Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta
Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta (ADR; Azərbaycan Demokratik Respublikası), joka tunnetaan myös nimellä Azerbaidžanin kansantasavalta (Azərbaycan Xalq Cümhuriyyəti), oli ensimmäinen onnistunut yritys perustaa demokraattinen ja maallinen tasavalta muslimimaailmassa (ennen Turkin tasavaltaa). ADR perustettiin 28. toukokuuta 1918 Venäjän keisarikunnan romahtamisen jälkeen, joka alkoi Venäjän vuoden 1917 vallankumouksesta, Azerbaidžanin kansallisneuvoston toimesta Tiflisissä Georgiassa. Sen rajanaapureina olivat Venäjä pohjoisessa, Georgian demokraattinen tasavalta luoteessa, Armenian demokraattinen tasavalta lännessä ja Persian valtakunta (Iran) etelässä. Sen väkiluku oli 2,86 miljoonaa. Ganja oli tasavallan väliaikainen pääkaupunki, koska de jure pääkaupunki Baku oli bolshevikkien hallinnassa.
ADR:n mukaan hallitus oli parlamentaarinen järjestelmä, jossa yleiseen, vapaaseen ja suhteelliseen edustukseen perustuva Milli Majlis (Azerbaidžanin kansalliskokous) -niminen parlamentti oli korkein poliittinen toimielin, jolla oli valtiovalta, ja ministerineuvosto oli vastuussa sille. Fatali Khan Khoyskista tuli sen ensimmäinen pääministeri. Parlamentin enemmistön muodostaneen poliittisen puolueen Musavatin lisäksi muita poliittisia puolueita olivat Ehrar, Ittihad, muslimisosiaalidemokraatit sekä armenialaisten (21 paikkaa 120:stä), venäläisten, puolalaisten, juutalaisten ja saksalaisten vähemmistöjen edustajat, jotka saivat paikkoja parlamentissa. Jotkut jäsenet kannattivat paani-islamistisia ja paaniturkkilaisia ideologioita.
Parlamentin tärkeimpiin saavutuksiin kuului naisten äänioikeuden myöntäminen, mikä teki Azerbaidžanista ensimmäisen muslimivaltion, joka antoi naisille yhtäläiset poliittiset oikeudet miesten kanssa. Tämän saavutuksen lisäksi Azerbaidžan teki nämä uudistukset aikaisemmin kuin Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Toinen ADR:n tärkeä saavutus oli Bakun valtionyliopiston perustaminen, joka oli ensimmäinen Azerbaidžaniin perustettu modernin tyyppinen yliopisto.
Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan loppu, 1920
Maaliskuuhun 1920 mennessä kävi selväksi, että Neuvosto-Venäjä hyökkää Azerbaidžaniin. Neuvostoliiton bolshevikkijohtaja Vladimir Lenin sanoi, että hyökkäys oli oikeutettu, koska Neuvosto-Venäjä ei voisi selviytyä ilman Bakun öljykenttiä, joka oli tuolloin maailman suurin öljykenttä, jolla oli yli puolet maailman öljyvaroista. Moskovassa vallitsevan yleisen mielipiteen mukaan venäläisten bolshevikkien oli tarkoitus "auttaa" Bakun proletariaattia (työläisiä) kukistamaan "vastavallankumoukselliset nationalistit" eli Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan hallitus ja valtio.
Suuren poliittisen kriisin jälkeen Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan viides ministerikabinetti erosi 1. huhtikuuta 1920. Huhtikuun 25. päivänä 1920 Neuvosto-Venäjän 11. puna-armeija siirtyi Azerbaidžaniin ja saapui Bakuun 27. huhtikuuta. He vaativat Azerbaidžanin parlamentin sulkemista ja perustivat oman bolshevikkihallituksen, jota johti Nariman Narimanov. Verenvuodatuksen välttämiseksi parlamentin jäsenten oli suostuttava vaatimukseen, ja ADR päättyi virallisesti 28. huhtikuuta 1920, jolloin Azerbaidžanin sosialistinenneuvostotasavalta (Azerbaidžanin SSR) sai tilalleen sen seuraajavaltion. Puna-armeija kohtasi Bakussa hyvin vähän vastarintaa Azerbaidžanin armeijalta, joka oli sidottu Karabahin rintamalle. Azerbaidžanin ensimmäinen kommunistihallitus koostui lähes kokonaan alkuperäisistä azerbaidžanilaisista, jotka kuuluivat Hummat- ja Adalat-puolueiden vasemmistopuolueisiin.
