Armenian ensimmäinen tasavalta (1918–1920) – perustaminen ja historia
Tutustu Armenian ensimmäiseen tasavaltaan (1918–1920): perustaminen, poliittinen tausta, rajanaapurit ja lyhyt mutta merkittävä itsenäisyyskausi.
Armenian ensimmäinen tasavalta 1918–1920 oli ensimmäinen nykyaikainen armenialainen tasavalta. Maa perustettiin Venäjän tsaarivaltakunnan, joka alkoi Venäjän vallankumouksen 1917 jälkeen, menetettyä valtansa. Sen perustamisen rajanaapureina olivat pohjoisessa Georgian demokraattinen tasavalta, lännessä Osmanien valtakunta, etelässä Persian valtakunta ja idässä Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta.
Perustaminen ja poliittinen organisoituminen
Itsenäisyys julistettiin keväällä 1918, kun Transkaukasian alueen poliittinen järjestys hajosi ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena. Armenian kansallinen neuvosto (National Council) ja siihen liittyvät poliittiset voimat, erityisesti Armenian Revolutionary Federation (tunnettu myös nimellä Dashnaktsutyun), organisoivat hallinnon ja tekivät päätöksen itsenäistymisestä. Yrittäen luoda valtion toiminnalliset rakenteet tasavalta perusti ministeriöitä, oikeuslaitoksen ja paikallishallintoa sekä pyrki saamaan kansainvälistä tunnustusta vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa.
Sotilaalliset koettelemukset ja rajakonfliktit
Uusi valtio joutui heti sotilaallisen paineen kohteeksi. Keväällä 1918 käydyt taistelut, kuten Sardarapatin, Bash Abaranin ja Karakilisan taistelut, olivat ratkaisevia estämään osmanien etenemisen armenialaisten asutuilla alueilla. Pian tämän jälkeen Armenia joutui neuvottelemaan raskaita rauhanehtoja vastaan; alueen poliittinen tilanne oli epävakaa ja raja-kiistat Azerbaidžanin kanssa koskivat muun muassa Karabahia, Naxçıvanin seutua ja Zangezurin aluetta. Myös suhteet Osmanien valtakuntaan / myöhempään Turkin tasavaltaan kärsivät sekä sotilaallisista yhteenotoista että väestönsiirroista ja humanitaarisesta kriisistä.
Sisäpoliittiset ja taloudelliset haasteet
Armenian ensimmäinen tasavalta kohtasi vakavia kotimaisia ongelmia: suuren pakolaisaallon seurauksena alueella oli satojatuhansia sotiin ja vainoon joutuneita armenialaisia, infrastruktuuri oli vaurioitunut ja elintarvike- ja polttoainepulasta kärsittiin. Talous nojasi pitkälti maatalouteen; teollisuus ja rahoitusjärjestelmä olivat heikot. Politiikassa hallitsevina voimina olivat nationalistiset ja porvarilliset liikkeet, ja valtion rakentaminen suoritettiin kiireellisissä olosuhteissa. Kansainvälisestä avusta oli apua, mutta se ei kyennyt täysin korvaamaan laajoja tarpeita.
Kansainväliset suhteet ja rauhansopimukset
Uusi tasavalta pyrki saamaan tunnustusta ja tukea suurvalloilta. Rauhansopimukset ja diplomaattinen toiminta muovasivat Armenian asemaa, mutta ensimmäisten vuosien ajan maa joutui hyväksymään ankarat ehdot ja menettämään alueita sotilaallisen painostuksen vuoksi. Vuoden 1920 tapahtumat Euroopassa ja Turkin ja Neuvosto-Venäjän politiikka vaikuttivat suoraan Armenian mahdollisuuksiin säilyä itsenäisenä valtiona.
Loppuvaihe ja perintö
Vuoden 1920 lopulla alueen geopoliittinen tilanne muuttui ratkaisevasti. Neuvostoliiton laajentuminen ja sisäpoliittiset paineet johtivat siihen, että Armenian ensimmäinen tasavalta menetti itsenäisyytensä ja alue liitettiin osaksi Neuvosto-Venäjän järjestelmää. Myöhemmin alueen rajat vahvistettiin uudelleen neuvotteluiden ja sopimusten kautta, joiden seurauksena nykyisen Armenian alue muotoutui osin eri tavalla kuin 1918–1920 välisenä aikana.
