Heteroptera on laaja hyönteisryhmä, johon kuuluu noin 40 000 lajia. Se kuuluu Hemiptera-sukuun ja muodostaa joukosta selvästi tunnistettavan ryhmän näille niin sanotuille "oikeille kärsäsille" (Hemiptera). Heteropterat tunnetaan selkeästi läpikotaisin muokatusta ruumiinrakenteestaan ja monimuotoisesta elintavastaan: joukosta löytyy sekä maalla eläviä, maassa piileskeleviä että vedessä eläviä lajeja.
Nimi ja ulkonäkö
Heteroptera tulee kreikan sanoista "hetero" (eri) ja "ptera" (siivet) — nimi viittaa useimpien lajien etusiiven erityiseen rakenteeseen. Etusiiven tyviosa on usein kova tai nahkamainen ja kärki ohutta, kalvomaista materiaalia; tätä tyyppiä kutsutaan hemelytraksi. Useilla lajeilla on myös selkeä kolmionmuotoinen kilpimäinen alue takaruumiin päällä (scutellum). Suulla on imukärsi (proboscis), joka on sopeutunut pistävään-imemiseen ruoan hankintaan.
Elintavat ja ekologinen merkitys
Heteropterojen elämäntavat vaihtelevat suuresti:
- Monet lajit ovat kasvinsyöjiä ja voivat aiheuttaa haittaa viljelyksille (esim. Pentatomidae-heimet).
- Osa on petoja, jotka saalistavat muita hyönteisiä ja voivat toimia biologisina torjujina (esim. Reduviidae).
- Useat lajit ovat vesieläimiä tai vesien pinnalla liikkujia — Gerridae (vesipinnalla kävelevät) ja Notonectidae (selässään uivat takana) ovat tunnettuja vesihyönteisiä.
- Cimicidae-heimaan kuuluvat sänkypunkit (esim. Cimex lectularius) ovat ihmisverta imeviä lajeja ja niillä on merkitystä terveyden ja asumismukavuuden kannalta.
Ravinnonotto ja puolustus
Heteropterat käyttävät pistävää–imevää suutyyppiä kyetäkseen lävistämään kasvinosia tai eläimiä ja imemään eritteitä tai verta. Monilla on hajurauhasia, jotka erittävät voimakkaita hajuja sekä puolustautumiseen että lajin sisäiseen viestintään; tästä johtuvat esimerkiksi tuoksuvat "kovakuoriaisen kaltaiset" perhesuhteet (esim. Pentatomidae kutsutaan usein "haiseviksi kirvoiksi" englanninkielisessä nimistössä).
Elinkaari
Heteropterat käyvät läpi epätäydellisen vaiheenvaihdoksen (hemimetabolia): muna → nymfi → aikuinen. Nymfit muistuttavat aikuisia mutta ovat pienempiä ja ilman täysin kehittyneitä siipiä. Pudotuspisteitä kuten koteloitumista (tummaa pupa-vaihetta) ei esiinny, toisin kuin mehiläisillä tai perhosilla.
Luokittelu ja taksonomia
Nykyaikaisissa luokituksissa nimitystä "Heteroptera" käytetään kahdella eri tavalla. Linnean-nimikkeistössä se on Hemiptera-järjestön alaluokka, eli perinteisessä hierarkiassa Heteroptera on yksi Hemipteran alakategorioista. Toisaalta nykyaikaisessa kladistiikassa Heteroptera voidaan käsittää laajempana klaadina tai monimutkaisempana heimotasoisena ryhmänä riippuen siitä, millä perusteilla sukulaisuussuhteet määritellään.
Usein Heteroptera jaetaan useisiin infraorden-tasoisiin ryhmiin (esimerkiksi Enicocephalomorpha, Dipsocoromorpha, Nepomorpha, Gerromorpha, Leptopodomorpha, Cimicomorpha ja Pentatomomorpha), joiden sisällä on monia heimoja kuten Miridae, Reduviidae, Pentatomidae, Coreidae, Gerridae, Nepidae, Notonectidae ja Cimicidae. Tarkka luokittelu muuttuu tutkimuksen edetessä, kun geneettiset ja morfologiset tiedot täsmentävät sukulaisuuksia.
Levinneisyys ja fossiilit
Heteropterat esiintyvät maailmanlaajuisesti, ja ne ovat sopeutuneet monenlaisiin elinympäristöihin: metsiin, peltomaisemiin, kosteikkoihin ja makean veden ekosysteemeihin. Fossiililöydöt osoittavat, että hemipterat ja niiden lähisukulaiset ovat olleet osa maapallon eliöstöä jo miljoonia vuosia; tarkempi polveutuminen ja kehitysuvat jatkuvat tutkijoiden keskuudessa.
Merkitys ihmiselle
Heteropterat voivat olla hyödyllisiä tai haitallisia. Monet nymphit ja aikuiset pedot auttavat hallitsemaan tuholaisten populaatioita, kun taas jotkin kasvinsyöjäheimot aiheuttavat vahinkoa viljelyskasveille. Lisäksi lajeja kuten sänkypunkit esiintyy lähellä ihmisiä aiheuttaen puremia ja elinympäristöongelmia.
