

V: Näitä soittimia soittivat ihmiset kaikilta elämänaloilta, kuten aateliset, tärkeitä ihmisiä viihdyttäneet minstrelit, yksinkertaiset talonpojat ja monet muut - ja usein ne säestivät tanssijoita ja laulajia, kun nämä esittivät akrobatiaa juhlissa tai kokoontumisissa.

K: Mistä klassinen viulunsoitto sai alkunsa?

V: Klassinen viulunsoitto kehittyi vuosisatoja sitten syntyneistä maalaisviulujen soittotyyleistä.