Anchiceratops oli eräänlainen kasvinsyöjädinosaurus, joka eli myöhäisellä liitukaudella. Sillä oli pitkä hapsu (frilli) takaraivossaan ja kolme sarvea kasvoillaan: silmien yläpuolella kaksi pitkää ja nenän päällä yksi lyhyempi. Ulkonäöltään se muistuttaa lajia Triceratops, mutta frillin muoto ja muut piirteet erottavat sen muista sarvikuonoryhmän jäsenistä. Anchiceratops tunnetaan pääasiassa Horseshoe Canyon -muodostumasta, joka on löydöspaikka Albertassa. Anchiceratopsista on yleisesti tunnustettu vain yksi laji, A. ornatus.

Ulkonäkö ja koko

Anchiceratops oli keskikokoinen ceratopsidi. Sen tunnuspiirteitä olivat:

  • leveä kallo ja suuri frilli, joka saattoi toimia lajinmääritykseen ja lajityypilliseen näyttävyyteen liittyvänä rakenteena;
  • kaksi pitkää kulmahammasta muistuttavaa sarvea silmien yläpuolella ja lyhyempi nenän päällä;
  • voimakas leukarakenne, joka viittaa tehokkaaseen kasvien pureskeluun.

Arviolta Anchiceratops oli noin 4–6 metriä pitkä ja painoi kenties 1,5–2,5 tonnia. Frillin ja sarvien tarkat mittasuhteet vaihtelivat yksilöittäin, ja ne saattoivat toimia sekä puolustuksessa että lajin sisäisessä näyttelyssä.

Luokittelu ja sukulaisuudet

Anchiceratops kuuluu ceratopsideihin (sarvikuonodinosaurukset), tarkemmin chasmosaurineihin, jotka yleensä kantavat pitkiä frillejä ja suuria kulmahampaita. Sen muoto muistuttaa monin paikoin paremmin chasmosaurideja kuten Triceratops, mutta tieteelliset analyysit ovat osoittaneet myös eroja, ja sukulaisuussuhteet ovat olleet osittain kiistanalaisia.

Löytöpaikat ja iänmääritys

Suurin osa Anchiceratops-fossiileista on löydetty Horseshoe Canyon -muodostumasta Albertassa. Tämä muodostuma edustaa myöhäisliitukauden ympäristöjä; laji eli arviolta noin 70 miljoonaa vuotta sitten (mareisti myöhäinen liitukausi). Löydökset ovat pääosin kalloja ja fragmentaarisia luuston osia, mikä on rajoittanut yksityiskohtaista tietoa lajin ulkoasusta ja anatomiasta.

Käyttäytyminen ja elinympäristö

Vaikka suoria havaintoja ei ole, voidaan Anchiceratopsin elintapojen olettaa muistuttaneen muiden ceratopsidien tapaa: lauma- tai ryhmäkäyttäytyminen, kasvinsyöjäruokavalio ja frillin sekä sarvien käyttö sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai puolustuksessa. Elinympäristö oli todennäköisesti tasankomaista tai jokilaaksojen rehevää kasvillisuutta, jossa riitti syötävää suurille kasvinsyöjille.

Tieteellinen historia ja lajit

Paleontologi William A. Parks kuvasi lajin A. ornatus alun perin 1914. Fossiilimateriaalin katkonaisuus on johtanut siihen, että vain tämä yksi laji on laajalti hyväksytty, ja joidenkin tutkimusten mukaan lisämateriaalia tarvittaisiin tarkempaan lajien välisten suhteiden selvittämiseen. Tutkimus jatkuu, ja uusia löytöjä tai uudelleentulkintoja voi tulevaisuudessa muuttaa käsitystämme tästä kiinnostavasta sarvikuonosta.