Merkitys ja muistaminen
Vaikka Armenian ensimmäinen tasavalta oli olemassa vain lyhyen ajan, sen merkitys on suuri modernin Armenian historiassa. Se loi ensimmäiset nykyaikaiset valtiolliset instituutiot armenialaisten omalle valtiolle, antoi poliittisen perinteen ja kansallisen kokemuksen, jota myöhemmät sukupolvet ovat pitäneet tärkeänä kansallisessa muistissa. Taistelut itsenäisyyden puolesta, humanitaarinen kriisi ja 1918–1920 vuosien poliittinen toiminta ovat yhä osa Armenian kollektiivista historiaa.
Tasavallan loppu, 1920
Armenia väistyi kommunistisen vallan tieltä vuoden 1920 lopulla. Syyskuussa 1920 turkkilaiset vallankumoukselliset siirtyivät pääkaupunkiin. Ensin solmittiin aselepo 18. marraskuuta ja sitten täydellinen rauhansopimus - Aleksandropolin sopimus 2. ja/tai 3. joulukuuta 1920.
Tuona aikana Neuvostoliiton 11. puna-armeijan hyökkäys alkoi 29. marraskuuta 1920. Varsinainen vallansiirto tapahtui 2. joulukuuta Jerevanissa. Armenian johto hyväksyi uhkavaatimuksen, jonka sille esitti Neuvostoliiton valtuutettu Boris Legran, joka oli tuolloin yksi Venäjän tärkeimmistä diplomaateista Kaukasuksella. Armenia päätti liittyä Neuvostoliiton alaisuuteen, kun taas Neuvosto-Venäjä suostui suojelemaan jäljellä olevaa aluettaan etenevältä Turkin armeijalta. Neuvostoliittolaiset lupasivat myös ryhtyä toimiin armeijan jälleenrakentamiseksi, suojella armenialaisia ja olla jahtaamatta ei-kommunistisia armenialaisia. Mitään näistä lupauksista ei pidetty.
Kun puna-armeija tunkeutui Jerevaniin 4. joulukuuta 1920, Armenian tasavallan hallitus lopetti toimintansa. Joulukuun 5. päivänä kaupunkiin tunkeutui myös Armenian vallankumouskomitea (Revkom; koostui enimmäkseen Azerbaidžanin armenialaisista). Seuraavana päivänä, 6. joulukuuta, Felix Dzerzhinskyn pelätty salainen poliisi, Tšeka, saapui Jerevaniin, mikä lopetti Armenian demokraattisen tasavallan olemassaolon. Loput Armeniasta oli kommunistihallituksen valvonnassa. Turkin puoleinen osa pysyi suurimmaksi osaksi omana alueena - myöhemmin tehdyllä Karsin sopimuksella. Pian julistettiin Armenian sosialistinen neuvostotasavalta Aleksandr Miasnikjanin johdolla. Se oli tarkoitus liittää vasta perustettuun Transkaukasian sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Armenia
- Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta
- Georgian demokraattinen tasavalta
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Milloin Armenian ensimmäinen tasavalta perustettiin?
V: Armenian ensimmäinen tasavalta perustettiin vuosina 1918-1920.
K: Mikä oli Armenian ensimmäinen tasavalta?
V: Armenian ensimmäinen tasavalta oli ensimmäinen nykyaikainen Armenian tasavallan perustaminen.
K: Miksi Armenian ensimmäinen tasavalta perustettiin?
V: Armenian ensimmäinen tasavalta perustettiin sen jälkeen, kun Venäjän tsaarivaltakunta menetti vallan Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.
K: Mitkä olivat Armenian ensimmäisen tasavallan rajat?
V: Armenian ensimmäisen tasavallan rajanaapureina olivat Georgian demokraattinen tasavalta pohjoisessa, Osmanien valtakunta lännessä, Persian valtakunta etelässä ja Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta idässä.
K: Milloin Armenian ensimmäinen tasavalta lakkasi olemasta?
V: Armenian ensimmäinen tasavalta lakkasi olemasta vuonna 1920.
K: Kuinka kauan Armenian ensimmäinen tasavalta oli olemassa?
V: Armenian ensimmäinen tasavalta oli olemassa noin kaksi vuotta, vuosina 1918-1920.
K: Mitkä olivat Armenian ensimmäisen tasavallan naapurimaat?
V: Armenian ensimmäisen tasavallan naapurimaita olivat Georgian demokraattinen tasavalta, Osmanien valtakunta, Persian valtakunta ja Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta.
Etsiä