Uuden-Seelannin eläimet
Uuden-Seelannin eläimillä on epätavallinen historia. Tärkeintä on tietää, että saaret olivat osa Gondvanaa, josta ne erosivat 84 miljoonaa vuotta (mya) sitten. Uudessa-Seelannissa on joitakin eläimiä ja kasveja, jotka ovat säilyneet tuolta ajalta, ja lintuja, jotka lensivät sinne paljon myöhemmin. Saaret ovat tunnettuja maanpäällisistä linnuistaan, joista osa oli suuria lajeja (moat). Miljoonien vuosien ajan saarilla ei ollut nisäkkäitä nisäkkäitä, ja moojen ainoat saalistajat olivat muita lintuja, kuten jättiläismäinen Haast-merikotka.
Ihmiset saapuivat Uuteen-Seelantiin alle 1 300 vuotta sitten. Siihen aikaan maan ainoat nisäkkäät olivat lepakot (jotka lensivät siellä) sekä vesiliskot ja merileijonat (jotka uivat siellä). Tämä tarkoitti sitä, että kaikki nisäkkäiden muissa maissa täyttämät ekologiset markkinaraot olivat Uudessa-Seelannissa joko hyönteisten tai lintujen käytössä. Tämän vuoksi maassa on poikkeuksellisen paljon lentokyvyttömiä lintuja, joista vain kiivi ja kakapo ovat elossa.
Saalistajien puutteen vuoksi lepakotkin viettävät suurimman osan ajastaan maassa. Alueella on myös noin 60 liskolajia (30 gekkoa ja 30 skinkkiä) ja neljä sammakkolajia (kaikki harvinaisia ja uhanalaisia). Tuatara-lajeja on kaksi, Sphenodon on järjestönsä ainoa elossa oleva matelija. Nämä elävät fossiilit ovat matelijoita, joiden laji kukoisti jo 200 miljoonaa vuotta sitten. Sen perimää kartoitettaessa on havaittu, että lajilla on viidestä kuuteen miljardia emäsparia DNA-sekvenssiä. Matelija elää nykyään vain Cookinsalmen ja Plentyn lahden saarilla.
Ihmiset toivat mukanaan polynesialaisen rotan (Kiore) ja koiran. Eurooppalaiset toivat myöhemmin kesytetyteläimet. Näistä rotat, fretit, kissat, kottaraiset ja koirat ovat kaikki vaikuttaneet vakavasti alkuperäisiin uusiseelantilaisiin eläimiin. Ne ovat ajaneet monet lajit sukupuuttoon. Opossumit tuotiin myöhemmin Australiasta turkisteollisuutta varten ja peurat Euroopasta metsästettäviksi eläimiksi. Molemmat vahingoittivat vakavasti monien lintujen metsäympäristöä.
Viime vuosina ihmiset ovat pyrkineet poistamaan nisäkkäitä rannikoilta, olivatpa eläimet suuria tai pieniä. Joissakin mantereen osissa nisäkkäitä on hävitetty kokonaan aidattujen alueiden sisältä "ekologisten saarten" luomiseksi. Esimerkkeinä voidaan mainita Wellingtonin kaupungissa sijaitseva Karorin villieläinten suojelualue, josta poistettiin noin tonni kuolleita opossumeja nisäkkäiltä suojaavan aidan asentamisen jälkeen, ja Maungatautarin ennallistamishanke.
Lentokyvytön kiivi on Uuden-Seelannin kansallinen symboli.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Uuden-Seelannin eläinten historia?
V: Uuden-Seelannin eläimillä on epätavallinen historia. Saaret olivat osa Gondvanaa, josta ne erosivat 84 miljoonaa vuotta sitten. Jotkut kasvit ja eläimet ovat säilyneet tuolta ajalta, ja linnut lensivät sinne paljon myöhemmin.
K: Mistä Uusi-Seelanti tunnetaan hyvin?
V: Uusi-Seelanti tunnetaan hyvin maanpäällisistä linnuistaan, joista osa oli suuria lajeja (moat).
K: Mikä oli moojen tärkein saalistaja?
V: Moojen tärkein saalistaja oli muut linnut, kuten jättiläismäinen Haast's eagle.
K: Kuinka kauan sitten Uusi-Seelanti erosi Gondwanasta?
V: Uusi-Seelanti erosi Gondwanasta 84 miljoonaa vuotta sitten.
Kysymys: Onko Uudessa-Seelannissa alkuperäisiä nisäkkäiden lihansyöjiä?
V: Ei, Uudessa-Seelannissa ei ole miljooniin vuosiin ollut alkuperäisiä nisäkkäiden lihansyöjiä.
K: Minkä tyyppisiä eläimiä moat ovat?
V: Moat ovat suuria maalla eläviä lintulajeja.
K: Miten moat suojelivat itseään ennen kuin saarten saarille saapui petoeläimiä?
V: Ennen kuin saarten saarille saapui petoeläimiä, mooilla ei ollut luonnollisia saalistajia, joten niiden oli turvauduttava omaan puolustukseensa suojellakseen itseään.
