Nuotti voi tarkoittaa kahta asiaa: yksittäistä sävelmerkintää tai yleisemmin koko paperilla olevaa soitettavaa musiikkia eli nuottiaineistoa. Arkikielessä sanalla nuotit tarkoitetaan usein painettua nuottimateriaalia, jota muusikot käyttävät soittaessaan. Tässä tekstissä nuoteilla tarkoitetaan nimenomaan painettua nuottimateriaalia, kuten soittajan käsissä olevaa arkki- tai kirjapainosta: Nuotit, joita muusikot pitävät edessään soittaessaan, ovat painettuja nuotteja.

Mitä tarkoitetaan painetulla nuotilla ja nuotinnoksella?

Painettu nuotti on paperille (tai digitaalisesti tiedostoksi) asetettu musikaalinen merkintä, johon on kirjoitettu sävellyksen melodiat, rytmit, tahtilajit, dynamiikat, merkinnät ja mahdolliset tekstit. Painetun nuotin muoto voi olla:

  • yksittäinen nuottiarkki yhdestä kappaleesta (esim. "Nuotinnos" tai single part),
  • kokonainen teoksen osa, kuten pianon osa tai viulun osa,
  • kokoelma kappaleita kirjamuodossa (nuottikirja),
  • täysi partituuri (partituuri/score), joka näyttää kaikki stemmat rinnakkain esimerkiksi orkesterikappaleessa.

Nuotinnos-sanan käyttö vaihtelee: se voi tarkoittaa yksittäistä nuottiarkkia tai instrumenttiosaa (esim. "viuluosa"), mutta joskus sillä tarkoitetaan myös arrangementtia tai erityistä painosta/laatua (esimerkiksi toimittajan tekemää nuotinnosta).

Partituuri, osat ja käytännön järjestelyt

Sävellyksistä voi olla saatavilla sekä partituuri että erilliset osat (stemat). Partituuri näyttää kaikki instrumentit ja stemmat samassa painoksessa ja on tarkoitettu esimerkiksi kapellimestarille tai sovitusta työstävälle muusikolle. Osat puolestaan sisältävät vain yhden instrumentin tai laulun äänen, jotta soittaja näkee helposti oman osuutensa.

Esimerkiksi kappaleessa viululle ja pianolle pianon osa on kirjoitettu tavallisesti kahdelle nuottiviivalle (grand staff), jossa on sekä G-avain (ylempi viiva) että F-avain (alempi viiva). Pianon osa voi sisältää myös viulun melodian pienten ”cue”-nuottien muodossa, jotta pianisti näkee, miten osa liittyy viuluun. Viulistin oma osa puolestaan sisältää vain viulun soittaman stemman. Tämä helpottaa soittamista ja vähentää sivunvaihtojen tarvetta: viulistin olisi vaikea seurata koko pianopartituuria, koska se sisältäisi paljon ylimääräistä tekstiä ja vaatisi usein sivun kääntelyä kesken soiton.

Käytännön huomioita soittajalle

  • Sivunvaihdot: Siksi erilliset osat ovat käytännöllisiä — soittajan ei tarvitse kääntää sivua kesken tärkeän kohdan. Jos sivunvaihto on väistämätön, osaan voidaan lisätä muutama lepomitta tai "page turn"-merkintä.
  • Cue-nuotit: Pianon osaan voidaan painaa muiden instrumenttien teemoja pienempänä, jotta taktien ja fraasien yhteensovitus on helpompaa.
  • Merkinnät: Painetut nuotit sisältävät yleensä myös tempo-, dynamiikka- ja artikulaatiomerkkauksia sekä mahdolliset esiintyjäohjeet (esim. pedaalimerkinnät pianolle).
  • Editionit: Eri painokset (tai nuotinnokset) voivat poiketa toisistaan toimituksellisten valintojen vuoksi — nuotit saattavat sisältää toimittajan lisäyksiä, tekstejä tai korjauksia.

Muita käytännön ja nykyaikaisia seikkoja

Nykyään painetun nuotin rinnalla käytetään paljon digitaalisia nuotteja (PDF, tablet-laitteet ja nuotinnusohjelmat). Myös musiikin julkaisut voivat sisältää eri versioita samaan teokseen, kuten nuotit eri kokoonpanoille, helpotetut melodiat tai vaihtoehtoiset stemmat (ossia). Painetun musiikin ja nuottien termit sekoittuvat usein: painettu musiikki kattaa laajemmin kaiken julkaistun nuottiaineiston, kun taas nuotit voidaan ymmärtää sekä yksittäiseksi nuottiarkiksi että koko julkaistuksi teokseksi.

Yhteenvetona: painetut nuotit ovat konkreettisia nuottijulkaisuja (yksittäisiä arkkeja tai kirjoja), ja nuotinnos viittaa yleensä yksittäiseen osaan, arrangementtiin tai tiettyyn painokseen. Erilliset osat tekevät soittamisesta käytännöllisempää, kun taas partituuri antaa kokonaiskuvan teoksen rakenteesta ja stemmojen suhteesta toisiinsa.