Toukokuussa 1920 Ganjassa oli suuri kapina miehittävää Neuvosto-Venäjän 11. puna-armeijaa vastaan, joka halusi palauttaa musavatistit valtaan. Hallituksen joukot murskasivat kapinan 31. toukokuuta mennessä. ADR:n johtajat joko pakenivat Georgian demokraattiseen tasavaltaan, joka oli viimeinen itsenäinen Kaukasian maa, jonka Neuvosto-Venäjä valloitti vuonna 1921, sitten Turkkiin ja Iraniin, tai joutuivat bolshevikkien vangiksi, kuten Mammed Amin Rasulzade, joka sai myöhemmin luvan emigroitua (lähteä maasta), tai heidät teloitettiin (tapettiin), kuten kenraali Mammed Amin Rasulzade, joka oli viimeinen itsenäinen Kaukasian maa, jonka Neuvosto-Venäjä valloitti vuonna 1921. Selimov, kenraali Sulkevich, kenraali Agalarov, yhteensä yli 20 kenraalia, tai heidät murhasivat armenialaiset terroristit, kuten Fatali Khan Khoyski ja Behbudagha Javanshir. Useimmat ulkomaille matkustaneet opiskelijat ja kansalaiset jäivät kyseisiin maihin palaamatta enää koskaan kotimaahansa. Muita tärkeitä ADR:n sotilasjohtajia, kuten entinen puolustusministeri kenraali Samedbey Mehmandarov ja apulaispuolustusministeri kenraali Ali-Agha Shikhlinski (jota kutsuttiin "tykistön jumalaksi" ), pidätettiin ensin, mutta vapautettiin kaksi kuukautta myöhemmin Nariman Narimanovin ponnistelujen ansiosta. Kenraalit Mehmandarov ja Shikhlinski viettivät viimeiset vuotensa opettaen Azerbaidžanin SSR:n sotilaskoulussa.
Loppujen lopuksi "azerit eivät luopuneet lyhyestä itsenäisyydestään vuosina 1918-20 nopeasti tai helposti. Jopa 20 000 ihmistä kuoli vastustaessaan venäläisten suorittamaa takaisinvaltausta." Azerbaidžanin sosialistisen neuvostotasavallan perustamista helpotti kuitenkin se, että Azerbaidžanissa, Bakun teollisuustyöläisten keskuudessa, bolshevistinen ideologia sai tietynlaista kannatusta.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Azerbaidžan
- Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli ensimmäisen onnistuneen yrityksen nimi luoda demokraattinen ja maallinen tasavalta muslimimaailmaan?
V: Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta (ADR).
K: Milloin ADR perustettiin?
V: ADR perustettiin 28. toukokuuta 1918.
K: Mitkä olivat ADR:n rajat?
V: ADR:n rajanaapureina olivat Venäjä pohjoisessa, Georgian demokraattinen tasavalta luoteessa, Armenian demokraattinen tasavalta lännessä ja Persian valtakunta (Iran) etelässä.
K: Kenestä tuli sen ensimmäinen pääministeri?
V: Fatali Khan Khoyskista tuli sen ensimmäinen pääministeri.
K: Millä poliittisilla puolueilla oli paikkoja parlamentissa?
V: Musavatilla oli enemmistöpaikat parlamentissa, mutta myös muut poliittiset puolueet, kuten Ehrar, Ittihad, muslimisosiaalidemokraatit sekä armenialaisten (21 paikkaa 120:stä), venäläisten, puolalaisten, juutalaisten ja saksalaisten vähemmistöjen edustajat saivat paikkoja.
Kysymys: Mitä tärkeitä saavutuksia he tekivät naisten oikeuksien puolesta?
V: He antoivat naisille yhtäläiset poliittiset oikeudet miesten kanssa antamalla heille äänioikeuden, mikä teki Azerbaidžanista ensimmäisen muslimivaltion, joka teki näin.
K: Mitä muita saavutuksia he tekivät tänä aikana?
V: He perustivat Bakun valtionyliopiston, joka oli yksi heidän tärkeimmistä saavutuksistaan tänä aikana - se oli myös yksi ensimmäisistä Azerbaidžaniin perustetuista nykyaikaisista yliopistoista.
