Hoatzin

Life-style

Hoatzinin poikaset syntyvät koukut siivissä. Ne kiipeilevät koukkujen avulla puissa, ennen kuin ne ovat tarpeeksi suuria lentääkseen. Hoatzinit pystyvät lentämään vain lyhyitä matkoja, vaikka ne ovat täysikasvuisia, joten ne yleensä kiipeilevät.

Ne rakentavat pesänsä veden päälle. Jos vaara uhkaa, linnut sukeltavat veteen. Ne kiipeävät takaisin puuhun, kun vaara on ohi. Hoatzinit viestivät toisilleen epätavallisilla äänillä, jotka muistuttavat vinkumista, murinaa, murinaa ja sihinää.

Digestion

Hoatzin on ainoa lintu, joka sulattaa lehtiä. Niiden hajua on verrattu tuoreeseen lehmänlantaan. Haju johtuu niiden ruoansulatusjärjestelmästä.

Hoatzin syö niiden kasvien lehtiä ja joitakin hedelmiä ja kukkia, jotka kasvavat kosteilla kasvupaikoilla, joilla se elää. Se kiipeilee kömpelösti oksien välissä. Aikoinaan luultiin, että laji voisi syödä vain arumi- ja mangrovepensaiden lehtiä, mutta laji syö yli viidenkymmenen lajin lehtiä. Eräässä Venezuelassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että hoatzinin ruokavalio koostui 82 prosentista lehtiä, 10 prosentista kukkia ja 8 prosentista hedelmiä.

Yksi tämän lajin monista erityispiirteistä on, että sillä on lintujen joukossa ainutlaatuinen ruoansulatusjärjestelmä. Hoatzinit hajottavat kasviperäisen aineksen bakteerien avulla suolen etuosassa, aivan kuten naudat ja muut märehtijät. Toisin kuin märehtijöillä, joilla on pötsit (bakteerikäymiseen erikoistunut vatsa), hoatzinilla on kuitenkin epätavallisen suuri, kahteen kammioon taittunut satokartio ja suuri, monikammioinen ruokatorven alaosa. Sen mahakammio ja mahasuoli ovat paljon pienemmät kuin muilla linnuilla.

Hoatzinin sato on niin suuri, että se syrjäyttää lentolihakset ja rintalastan kölin. Siksi ne lentävät niin huonosti. Niiden syömissä lehdissä olevien aromaattisten yhdisteiden ja bakteerien aiheuttaman käymisen vuoksi linnulla on epämiellyttävä, lannan kaltainen haju. Ihmiset metsästävät sitä ravinnoksi vain suurina hädän hetkinä. Jos lintu syö hyönteisiä tai muuta eläinperäistä ainesta, se on puhtaasti sattumaa.

Suhteet

Tähän mennessä (2015) vain hyvin harvojen lintujen koko genomi on analysoitu. Hiljattain aloitettiin hoatzinin koko genomin sekvensointi. Vuonna 2011 raportoitiin, että hoatzinin DNA:ta oli sekvensoitu yli 1,4 miljardia emäsparia, mikä vastaa suunnilleen sen koko haploidista genomia, mutta vain noin 2,4 prosenttia sen genomista oli vielä koottu. Lintulajeista vain neljän lajin genomit on sekvensoitu. Paljon saataisiin selville koordinoimalla nämä toimet hoatzinin eturauhasen märehtijöiden bakteerimikroflooran analysoinnin kanssa. Tällä hetkellä hoatzinin lähimpiä sukulaisia ei tunneta. Fossiilitiedot viittaavat siihen, että sen suku on melko vanha.